Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Porvoon kaupunki jatkaa lähiökehitystyötä Kevätkummussa ja Gammelbackassa. Työtä tehdään pääasiassa perintövaroin. Kuva Kevätkummun hyväntekeväisyyshuutokaupasta viime elokuulta.
Arkisto/Mika Laine
PORVOO, GAMMELBACKA–KEVÄKUMPU Lähiökehitystyö jatkuu aktiivisena Gammelbackassa ja Kevätkummussa. Työn painopisteenä on tänä vuonna kaavoituksen, viheralueiden, osallisuuden, turvallisuuden ja yhteisöllisen ruokailun kehittäminen. Kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan ensi maantaina lähiökehitystyön vuosisuunnitelmaa.
–?Työssä on mukana kymmeniä vapaaehtoisia asukkaita, kaupungin työntekijöitä sekä seurakunnan, yhdistysten ja yritysten toimijoita. Lähiökehitystyön tapahtumiin ja toimintaan osallistuu säännöllisesti satoja alueiden asukkaita, mutta jatkossa tarkoituksena on saada mukaan vielä enemmän eri-ikäisiä asukkaita, lähiökehitystyöryhmän puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelupäällikkö Dan Mollgren kertoo.
–?Haluamme myös vahvistaa mukana olevien asukkaiden roolia entistä enemmän, hän jatkaa.
Kaavoitus keskeiseksi osaksi lähiökehitystyötä
Kaupungin tavoitteena on lisätä lähiöiden puistojen ja retki- ja virkistyskohteiden viihtyisyyttä ja käyttöä. Gammelbackan puistometsän kehittämistä suunnitellaan parhaillaan yhdessä asukkaiden kanssa. Asukastilaisuudessa viime tiistaina perehdyttiin alueen metsäluonnon monimuotoisuuteen, hoitoon sekä toiveisiin puistometsän virkistyskäytöstä.
Puistojen Kevätkumpu -projekti jatkuu myös monialaisena yhteistyönä yhdessä asukkaiden kanssa.
–?Kaavoitus nousee lisäksi vahvasti esille Gammelbackassa kuluvan vuoden aikana. Selvitämme ostoskeskuksen kaavoituksen tilannetta ja jatkosuunnitelmia sekä mahdollisuuksia lisätä omistusasumista alueella, Mollgren toteaa.
Asukkaat kehittävät toimintaa ja tiloja
Kevätkummussa jatkuu hyvin käynnistynyt Korttelicoach-toiminta. Korttelicoachit ovat alueen vapaaehtoisista asukkaista koostuva ryhmä, joka on vahvasti mukana lähiökehitystyössä.
–?Asukkaat osallistuvat aktiivisesti hyvinvoinnin kehittämiseen myös Gammelbackassa. Kehitämme asukastoimintaa mm. avoimissa keskustelutilaisuuksissa, vs. hyvinvointikoordinaattori Sara Tallsten kertoo.
Seuraava kaikille asukkaille avoin keskustelutilaisuus on Gammelbackan monitoimitalon asukastilassa (Keskusaukio 1) kirjaston sisäänkäynnin oikealla puolella olevassa tilassa maanantaina 1.4. kello 18.
–?Tilaisuudessa keskustellaan asukastoiminnan ajankohtaisista asioista. Esitelemme myös Gammelbackan ja Kevätkummun toimintarahaa, Tallsten jatkaa.
Asukkaat voivat hakea rahaa toimintaan, joka edistää alueiden hyvinvointia, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Lisätietoa sekä haku- ja raportointilomakkeet löytyvät kaupungin verkkopalvelusta.
Painopisteenä turvallisuus ja yhteinen ruokailu
Alueiden turvallisuustyössä ovat mukana alueen asukkaat, toimijat, viranomaiset ja yritykset.
–?Kevätkummussa turvallisuusteema on koonnut yhteen laajan joukon toimijoita. Työn alla on muun muassa neulajäteastioiden hankkiminen sekä ostoskeskuksen alueen turvallisuuden parantaminen, Tallsten kuvaa.
Yhteisöllistä ruokailua ja ylijäämäruuan hyödyntämistä kehitetään sekä Gammelbackassa että Kevätkummussa. Korttelikeittiö jatkaa toimintaansa molemmissa kaupunginosissa ja vuoden aikana toteutetaan myös uusia kokeiluja ruokailuun liittyen.
–?Paljon keskustelua herättäneet tuolivoimistelut on myös tarkoitus vakiinnuttaa osaksi kaupungin toimintaa.
Lähiökehitystyötä toteutetaan perintövaroin
Porvoon kaupunki on panostanut viime vuosina merkittävästi lähiöiden kehittämiseen. Työ käynnistyi edellisellä strategiakaudella vuosina 2014–2017 Gammelbackasta yhteistyössä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Lähiökehitystyön taloutta, toimintaa ja viestintää koordinoi lähiökehityksen työryhmä. Työryhmän ohjauksessa toimivat Kevätkummun ja Gammelbackan aluetyöryhmät, jotka toteuttavat lähiökehitystyötä yhdessä asukkaiden kanssa. Aluetyöryhmiin kuuluu alueella toimivia kaupungin työntekijöitä, kolmannen sektorin edustajia sekä asukkaita.
Lähiökehitystyötä rahoitetaan pääosin perintövaroin. Yhteensä lähiökehittämiseen on vuosina 2014–2018 käytetty perintörahaa noin 346?000 euroa. Perintörahaa oli viime vuoden lopussa jäljellä noin 456?000 euroa. Nykyisellä käytöllä se riittää noin 5–8 vuodeksi.
–?Tavoitteena on, että perintörahalla käynnistetyt onnistuneet kokeilut siirtyvät pidemmällä tähtäimellä osaksi asukkaiden, kolmannen sektorin tai kaupungin peruspalvelujen toimintaa. Lisäksi lähiökehitystyössä toteutetaan toimialojen vastuualueisiin kuuluvaa toimintaa, esimerkiksi ympäristön parannustöitä, kaavoitusta tai jäteastioita, jotka rahoitetaan toimialojen käyttötaloudesta, Mollgren päättää.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot