Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Lovisa Townfarm -yhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva Marianne Nordström on intohimoinen puutarhaharrastaja. Hän on myös entinen kukkakauppias, joka on myynyt yrityksensä. – Nyt eläkkeellä minulla on jälleen aikaa rakkaalle harrastukselle, hän sanoo.
Marko Wahlström
LOVIISA, ALAKAUPUNKI Maailmalla ja meillä tällä hetkellä vauhdilla leviävä permakulttuuri voisi olla vastaus tyhjillään ja toimettomina seisovien kaupunkitonttien hyödyntämiseen.
Loviisassa ränsistymään päässyt viheralue Ranta- ja Kapteenintien kulmassa on saamassa uuden elämän – askel kerrallaan.
–?Katselimme ränsistynyttä puistoa kotiemme ikkunoista, loviisalainen puutarhaharrastaja Marianne Nordström sanoo.
Hän ryhtyi tuumasta toimeen yhdessä naapurustossa asuvan Sara Bengtsiin kanssa.
–?Aina, kun tapaamme, juttelemme permakulttuurista, sillä olemme molemmat hurahtaneet siihen.
Permakulttuuri sai alkunsa Australiasta 1970-luvulla. Permakulttuuri on tiedemuoto, jonka avulla esimerkiksi Jordanian kuiviin erämaihin saatu aikaiseksi tuottavia puutarhoja.
–?Kaikki mikä on itserakentavaa ja kestävää kehitystä, eikä vaadi paljon energiaa ja tuottaa ilmaiseksi, on permakulttuuria, Nordström sanoo.
Ränsistymään päässeen puistikon pohjoisreunan metsäpuutarhaan on istutettu muun muassa minikiwi-pensas.
Marko Wahlström
"Me näimme tässä mahdollisuuden"
Permakulttuurin perimmäinen ajatus on se, että jokaisessa paikassa voi kasvattaa ja viljellä.
–?Vaikka ei ole omaa paikkaa, missä tahansa voi viljellä, Nordström sanoo.
Hän katselee edessämme aukeavaa tyhjää tilaa, joka oli jäänyt vaille omistajansa eli Loviisan kaupungin huomiota.
–?Me näimme tässä mahdollisuuden.
Pernakulttuuriin eettisistä arvoista tärkein on maan hoitaminen.
–?Maassa on enemmän elämää kuin sen päällä. Mikrobit ovat todella tärkeitä meille, koska koko ketju lähtee niistä. Jos maa voi hyvin, mekin voimme hyvin, Nordström muistuttaa.
Toinen arvoista on ihmisten hoitaminen.
–?Tätä aluetta voimme käyttää ihmisten hyväksi. Periaatteenamme on ollut se, että tänne voi tulla sekä täällä voi olla ja tehdä.
Kolmas permakulttuurin eettisistä arvoista on vapaa jakaminen.
–?Täältä voidaan vapaasti jakaa kaikkea, mitä tänne tuodaan. Tai sitten voimme jakaa elämyksiä.
Kapteenin- ja Rantatien risteyksessä sijaitsevan puistikon naapurissa asustaa kanoja, joita saa käydä katsomassa aidan takaa. Alva Bengtsin sylissä Marie Antoinette -niminen kana.
Marko Wahlström
"Pikkuhiljaa valtaamme koko alueen"
Puistoalueen pohjoispäädystä tulee metsäpuutarha, jonne on jo istutettu muun muassa päärynäpuita, suklaakirsikkaa ja minikiwiä sekä viinimarjapensaita.
–?Pikkuhiljaa valtaamme koko alueen, Nordström sanoo.
Rantatien puoleiseen reunaan on istutettu niittykukkien siemeniä. Niittyalueen odotetaan olevan valmiina joko ensi kesänä tai viimeistään kolmantena kesänä.
–?Istutustalkoisiin tuli noin 20 ihmistä, mikä yllätti meidät, Nordström kertoo.
Puuhakaksikko sai kolmionmallisen puistotontin hallintaansa viime vuoden lokakuussa.
–?Viime talvena tontille tehtiin yhdessä loviisalaistaiteilijoiden kanssa viisi lumiveistosta, joita ihmiset kävivät innoissaan kiertelemässä ja katsomassa, Nordström iloitsee.
Talvella loviisalaisnaiset perustivat Lovisa Townfarm -nimisen yhdistyksen, joka on vuokrannut alueen kaupungilta toistaiseksi kolmeksi vuodeksi pientä vuosivuokraa vastaan.
–?Yhdistyksen avulla saamme helpommin apurahoja toimintaan. Tällä hetkellä meillä 10–15 jäsentä, Nordström jatkaa.
Tänä keväänä istutetut koristetupakan taimet alkavat jo hiljalleen kukkia. – Minulle on tärkeää saada rauhassa katsoa, mitä maasta nousee missäkin, Marianne Nordström sanoo.
Marko Wahlström
Tusina puupölkkyä istuskelualueena
Keskelle puistikkoa on partiolaisten avustuksella rakennettu istuskelualue, jonka istuimina on 12 puupölkkyä. Lehtikuusipölkyt on tehty myrskyn kaatamasta puusta.
–?Permakulttuurissa on 12 kestävään kehitykseen nojaavaa periaatetta, joista ensimmäinen on istua ja katsoa kauan ennen kuin päättää mitä tehdään. Ja tarvitaanko tekemiseen lainkaan omaa aktiivisuutta, vai annetaanko asioiden vain tapahtua, Nordström sanoo.
Istuinryhmän reunalle Harjurinteen koulun ykkösluokkalaiset ovat istuttaneet koristetupakkaa – paikan vanhaa henkeä kunnioittaen.
–?Pölkyissä on koronavälit. Tänne voi joku ryhmä tulla pitämään vapaamuotoisen tapaamisen tai piknikin, Nordström jatkaa.
Lovisa Townfarm ry on asettanut tavoitteekseen, että kolmessa vuodessa eli Loviisan asuntomessuvuoteen 2023 mennessä alue kukoistaa.
–?Kiirettä meillä ei ole, emmekä ota stressiä, sillä sekin on osa permakulttuuria. Katsellaan ja mietitään rauhassa – edetään askel kerrallaan! Marianne Nordström sanoo.
Loviisan kaupunginputarhuri Mona Bäckman kertoo, että luonnon monimuotoisuuden kannalta kaupunkialueilla on myös niinsanottuja ruderaattialueita, jotka ehkä saattavat näyttää monen silmissä hoitamattomilta.
Arkisto/Marko Wahlström
Loviisan kaupunginpuutarhuri: "Hallittu heitteillejättö" on tärkeää luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta
LOVIISA Loviisan kaupunginpuutarhuri Mona Bäckman korostaa, että Ranta- ja Kapteenintien risteyksessä oleva viheralue on tontti, jonka kaupunki on tietoisesti jättänyt luonnontilaan.
–?Tällaiset ruderaattialueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Niillä kasvaa erittäin paljon sellaisia lajeja, joita ei muualla ole.
Lovisa Townfarm ry:lle vuokrattu tontti oli viimeiset kaksi vuotta ränsistyneen näköinen, koska sille oli kasattu Rantatien peruskorjauksen aikana maavalleja.
– Missään nimessä emme kuitenkaan olleet unohtaneet tonttia. Aluetta on käyty siimaleikkurilla leikkaamassa, Bäckman kertoo.
Kaupunginpuutarhurin mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ruderaattialueita ovat muun muassa satama-alueet ja ratapenkereet sekä esimerkiksi harjualue.
– Ne toimivat muun muassa kasvillisuuden leviämiskäytävinä. Niitä ylläpidetään tietoisesti. Sitä voisi kutsua "hallituksi heitteillejätöksi", hän kommentoi.
Bäckman myös painottaa, että hänellä ei ole mitään permakulttuuria vastaan.
– Ihmiset eivät aina tiedosta sitä, että kaupunkialueella tarvitaan myös alueita, joilla huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. MARKO WAHLSTRÖM
FAKTA
Entinen tupakkapelto
* Nykyisen Rantatien ja Kapteenintien tienoilla laajemmin viljeltiin aikoinaan tupakkaa arviolta 150–200 vuotta sitten.
* Loviisan kaupungin historiikkiteoksen mukaan Loviisassa on toiminut myös tupakkatehdas.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot