Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Porvoolainen Ecomania-kierrätyskäsityöliike järjesti viime vuonna käytettyjen tekstiilien keräyksen. – Laatikkoon jätettävät tekstiilit ja vaatteet tulee olla puhtaita, ehjiä niiden ei tarvitse olla, palvelukoordinaattori Satu Åhlström (vas.) Remeolta ja käsityöyrittäjä Tuula Ramela sanoivat tuolloin Itäväylä-lehdelle.
Arkisto/Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Kuntien jätelaitokset ovat jo muutaman vuoden ajan valmistautuneet EU:n jätedirektiivin vaatimukseen, jonka mukaan jäsenmaiden olisi järjestettävä muun muassa tekstiilijätteen erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Kuntien jätelaitokset – Lounais-Suomen Jätehuolto veturina – ovat mukana tekstiilien lajittelu- ja hyödyntämisverkosto Telaketjussa.
Poistotekstiilin käsittely- ja jatkojalostuksen toteutuksen suunnittelu Suomeen on mahdollista Telaketju-hankkeen kehitystyön ansiosta. Viime kesänä poistotekstiilin jalostuslaitospilotti sai työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän investointituen. Hankkeen omarahoituksessa ovat mukana lähes kaikki Suomen kunnalliset jätelaitoksen. Myös Varsinais-Suomen liitto on myöntänyt pilotille laadukkaan lajittelun ja tunnistusteknologian kehittämiseen ja testaamiseen tukea.
Käynnissä olevan jalostuslaitospilotin pohjalta on tavoitteena saada Suomeen poistotekstiilien jalostuslaitos. Lopullisen laitoksen toivotaan voivan käsitellä myös naapurimaiden tekstiilijätteitä.
–?Olisi toivottavaa, että laitos pohjautuisi pohjoismaiseen yhteistyöhön ja investointiin, Suomen Kiertovoima ry:n toimitusjohtaja Riku Eksymä sanoo.
Telaketjun hankekokonaisuudessa on mukana 25 kuntien jätelaitosyhtiötä. Niiden joukossa ovat myös itäisellä Uudellamaalla toimivat Kymenlaakson Jäte Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu..
Pilottilaitos rakennetaan Turun seudulle
Tuleva käsittelylaitos mitoitettaisiin niin, että sinne ohjattaisiin sekä kuntien vastuulla olevaa ja keräämää poistotekstiiliä että yksityisiä jätevirtoja.
Pilottilaitokseen tarvitaan tekstiilin tunnistamiseen, esikäsittelyyn, pesuun ja puhdistukseen, jätteen silppuamiseen ja murskaamiseen sekä kuitujen avaamiseen laitteistoa ja teknologiaa. Tarvittavaa laitteistoa kartoitetaan parhaillaan.
Pilottilaitos rakennetaan Turun seudulle vuokratiloihin. Tilantarvetta määritellään parhaillaan. Lopullisen laitoksen sijaintiin, laajuuteen ja käytettävään tekniikkaan vaikuttavat muun muassa investoijat ja logistiikkaratkaisut.
Kuntien jätelaitokset testaamaan esilajittelua
Seuraavassa vaiheessa mukana olevat kuntien jätelaitokset voivat omilla alueillaan testata muun muassa logistiikka- ja esilajitteluratkaisuja. Yksin kuntien jätelaitokset eivät tätä tee, vaan mukana alueesta riippuen voi olla sekä yrityksiä, hyväntekeväisyysjärjestöjä sekä kolmannen sektorin toimijoita.
–?Lopputuotteiden markkinat ratkaisevat osaltaan kuinka suureksi tuleva käsittelylaitos on syytä mitoittaa. Baltian maat kiinnostavat laitosasiakkaana, sillä sieltä löytyy yhä valmistavaa tekstiiliteollisuutta, Suomen Kiertovoima arvioi.
Kierrätettyjen tekstiilikuitujen hyödyntäjiä olisi Suomessakin, mutta monet yritykset kamppailevat lähinnä taloudellisten haasteiden kanssa.
–?Kiinnostuksesta konkretiaan edettäisiin, jos jalostuslaitoksen lopputuotteiden käyttöön ohjattaisiin eri keinoin. Monet tekstiilit valmistellaan ja suunnitellaan muualla, siksi kierrätysmateriaalin suosiminen tuotannossa on globaalisti selvitettävä aihe. Valmisteltavana olevan EU:n tekstiilistrategian toivotaan tuovan tähän ratkaisun, Suomen Kiertovoimasta todetaan.
Tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa vuonna 2025
Jos kaikki sujuu hyvin, ensi vuoden aikana pilottilaitteisto on toiminnassa. Vuonna 2020 tulisi olla tiedossa jatko sekä tarvittavat investoinnit.
Lokakuussa jalostuslaitoshankkeen liiketoimintasuunnittelijana Lounais-Suomen Jätehuollossa aloitti Hanna Komu. Hänen tehtävänään on suunnitella jalostuslaitosta ja sen liiketoimintaa. Komun toivotaan löytävän tulevalle laitokselle investoijia sekä sen tuotteille loppuasiakkaita. Kirittäjänä on vuonna 2025 voimaan tuleva tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite.
–?Kotien poistotekstiili on päätynyt toistaiseksi energiahyödyntämiseen muun sekajätteen mukana, sillä sopivaa käsittelytekniikkaa ei ole ollut tarjolla, eikä tuotteita suunnitella materiaalina kierrätettäviksi, yksi Telaketjun projektipäälliköistä, Sini Ilmonen, sanoo.
Jos halutaan materiaalihyödyntämistä, muutoksia olisikin tehtävä jo tuotannon alkupäässä, suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa.
–?Hankekokonaisuudessa on tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä mukana myös Suomen Tekstiili & Muoti ry. Saamme teollisuudelta arvokasta tietoa ja tukea, jota voi käyttää hyväksi myös laitossuunnittelussa, Ilmonen kertoo.
Rahoitusta saaneet Telaketju-hankkeet päättyvät vuonna 2020. VTT:n ja Turun Ammattikorkeakoulun johdolla haetaan hankkeelle vielä lisärahoitusta. Vuonna 2020 tekstiilin kiertotalouden arvoketju tuskin on vielä valmis, mutta nykyistä pitemmällä varmasti ollaan. Kolme vuotta tuotekehityksessä on lyhyt aika.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot