Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Teemu Kejonen, 43, muutti Pohjanmaalta itäiselle Uudellemaalle syyskuun lopulla, jolloin hän aloitti 125 vuotta täyttävän Askolan viidentenä kunnanjohtajana. Taustalla kirjailija Johannes Linnankosken alias Vihtori Peltosen (1869–1913) patsas kunnanviraston edustalla.
Marko Wahlström
ASKOLA, KIRKONKYLÄ Ensi vuonna 125 vuotta täyttävän Askolan kunnan historian viidentenä kunnanjohtajana aloittanut Teemu Kejonen, 43, selailee työpöytänsä äärellä uusinta Kuntalehteä.
Mies pohdiskelee asumisen tulevaisuuden kehitystä, joka saattaa suosia maamme maaseutukuntia.
–?Uskon, että korona-aika lisää väljemmin asuttujen alueiden vetovoimaa. Tästä kehityksestä myös Askola voi hyötyä, hän sanoo.
Suomen kuntakentän Kejonen näkee hyvin monimuotoisena.
–?Tärkeintä niin pienen kunnan – ja miksei isommankin – kannalta on yhteistyö, joka tuottaa hyötyä kaikille osapuolille. Meidän pitää tehdä yhteistyötä niin kunnan sisällä eri toimijoiden kesken kuin myös naapurikuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
Elinvoima- ja vetovoimapainotteisen työkokemuksensa valossa Kejonen nostaa yhteistyön keskiöön niin elinkeinoasiat kuin elinvoimaan liittyvät tekijät koko itäisellä Uudellamaalla.
–?Yhteistyötä ei kuitenkaan pidä tehdä vain yhteistyön vuoksi, vaan niin, että se vahvistaa alueen vetovoimaisuutta entisestään. Vahva yrittäjyys kunnissa ja tiivis yhteistyö kuntien kanssa ovat erittäin tärkeitä.
Vapaa-ajallaan kunnanjohtaja sanoo harrastavansa ristikoiden ratkomista. – Silloin, kun aikaa on, niitä tulee ratkottua enemmän ja myös palautettua. Hauska on ollut huomata, miten ristikoidenkin ratkomisessa kehittyy, Teemu Kejonen sanoo.
Marko Wahlström
"Pienessä kunnassa soudettava samaan suuntaan"
Syyskuun lopulla työnsä liki 5?000 asukkaan itäuusmaalaisessa maalaispitäjässä aloittanut Kejonen myöntää, ettei ole ikinä uskonut suuruuden ekonomiaan.
–?Toki suuressa kunnassa resurssit ovat isommat, mutta pienessä kunnassa monet asiat, kuten yhteisöllisyys, voivat olla vahvempia.
Kejosen mukaan pienessä kunnassa kunta koetaan myös enemmän omaksi kuin isommassa kunnassa.
–?Toisaalta pieni kunta voi olla myös ketterämpi ja notkeampi toimimaan, jolloin päätöksenteko sujuu samassa hengessä, kunhan puhalletaan yhteen hiileen, ollaan samassa veneessä ja soudetaan samaan suuntaan.
Edelliset kaksi kuntaa, joissa hän toimi kunnanjohtajana olivat vähän vajaa 2?500 asukkaan Rääkkylä ja Evijärvi.
–?Kunnan resurssienkin kannalta toimiva kuntakoko olisi 5?000–10?000 asukasta.
"Askolan sijainti on loistava"
Tuorein silmin seutukuntaa katseleva kuntapomo näkee Askolassa paljon mahdollisuuksia.
–?Kunnan sijainti kantatie 55:n varrella on loistava ja mahdollistaa niin monia eri asioita. Tästä on niin lyhyt matka metropolialueelle. Uskon, että sijaintia pystyttäisiin hyödyntämään jatkossa vielä nykyistä enemmän, Kejonen sanoo.
Hän näkee, että kunta on elinvoimainen ja vetovoimainen kunta sekä asumiseen että yrittämiseen.
–?Väkiluvun kehitys nousi täällä melko tasaisesti vuoteen 2015 asti. Siitä asti väestökehitys on ollut loivassa laskussa. Edellytykset kasvulle ovat olemassa, kun luomme positiivisen ja kehitysmyönteisen ilmapiirin.
"Täsmäpanostuksia tärkeisiin asioihin"
Kejonen uskoo, että Askolaa asuinpaikkana pystytään kunta- ja tonttimarkkinoinnin avulla vahvistamaan nykyisestään.
–?Kunnalla on tällä hetkellä riittävästi asuinrakentamiseen soveltuvaa tonttimaata ja vireillä on sellaisia kaavoitushankkeita, joiden avulla on saatavilla lisää.
Kunnanjohtajan mukaan Askolassa asuinympäristö eli arjen hyvät ja laadukkaat peruspalvelut ovat kunnossa.
–?Ne ovat muuttoa suunnittelevaa ja pohtivaa kiinnostavia asioita, joita pitää vain tuoda vahvemmin esille. Askola voi kasvattaa omaa tunnettuuttaan ja näkyvyyttä kuntamarkkinoinnin ohella ennen kaikkea tekemisen ja onnistumisten kautta.
Hän uskoo, että vähän alle 5?000 asukkaan kunta, jonka työttömyysaste on kuutisen prosenttia, voi olla hyvinkin elinvoimainen.
–?Toisaalta pitää muistaa, että kunnan resurssit eivät välttämättä riitä kaikkeen. Täsmäpanostuksin niitä voidaan laittaa asioihin, jotka nähdään kunnassa tärkeäksi. Sekä viranhaltijoilla että luottamushenkilöillä tulee olla yhteneväinen näkemys kunnan kokonaisedusta.
Kejonen muistuttaa, että kuntatalouden erittäin tärkeä tukijalka on talous, jonka tarkka seuranta on myös tärkeää.
Marko Wahlström
"Tiivis taloudenpito ja talouden seuranta tärkeää"
Kunnanjohtaja korostaa, että talous kunnissa on tukijalka.
–?Askolassakin taloutta on tasapainotettu ja saatu parempaan kuntoon. Ensin on laitettava talousasiat kuntoon, jonka jälkeen voidaan panostaa elinvoima-asioihin ja -tekijöihin, kuntaan perehtymisen talousarvioprosessista aloittanut Kejonen sanoo.
Kunnan talous näyttää tällä hetkellä suotuisammalta kuin pari viime vuotta ovat osoittaneet.
–?Olemme saaneet kunnan taseessa olleet alijäämät katettua ja käännettyä ne ylijäämäksi. Kuluvalle vuodelle näyttäisi olevan mahdollisuuudet myös plussatulokseen.
Ensi vuoden talousarvio saatiin valmistelussa tasapainotettua kunnanhallituksen viime viikon käsittelyyn nollatulokseksi. Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvioehdotusta ensi viikolla.
–?Tiivis taloudenpito ja talouden seuranta pitää muistaa jatkuvasti, jotta Askola on hyvä paikka asua, elää ja yrittää vastaisuudessakin, Kejonen sanoo.
Kyläkierrokset alkamassa ensi vuonna
Kunnanjohtaja muistuttaa, että kunta on kuntalaisia varten.
–?On todella tärkeää, että kuntalaiset ovat aktiivisia toimijoita omalla sarallaan ja voivat tuoda oman panoksensa kunnan eteen.
Kunnanvirastossa on viritelty keskustelua kylien suuntaan.
–?Ensi vuoden talousarvioehdotukseen kirjattiin, että jonkinlaisia kyläkierroksia tullaan toteuttamaan jatkossa. Ajatuksena on kehittää koko kuntaa ja kaikki sen kyliä, jotka ovat kunnan voimavara, Teemu Kejonen sanoo.
FAKTALAATIKKO
Teemu Kejonen
* Syntynyt Varkaudessa vuonna 1977. Lapsuuden ja nuoruuden vietti Kiteellä, jossa suoritti myös lukion. Armeijan kävi Kajaanissa.
* Valmistui tuotantotalouden diplomi-insinööriksi vuonna 2005 ja kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2009 Lappenrannan teknillisestä yliopistosta.
* Työura alkoi projektiasiantuntijana ammattikorkeakoulusta Mikkelistä, josta siirtyi aluekehitystyön pariin Varkauteen. Teki työn ohessa maisterintutkintonsa lopputyönä pro gradu -tutkielmansa aiheesta ”Kuntayhteistyöhön vaikuttavat tekijät kuntajohtajien näkökulmasta”.
* Työskenteli keskisuomalaisen Muuramen kehitysjohtajana 2009–2013, pohjoiskarjalaisen Rääkkylän kunnanjohtajana kahdeksan kuukautta 2014–2015 ja etelä-pohjanmaalaisen Evijärven kunnanjohtajana 2015–2020.
* Asuu Askolassa. Yhden 8-vuotiaan pojan isä.
* Vapaa-ajallaan käy kuntosalilla ja pelailee pojan kanssa jalkapalloa sekä harrastaa sijoittamista ja ristikoiden ratkontaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot