Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Piilon siirtolohkare. Kuvassa Askolan entinen aluearkkitehti Pertti Österman ja Piilon siirtolohkareen omistaja Saga Simelius-Nieminen. Kuva on otettu viime marraskuussa, kun Pertti Österman ja Eerika Korhonen kiersivät kylttien kanssa pitkin Askolaa viemässä jokaiseen kohteeseen rauhoituksesta kertovat kyltit.
Eerika Korhonen
ASKOLA Kuusi uutta luonnonmuistomerkkiä sai rauhoituspäätöksen Askolassa. Itäisellä Uudellamaalla on yhteensä 104 rauhoitettua kohdetta, jotka on merkitty maastoon vihrein tunnuksin.
Kuusi uutta Askolassa sijaitsevaa luonnonmuistomerkkiä on saanut rauhoitusmerkinnän huhtikuun alussa. Rauhoituspäätöksen on tehnyt viranhaltijapäätöksenä kunnan ympäristönsuojelusihteeri Minna Isokallio.
Askolassa on yhteensä kymmenen uutta luonnonmuistomerkkiä, jotka ovat syntyneet Suomi 100 -juhlavuoden kampanjan innoittamana.
–?Vihdoin ja viimein! Viime syksynä kävimme kyltittämässä kaikki kymmenen kohdetta virallisin luonnonmuistomerkki-kyltein. Kohteet sijaitsevat ihmisten yksityisillä mailla, projektia vetänyt askolalainen Eerika Korhonen kertoo.
Askolassa on entuudestaan kuusi rauhoitettua luonnonmuistomerkkikohdetta, joista tunnetuin on Hiidenkirnut (rauhoitettu vuonna 1964), jonka alueella kahdeksan kirnua on rauhoitettu. Muut vanhat kohteet ovat Järvi-Pöökärin mänty (1956), Toivolan lehtikuusi (1956), Valkamaan katajat (vuoden 1995 jälkeen), Viertolan lohkareet (1978) ja Kylmäaron haapa (1984).
Luonnonmuistomerkiksi perustetut ja suojellut kohteet on merkitty tämän näköisin kyltein. Kuva Askolan kunnanviraston pihalta, jossa kampanjan aikana rauhoitettiin isokokoinen Kotikuusi, joka on istutettu 50-vuotiaan Suomen kunniaksi. Kuusen lähettyviltä löytyy myös 100-vuotiaan Suomen kunniaksi istutettu Tulevaisuuden kuusi.
Eerik Korhonen
Projekti alkoi viisi vuotta sitten
Projekti alkoi viisi vuotta sitten, Suomi 100 -juhlavuonna, kun porvoolainen dokumentaristi Petteri Saario avasi Askolan luonnonmuistomerkki -kampanjan Eerika Korhosen Unohdetut luontokohteet Askolassa -kirjan julkistamistilaisuudessa Askolan kirjastolla.
Kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalle jätettiin hankkeen myötä 18 hakemusta eri kohteista rauhoitettavaksi luonnonsuojelulain mukaisesti. Lautakunta rauhoitti Suomi 100 -juhlavuonna Vahijärvellä sijaitsevan Tassukiven siirtolohkareen.
–?Tällä hetkellä kolme kohdetta on vielä ilman viranhaltijapäätöstä, mutta ne kaiketi katsotaan rauhoitetuiksi, Korhonen laskeskelee.
Kun Suomi vuonna 1967 täytti 50 vuotta, istutettiin maassamme yli 30?000 Kotikuusta juhlavuoden kunniaksi.
–?Onkin hienoa, että nyt oli mahdollista suojella tämä samainen kuusi 100-vuotiaan Suomen kunniaksi, Korhonen iloitsee.
Aurinkotanssin lehtikuusi. Kuvassa omistaja ja rauhoituksen hakija Keth Strömdahl Askolan kirkonkylältä.
Eerika Korhonen
Arvokasta luontoperintöä jälkipolville
Osa Askolan rauhoitetuista kohteista on esitelty minun Unohdetut luontokohteet Askolassa -kirjassa ja vuoden 2018 kalenterissa Rauhoitetut luontokohteet Askolassa, jonka Eerika Korhonen kokosi kampanjaa varten.
–?Olen tämän projektin tehnyt täysin vapaaehtoistyönä, jotta voimme säilyttää arvokasta luontoperintöä ja tarinoita tuleville sukupolville. Koin myös tärkeäksi kunnioittaa 100-vuotiasta maatamme, Korhonen perustelee.
Hän rauhoitti itse myös omalta pihaltaan ison petäjän ja sai houkuteltua äitinisä rauhoittamaan lapsuudenkodin pihalla olevan järeän siirtolohkareen, johon Korhosella liittyy paljon muistoja.
Kynttelikkökuusi on yksi vaikuttavimman näköisistä luonnonmuistomerkeistä Askolan Särkijärvellä. –¿Kynttelikkökuusi saa nimensä siitä, että sen rungosta haarautuu kymmeniä erillisiä oksastoja, jotka muistuttavat jättikokoista kynttelikköä, puun juurella puuta ihaileva Eerika Korhonen kertoo.
Pirjo Elo
Luonnonmuistomerkit löytyvät nyt karttapalvelusta
Toimintaterapeuttina työskentelevä yrittäjä sai Luonnonmuistomerkki-projektin yhteydessä apua espoolaiselta tuttavaltaan, joka oli juuri saanut julkaistua oman hankkeensa.
–?Hän on julkaissut apurahan turvin karttapalvelun, josta löytyvät kaikki Suomessa olevat luonnonmuistomerkit kartalta lisätietoineen.
Espoolainen Jouni Tapiovaara on koonnut kattavasti kaikki Suomen luonnonmuistomerkit palveluun, jota kautta voi tarkastella esimerkiksi oman asuinpaikkakunnan luonnonmuistomerkkejä.
Itäisellä Uudellamaalla luonnonmuistomerkkejä on yhteensä 104. Eniten kohteita on Loviisassa, josta niitä löytyy yhteensä 61. Askolassa kohteita on 16, Porvoossa 15, Myrskylässä 5, Pukkilassa 4, Pornaisissa 2 ja Lapinjärvellä 1.
»» Suomen luonnonmuistomerkit löytyvät verkkosivulta
FAKTA
Luonnonmuistomerkit Itä-Uudellamaalla
* Askola (16): Hiidenkirnut, Aurinkotanssin lehtikuusi, Emo-mänty, Järvi-Pöökärin mänty, Kivirinteen mänty, Kotikuusi, Kylmäaron haapa, Kynttelikkökuusi, Linnankosken koivu, Riihikallion siirtolohkare, Siirtolohkare, Tassukivi, Toivolan lehtikuusi, Tupakummun siirtolohkare, Valkamaan katajat ja Viertolan lohkareet
* Lapinjärvi (1): Algårdin kynäjalava
* Loviisa (61): Backaksen mänty, Bässtein, Bastuängsenen, Bastuängsgranen, Botkärrskyrkan, Bombergsgrottan, Botall, Eerolan käärmekuusi, Ekeboasken, Elorannan koivut, Falkbergetin hiidenkirnut, Gisslarbölen kirnu, Granskogin haavat, Grundvikin katajat, Gustafslundin haapa,, Harmaakallion käärmekuusi, Harvankylän mänty, Hattomvägsenen, Hudön mänty, Källvikin jalava, Källvikin lohkare, Källvikin vaahtera, Käringstenen, Kasabergetin puita, Korsvikskyrkan, Krogarsin kataja, Krontallen, Långvikin kuusi, Långvikin tervaleppä, Lemolan kotimänty, Lemolan lohkare, Lemolan pellon männyt, Lundenin jalavat, Marinkylän kataja, Markkinamäen lehmukset, Morsiuskallion kaksoismänty, Näsbyn kampakuusi, Näsmalmin kataja, Näsmalmin lehmukset, Nedre Rikebyn hiidenkirnu, Nykullan vuorijalavalehto, Ollaksen tammi, Otergrytet, Palomäen haavat, Pelarenen, Pjukstenen, Rantakallion kataja, Rönnäsgårdin männyt, Ruskeasuon mänty, Savukosken kirnut, Stengårdin kynäjalava, Storbygårdin mänty, Strömforsin kaksoishaapa, Strömforsin kuusi, Strömforsin vartija, Tallbackan mänty, Tjuvstenen, Träsknäsin kuusi, Tuovilan sääksimänty, Våtskärin käärmekuusi ja Vedabergetin mänty.
Myrskylä (5): Koivumäen kuuset, Koivumäen mänty, Lill-Påvalsin kataja, Tallsten ja Tomtekyrkan
* Pornainen (2): Jyrkämön lehmukset ja Pönnilän tammet
* Porvoo (15): Gäddragin tammi, Grottabackan hiidenkirnu, Högharunin hiidenkirnu, Illvardenin hiidenkirnu, Juhani Linnovaaran tervalepikko, Kirkkallion hiidenkirnu, Lampilan lehmus ja lehtikuusi, Lampilan pihan jalopuut, Lampilan puukujanne, Pudaksen hiidenkirnu, Sofielundin tammi, Tolkkisten honka, Uutelan nisäkuusi, Varlaxin mänty ja Yliken käärmekuusi
* Pukkila (4): Isokivi, Pukkilan vanha mänty, Savijoen kuusi ja Torpin lehmus
* Sipoo (31): Brännbergenin hiidenkirnu, Djurstenen, Eestiluodon lohkare, Eskos hiidenkirnu, Franstallarna, Göta sten, Göta tall, Grankullagrytorna, Handelslagin mänty, Hollmossenin hiidenkirnu, Holmströms hägg, Hulubergsgrottan, Isokivi Sipoo, Jungfrusten, Kalkberg, Källmossenin hiidenkirnu, Källströms fågeltall, Kiviportin lohkare, Kockosten, Lillträsksten, Löparön lehmukset, Löparön luola, Lyftengrottan, Mosabackan tammi, Nikolsbergin lohkare, Pilvijärven hiidenkirnu, Prästbackan niinipuu, Segelklimpin mänty, Storannasten, Strömmingsholmstallen ja Vikbackaenen
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot