Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön varapuheenjohtaja Mathias Kivikoski (vas.) luovutti yrituspalkinnon tunnuksen, keraamikko Srba Lukicin tekemän keramiikkalautasen Corex Finland Oy:n talous- ja operatiivinen johtaja Jaakko Helmiselle ja yhtiön Suomen hylsyteollisuuden johtaja Maarit Simolalle. Taustalla palkintolautakunnan puheenjohtajana toiminut kauppakamayksikön puheenjohtaja Katarina Enholm.
Marko Wahlström
PORVOO, LÄNSIRANTA–LOVIISA Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön tämän vuoden yrityspalkinto on myönnetty Corex Finland Oy:lle. Palkinto jaettiin Itä-Uudenmaan elinkeinoaamussa Porvoon Taidetehtaalla tänään J.V. Snellmanin (1806–1881) syntymäpäivänä.
Palkittu yritys on edistänyt energiatehokkuutta edistyksellisesti ja ottanut käyttöön ympäristövastuullisemman lämmitysmuodon Loviisan Köpbackassa sijaitsevassa hylsytehtaassaan.
– Ajattelimme, että joku muu ratkaisu nurkkien tiivistämisen sijaan pitäisi keksiä. Kun ne lokit melkein talvella siellä katolla pesää tekivät, oli siellä aika lämmintä, Corex Suomen hylsyteollisuuden johtaja Maarit Simola sanoi.
Loviisan tehtaalla päätettiin ottaa eräänä kirkkaana pakkastalvipäivänä valokuvia tehdasrakennuksesta.
– Huomasimme, että vähän joka puolelta lämpöä tuprutteli sieltä, josta ei pitäisi, Simola jatkoi.
Ennen Loviisan tehtaan energiainvestointia, yritys on polttanut kiinteistön lämmittämiseksi noin 240 tonnia raskasta polttoainetta vuodessa. Loviisan hylsytehdas tarvitsee noin 2,4 gigawattia vuodessa lämmitykseen.
– Yli 10 vuotta sitten aloimme ensimmäisen kerran miettimään uusia ratkaisuja. Vuonna 2020–2021 aloimme miettiä asiaa uudelleen. Investointi starttasi vuoden 2021 lopulla ja uusi järjestelmä on ollut käytössä nyt lähes vuoden. Varalämmitysjärjestelmänä meillä on kevytpolttoöljy, Simola kertoi.
Myös yhtiön Liljendalin tehdas on läpikäynyt vastaavan energiajärjestelmän muutoksen.
– Mietimme pitkään raskaalle polttoöljylle vaihtoehtoa ja yhteistyökumppaneiden kanssa löysimme meille sopivan ratkaisun lämpöpumppujärjestelmällä, joka käyttää tehtaan hukkalämpöä ja kaukolämmön paluuta lämmönlähteenään ja tekee siitä lämpöpumpun avulla lämpöä kiinteistölle, Corex Finland Oy Suomen hylsyteollisuuden johtaja Maarit Simola sanoo vierellään yhtiön talous- ja operatiivinen johtaja Jaakko Helminen.
Marko Wahlström
Loviisassa ja Liljendalissa syntyy jopa 9,5-metrisiä hylsyjä
Corex Finland Oy on osa kartonkipakkaussektorilla toimivaa belgialaista VPK Group -konsernin Corex-hylsydivisioonaa, joka valmistaa hylsykartonkia ja kartonkihylsyjä.
– Valmistamme muun muassa paperiteollisuuden käyttöön meneviä hylsyjä, joiden periaate on sama kuin kaikille tutuissa vessapaperihylsyissä, Corex Finland Oy:n talous- ja operatiivinen johtaja Jaakko Helminen kertoi.
Corex Finland Oy:n Loviisan hylsytehdas valmistaa paperi- ja kartonkiteollisuuden hylsyjä yhtiön Porin kartonkitehtaan valmistamista raaka-aineista.
Yhtiö työllistää Suomessa 155 henkilöä ja sillä on neljä tuotantolaitosta eli Porin lisäksi Loviisan, Liljendalin ja Imatran tehtaat. Viime vuoden liikevaihto oli noin 100 miljoonaa euroa.
– Pisimmät hylsyt, joita Loviisassa ja Liljendalissa pystymme tekemään, omat 9,5 metrin mittaisia, Maarit Simola lisäsi.
Koko belgialaiskonserni työllistää noin 6 400 henkilöä 70 tehtaallaan 20 eri Euroopan maassa. Konsernin Corex-divisioonan liikevaihto on vähän reilu 400 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 1 500 työntekijää 15 maassa. Corex on markkinajohtaja Euroopassa, jossa sillä on neljä hylsykartonkitehdas ja 23 hylsytehdasta.
– Suomessa toimimme aikaisemmin nimellä Corenso United, joka oli Stora Enson ja UPM:n yhteisyritys. Yritys perustettiin vuonna 1992 turvaamaan omistajayhtiöiden hylsyjen saanti. Erilaisten yritysjärjestelyjen kautta olemme päätyneet nykyisen omistukseen, Helminen jatkoi.
– Olemme laskeneet, että säästimme energiainvestoinnilla 72 ihmisen vuotuisen hiilidioksidipäästön, Corexin talous- ja operatiivinen johtaja Jaakko Helminen ja yhtiön Suomen hylsyteollisuuden johtaja Maarit Simola kertoivat.
Marko Wahlström
Corex hyödyntää kolmasosan Suomen kierrätyskartongista
Helminen kuvailee yhtiötä kiertotalousfirmaksi, sillä Corex valmistaa lopputuotteensa kierrätyskartongista, joka voidaan jatkokierrättää.
– Käytämme noin kolmasosan kaikesta Suomessa kerätystä keräyskartongista, kuten käytetyt aaltopahvit, pakkaukset, maitotölkit ja muut pakkaukset Porin tehtaan raaka-aineena, Helminen kertoi.
Kierrätyskartongin hyödyntämisellä on Loviisan seudulla pitkät perinteet. Kartonkihylsyjen valmistuksen aloitti Corexin ja Corenson edeltäjä, loviisalaisen yrittäjä, pääomistaja Pehr Östermanin 1970-luvulla perustama Oy Spirolit Ab.
Loviisan Köpbackasta juontaa juuret myös Corexin Liljendalin tehtaaseen, joka aloitti toimintansa Topcore-nimellä vuonna 1985. Yrityksen perusti Spirolitin palveluksessa ollut Ingmar Reinholm. Topcore siirtyi Corexin omistukseen vajaa kaksi vuotta sitten,
Östermanin aloittamaa kartonginjalostusperinnettä Loviisassa jatkaa perheyhtiö Oy Eltete Ab.
– Valitsimme Corexin voittajaksi koska he ovat luoneet win–win-systeemin, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Hukkalämmön talteenotto yrityksissä on toteutettavissa laajasti, Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön puheenjohtaja Katarina Enholm sanoi onnitellessaan Maarit Simolaa ja Jaakko Helmistä.
Marko Wahlström
Kilpailuun osallistuttiin pienillä ja investoinneilla
Tänä vuonna yrityspalkintokilpailun teemana oli "Energiatehokkuus osana kestävää kehitystä".
– Energiakriisi ja vallitseva tilanne on haastanut yritykset lyhyessä ajassa löytämään uusia ratkaisuja energian säästämiseen. Käyttötottumuksia on muutettu monessa yrityksissä, kokoon tai toimialaan katsomatta, palkintolautakunnan ja Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön puheenjohtaja, Brunbergin toimitusjohtaja Katarina Enholm arvioi.
– Kilpailuun osallistuneiden yritysten hakemuksista löytyy pieniä ja isoja investointeja, joiden kautta on saatu sekä säästöjä energiakustannuksissa että siirtymää kestävämpään suuntaan, hän jatkoi.
Palkintolautakunnan perusteluissa todetaan, että voittajaksi valittu yritys on edistyksellisesti parantanut energiatehokkuuttaan tehtaassaan.
– Yritys on yhteistyössä kaukolämpölaitoksen (Loviisan Lämpö Oy) ja laitetoimittajien kanssa kehittänyt ekosysteemin, jonka ansiosta kiinteistön lämmönlähteenä käytetään tuotannosta tulevaa hukkalämpöä ja kaukolämpöputkistossa olevaa paluuvettä.
Muutoksen kautta yritys on päässyt kokonaan eroon raskaasta polttoöljystä ja energiakustannukset ovat pienentyneet.
– Se, mikä meitä lämmitti erityisesti, on se, että hyöty ei ole yksistään yrityksen kohdalla, vaan toinen osapuoli eli kaukolämpölaitos on hyötynyt.
Itä-Uudenmaan yrityspalkinto jaettiin jo 24:nnen kerran.
Marko Wahlström
Itä-Uudenmaan yrityspalkinto jaettiin jo 24:nnen kerran
Yrityskilpailu on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1999 alkaen eri teemoilla.
– Kilpailun myöntämisen tavoitteena on vahvistaa ja korostaa yritystoiminnan keskeistä asemaa ja sen merkitystä itäisen Uudenmaa kehittämisessä nyt ja tulevaisuudessa, Enholm sanoi.
Kilpailuun voivat osallistua yritykset, joilla on liiketoimintaa itäisellä Uudellamaalla Askolassa, Lapinjärvellä, Loviisassa, Myrskylässä, Porvoossa, Pukkilassa ja Sipoossa.
Yrityspalkinnon tunnuksena annetaan kunniakirja ja porvoolaisen keraamikko Srba Lukicin uniikki keramiikkalautanen.
FAKTA
Itä-Uudenmaan yrityspalkinto 1999–2023
2023 Energiatehokkuus osana kestävää kehitystä, Corex Finland Oy/Loviisan hylsytehdas
2022 Työhyvinvointi – avain menestykseen, Borealis Polymers Oy, Porvoo
2021 Some – avain menestykseen, Järvileasing Oy, Porvoo
2019 Kiertotalous menestyvässä yrityksessä: Robbes Lilla Trädgård Ab, Lapinjärvi
2018 Vienti kasvun lähteenä 2010-luvulla: Picote Solutions Oy Ltd, Porvoo
2017 Ympäristövaikutusten huomiointi yritystoiminnassa: Ensto Oy, Porvoo
2016 Verkostoitumisen ja verkottumisen vaikutus toiminnan kehittämiseen: CM Tools Oy, Askola
2015 Yritystoiminnan kehittäminen Itä-Uudellamaalla 2010–2014: Porvoon Autopalvelu, Porvoo. Kunniamaininta: Neste Jacobs, Porvoo
2014 Hyvinvointipalvelut julkisen sektorin täydentäjänä: Porvoon Lääkärikeskus, Porvoo
2013 Tuotannollinen ja/tai muu vientitoiminta: Neste Oil Oyj, Porvoo
2012 Haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden kehittäminen ja varmistaminen: Kokousmylly Oy, Porvoo. Kunniamaininta: MC Machine Oy, Porvoo
2011 Investoinnit liiketoiminnan jatkuvuuden kehittämisessä: LPOnet Oy Ab, Loviisa
2010 Työvoiman lisääminen taantumassa: Finnsweet Oy, Porvoo. Kunniamaininta: Oy Weldmec Ab, Porvoo
2009 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät ja niiden toimivuus: Oy Teampac Ab, Loviisa (Liljendal)
2008 Työuran pidentäminen: Eino Korhonen Oy Porvoo
2007 Ympäristön kestävän kehityksen tukeminen: Oy Kaivonporaus Tom Allen Brunnsborrning Ab, Porvoo
2006 Matkailuyrittäminen ja sitä palveleva toiminta: Tee- ja kahvihuone Helmi, Porvoo. Kunniamaininta: Porvoo Tours, Porvoo
2005 Vienti ja muu kansainvälinen kilpailukykyinen toiminta: K. Hartwall Oy, Sipoo. Kunniamaininta: Oy C.E. Lindgren Ab, Porvoo
2004 Maakunnan työllistävä palveluyritys: Haikon Kartano, Porvoo. Kunniamaininta: Pukaron Paroni, Lapinjärvi
2003 Monipuolinen työllistäminen: Konepaja Alueputkitus Oy, Porvoo
2002 Työssä jaksaminen: Lexel Electric Oy, Loviisa (Ruotsinpyhtää). Kunniamaininta: Porvoon Energia Oy, Porvoo
2001 Innovatiivisuus ja teknologia: Oy Suomen EDM Ab, Porvoo
2000 Koulutus: Santasalo Engineering Oy, Porvoo
1999 Maakunnallisuus: Uusimaa Oy, Porvoo. Kunniamaininta: Savijärven Kartano, Sipoo
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot