Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Epoon koulun neljäsluokkalainen Reino Karioja (vas.), viidesluokkalainen Veeti Kaukonen ja ekaluokkalainen Werneri Ahokas mittailivat välitunnilla sopivia puunrunkoja majanrakennustarpeiksi. Viidesluokkalaiset Tinja Valkama ja Taiko Lindgren kantavat riukua.
Marko Wahlström
PORVOO, EPOO Eteläisen Porvoon ainoassa suomenkielisessä kyläkoulussa kamppaillaan koulun tulevaisuuden puolesta. Itäisen sivistyskeskuksen perustaminen saattaisi tietää myös Epoon koululle kuoliniskua.
Pienestä epoolaisesta alakoulusta saattaa tulla Porvoon viimeinen suomenkielinen kyläkoulu, mikäli kaupunginvaltuusto päättää huomenna keskiviikkona itäisen sivistyskeskuksen perustamisesta Ilolaan tai Sannaisiin. Epoossakin eletään veitsen terällä, koska koulu siirrettiin yllättäen eteläisestä oppilaaksiottoalueesta itäiseen.
–?Kokonaisuutena tämä ei tullut yllätyksenä, sillä asia on ollut vireillä jo pidemmän aikaa. Epoon koulun tulevaisuutta selvitetään nyt jo kolmannen kerran, vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Anella Ahokas sanoo.
Epoon koulu on eteläisen Porvoon ainoa suomenkielinen alakoulu. Koulu toimii kiinteistössä, jonka vanhin osa siirrettiin nykyiselle paikalleen Piirlahdesta.
Marko Wahlström
Etelä-Porvooseen jäisi koulutyhjiö
Epoon suomenkielinen koulu muutti ruotsinkieliseltä Ebbo skolanilta vapautuneisiin tiloihin syksyllä 2010.
–?Tämä on liian hyvä asia lopetettavaksi, ja viihtyvyys koulussa on omaa luokkaansa, Ahokas sanoo.
Mikäli lakkautus toteutuu, Etelä-Porvooseen jää suomenkielinen koulutyhjiö. Tällöin kaikki koululaiset jouduttaisiin kuljettamaan keskustaan tai mahdolliseen itäiseen sivistyskeskukseen.
–?Pellingistäkin oppilas joutuisi matkustamaan lähimpään kouluun 2,5 tuntia päivässä, mikä on pienille liikaa. Ja nyt puhutaan Porvoosta, ei maamme syrjäseuduista, Ahokas muistuttaa.
Epoon koulu sijaitsee keskellä kylää, Epoontien varrella.
Marko Wahlström
Epoo on yksi palvelukylistä
Puheenjohtajan mukaan koulun lakkautusuhka heijastuu koko kylän toimintaan.
–?Tänne ei ole muuttoliikettä, koska karkeasti ajateltuna kukaan ei halua lastaan laittaan kouluun, jonka tulevaisuus on epävarma, Ahokas sanoo.
Epoon kylässä odotetaan myös ratkaisua entisen vanhainkodin tontille kaavoitettujen omakotitonttien kohtalosta. Lisäksi kesken on myös Fagerstan–Seitlahden tonttikaavoitus.
–?Lapsiperheethän ne ovat. jotka omakotitaloja rakentaisivat, Ahokas sanoo.
Kaupunki laati vuonna 2014 palvelukylärakenneohjelman, jonka oli määrä jatkua vuoteen 2030 asti.
–?Epoo on valittu yhdeksi palvelukyläksi, jossa tietty palvelutaso tulee säilyttää. Ihmiset ovat siinä uskossa, että näin myös toimitaan, Ahokas sanoo.
Pienessä kyläkoulussa on omanlaisensa tunnelma, jonka aistii jo kouluun sisälle astuessa.
Marko Wahlström
"Kiitos kaikille allekirjoittaneille"
Kyläkoulun kolmannen lakkautusuhan tiimoilta vanhempainyhdistys on tehnyt kuntalaisaloitteen, jonka oli maanantaihin mennessä allekirjoittanut yli 900 henkilöä.
–?Viime sunnuntain Jokamiehen markkinat -kirpputoritapahtumassa meillä oli osasto, jossa keräsimme nimiä. Tapahtumassa tuli pelkästään 434 nimeä, Ahokas iloitsee.
Kuntalaisaloite.fi:n kautta nimiä oli tiistaiaamuun mennessä kertynyt 472 nimeä.
–?Lisäksi vetoomuksen voi käydä allekirjoittamassa Fagerstan, Gäddragin ja Pellingin kyläkaupoissa, Ahokas kertoo.
Kaupungin tulee ottaa kuntalaisaloite käsittelyyn, kun siihen on kertynyt kaksi prosenttia kaupungin asukasluvusta. Nimimäärä oli ehtinyt jo lähes täyttyä tänään tiistai-iltapäivään mennessä.
–?Kiitos kaikille tähän mennessä allekirjoittaneille, Ahokas sanoo.
Vanhempainyhdistys aikoo puuttua myös kielieriarvoisuuteen.
–?Porvoossa puhutaan pedagogisessa mielessä kyläkoulujen lakkauttamisesta, mutta onhan kyläkouluja myös ruotsinkielisillä (Hindhår skola, Kullo skola ja Grännäs skola). Poikkevatko heidän opetussuunnitelmat muista vai mistä mahtaa olla kyse?, Ahokas kysyy.
Epoon koulun rehtori Masa Turunen esittelee vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Anella Ahokkaalle muotokuvaa, jossa komeilee Porvoon piispa Carl Henrik Alopaeus (1825–1892), jonka aloitteesta Piirlahden kartanon tiluksille perustettiim koulu 1.8.1890. – Koulu siirrettiin Epooseen vuonna 1930 ja sitä laajennettiin vuonna 1984, Turunen kertoo.
Marko Wahlström
"Huolestuttavaa, että kyläkouluja halutaan lakkauttaa"
Epoon kyläkoulussa on tällä hetkellä 34 oppilasta, jotka käyvät koulua Voolahdesta, Seitlahdesta, Fagerstasta, Pellingistä, Ylikestä ja Epoosta.
–?Huolestuttavaahan se on, että kyläkouluja halutaan lakkauttaa. Jos tämäkin lakkautetaan, jäljelle ei jää yhtään tällaista pientä kyläkoulua. Tällöin kaupungin vetovoimaisuus ja monipuolisuus eivät enää toteudu, rehtori Masa Turunen sanoo.
Oppilasennusteen mukaan ensi lukuvuonna koulun oppilasmäärä nousisi 39:ään ja lähivuosinakin määrät olisivat noin 40:n tienoilla.
–?Uudet omakotitontit olisivat meille kultakimpale tai toivomuslähde. Lakkautus olisi kaupungilta hätiköity päätös, kun tonttiasia on vielä keskeneräinen. Toiveenamme on, että katsottaisiin rauhassa muutama vuosi, mitä tapahtuu, Turunen tuumaa.
Oppilaiden Suomi 102 vuotta -teos koristaa koulun eteistilaa, josta aukeaa ruokasali.
Marko Wahlström
"Ketään ei hoputeta, eikä syytetä"
Oppilaat käyvät koulua terveessä koulussa, jonka alkuperäinen osa siirrettiin nykyiselle paikalleen Piirlahdesta.
–?Pystymme toimimaan koulussa ainakin seuraavat 10 vuotta ilman remonttitarvetta, Turunen arvioi.
Kaupungin tekemän selvitysluonnoksen pedagogista näkökulmaa Epoossa ei täysin allekirjoiteta.
–?Se, että pienessä koulussa ei voisi antaa laadukasta opetusta ei pidä paikkaansa. Kaikkea voimme tehdä täällä, mitä isoissakin kouluissa. Meillä on kaikki nykyaikaiset laitteet ja jopa 100 megan valokuituliittymä, Turunen jatkaa.
Rehtori ei halua hoputtaa päätöksentekijöitä.
–?Ketään ei haluta syyttää ja toivomme, että päättäjät osaavat tehdä hyviä ratkaisuja. Tällaista tämä kuolinkamppailu on, kaksi edellistä lakkautusuhkaa läpikäynyt, vuodesta 2004 rehtorina toiminut Turunen toteaa lakonisesti.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot