Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Porvoolainen Benita Ahlnäs on yksi tyytyväisistä asiakkaista, joka on saanut apua perhekriisinsä hoitamiseen. – Avioerossa tärkeintä on muistaa se, että meitä on aina kaksi, hän sanoo. Taustalla perheasiainneuvottelukeskuksen johtaja Sari Varpama (vas.) ja perheneuvoja Anita Björkestam.
Marko Wahlström
PORVOO Perheneuvonnan tarve ei ole vähentynyt yhteiskunnassamme – päinvastoin. Viime aikoina koronapandemia on kuormittanut perheitä tavallistakin enemmän sekä Ukrainan sodan varjo on tuonut jälleen pelkoa ja epävarmuutta.
–?Tarve on todella suuri. Nyt meille on syntynyt noin kuukauden pituinen jonokin näillä resursseilla ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa. Kiireellisimmät tapaukset toki hoidamme heti, tänä vuonna 40 vuotta täyttävän Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Sari Varpama sanoo.
Perheneuvoja Anita Björkestam on työskennellyt neuvottelukeskuksen palveluksessa 20 vuotta.
–?Miehet ovat aktiivisempia ottamaan yhteyttä tänä päivänä kuin aikaisemmin. Miehiä asiakkaista on noin 45 prosenttia, hän kertoo.
Porvoonseudun perheasiainneuvottelukeskus toimii Vanhassa-Porvoossa Kirkontörmä 2:ssa.
Marko Wahlström
Sipoon kunta palasi asiakkaaksi
Perheasiainneuvottelukeskus aloitti toimintansa Porvoon Lundinkadulla 14.9.1982.
–?Keskus on ollut jonkinlainen pioneeri yhteistyössä kuntasektorin kanssa. Porvoon kaupunki ja maalaiskunta olivat toiminnasta ensialkuun vastuussa, jonka jälkeen vastuu siirtyi Porvoon seurakuntayhtymälle, Varpama kertoo.
–?1990-luvun alussa kunnallinen rahoitus väheni radikaalisti ja lopulta loppui kokonaan, jonka myötä keskuksesta väheni yksi virka, Varpama jatkaa.
Viime vuosina keskus on saanut Porvoon kaupunkia takaisin ulkopuoliseksi rahoittajaksi.
–?Samoin olemme saaneet takaisin Sipoon kunnan, joka lopetti palvelun käytön kymmenen vuotta sitten, Varpama iloitsee.
"Tuleva hyvinvointialue aiheuttaa epävarmuutta toimintaamme"
Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja kantaa huolta keskuksen tulevaisuudesta, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.
–?Kaikki sopimuksemme loppuvat kuntien kanssa ja siirtyvät hyvinvointialueelle. Meillä on parhaillaan neuvottelut menossa, mikä aiheuttaa suurta epävarmuutta siitä, miten meille tässä melskeessä käy, Varpama sanoo.
Neuvottelukeskus palvelee Porvoon, Loviisan, Askolan, Lapinjärven, Myrskylän ja Sipoon asukkaita sekä yhteistyössä Pornaisten seurakunnan kanssa pornaislaisia.
–?Meillä on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kaikkien muiden kuntien, paitsi Pukkilan kanssa sopimus. Perheneuvontaa ei näissä kunnissa tarjoaa kukaan muu niin, että se on kaikille avointa ja maksutonta. Varpama jatkaa.
Viime vuonna keskuksessa kävi 419 eri asiakasta. Asiakaskäyntimääriä oli 2?290, joista noin 80 prosenttia oli Porvoossa.
–?Asiakaskäynnit vaihtelevat paljon, sillä joku asiakaspari voi käydä kerran tai pari sekä joidenkin kanssa tavataan parikymmentä kertaa, Anita Björkestam kertoo.
– Tavoitteenamme on antaa asiakkaille oikea-aikaista, kestoltaan riittävää ja laadukasta apua psykoterapeuttisia menetelmiä käyttäen, perheasiainneuvottelukeskuksen johtaja Sari Varpama sanoo.
Marko Wahlström
Toiminnassa ei kysytä kirkon jäsenyyttä
Taustayhteisöstään huolimatta toiminnassa ei kysytä kirkon jäsenyyttä.
–?Meillä käy tänä päivänä paljon myös sateenkaariperheitä. Palvelemme suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, Varpama sanoo.
Perheneuvonta tukee parisuhdetta ja vanhemmuutta sekä näin koko perheen hyvinvointia etsien toimivan arjen edellytyksiä.
–?Perustehtävänämme on tarjota ammatillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän kriisitilanteissa, Varpama jatkaa.
Työn vaikutukset ovat merkittäviä myös lapsen kannalta
Perheasiain neuvottelukeskus on perustamisestaan lähtien ollut parisuhteiden ja yksilöiden tukena vaikeissa tilanteissa.
–?Työn vaikutukset ovat todella merkittäviä myös lapsen kannalta. Lasten osalta työ on ennaltaehkäisevää, Varpama muistuttaa.
Neuvottelukeskuksessa tehdään pari- ja yksilöterapiaa sekä ryhmäterapiaa, työnohjausta ja perheasiain sovittelua yhteistyössä Itä-Uudenmaan perheoikeudellisen yksikön kanssa.
–?Perheasiain sovittelussa keskitytään auttamaan niitä erovanhempia, jotka eivät pääse sopuun. Lisäksi tarjoamme neuvontaa ja koulutusta, Varpama jatkaa.
Neuvottelukeskuksessa työskentelee asiakastyötä tekevän johtajan lisäksi kaksi perheneuvojaa, puolipäiväinen vastaanottosihteeri sekä muutaman tunnin viikossa asiakastyötä tekevä tuntityöläinen.
Benita Ahlnäs: "Teitä on kaksi ja katso myös itseäsi peilistä"
Eläkkeellä oleva porvoolainen kirjastonhoitaja Benita Ahlnäs on séurannut perheasiain neuvottelukeskuksen toimintaa vuodesta 1982 asti – niin seurakuntayhtymän luottamushenkilönä kuin asiakkaana.
–?Se miksi hain asiakkaaksi, juontui vuoteen 2002, jolloin jäin eläkkeelle. Päädyimme silloin avioeroon mieheni kanssa ja hoidin tuolloin myös dementoitunutta äitiäni.
Hän on kiitollinen saamastaan perheneuvonnasta ja oikeudellisesta avusta, jota hän sai Helena Ewaldsin avulla.
–?Hän muistutti minua, että teitä on kaksi ja katso myös itseäsi peilistä sekä muista olla puhumatta pahaa sanaa lapsesi isästä. Meillä oli hyvä avioero lapsenkin kannalta, ja molemmille alkoi hyvä uusi elämä, Ahlnäs jatkaa.
FAKTA
Perheneuvonta syntyi maassamme vuonna 1944
» Kirkko on tarjonnut perhemuodosta ja kirkon jäsenyydestä riippumatonta, kaikille avointa ja maksutonta perheneuvontaa jo vuodesta 1944, jolloin elettiin sodanjälkeisiä kovia aikoja ja tarve parisuhteen tuelle oli valtava.
» Porvoon seurakunnat perustivat vuonna 1982 yhteistyössä Porvoon kaupungin ja Porvoon maalaiskunnan kanssa Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskuksen (PANK).
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot