Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Porvoon kaupungin henkilöstö kokee keskimääräisesti voivansa hyvin työpaikoillaan. Työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi silloin, kun työyksikön työ on lähellä kaupunkilaisia, kuten muun muassa sosiaalityössä, koulutuspalveluissa ja varhaiskasvatuksessa
Arkisto/Maarit Gabrielsson
PORVOO, KESKUSTA Porvoon kaupungin henkilöstön perinteinen työtyytyväisyys on noussut viimeisten kahden vuoden aikana, ja se on tällä hetkellä keskimäärin hyvällä tasolla. Viktor Work-Life Metrics Oy selvitti touko–kesäkuun vaihteessa työtyytyväisyyttä kyselytutkimuksella.
–?Henkilöstömme työtyytyväisyys nousee hyvälle tasolle myös vertailtaessa tuloksia muihin organisaatioihin, joissa on tehty vastaava selvitys, henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari kertoo.
Tiimien elinvoima sekä johtajien ja esimiesten johtamistaito on Porvoossa kaupungin työyhteisöissä keskimäärin hyvällä tasolla, vaikka tuloksissa onkin hajontaa.
–?Työyhteisön elinvoima on tärkein yksilön työhyvinvointia tukeva tekijä. Kun työyhteisössä on suvaitsevaisuutta, sitoutuneisuutta, innostuneisuutta ja huumoria, se selviää vaikeistakin tilanteista, Kalliosaari toteaa.
–?Meillä on erinomaisesti työntekijöitään johtavia esimiehiä ja sitten tietysti niitä, joilla on tässä vielä kehitettävää. Tulemme tarjoamaan esimiehille tukea johtamisen kehittämiseen, jotta kaikilla työntekijöillä on tasavertaiset työskentelymahdollisuudet.
Vain joka kolmas tuntee kehittämistavoitteet selkeästi
Työn kehittämistavoitteiden tunteminen lisää työnhyvinvointia ja työn merkityksellisyyden tuntua. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin esimiehet ovat onnistuneet viestimään tavoitteet työyksiköille. Kuinka kaupungin visio ja strategia näkyvät työssä, ja kuinka hyvin tunnistetaan, mitä muutoksia työtapoihin edellytetään, jotta strategian tavoitteita voidaan edistää.
–?Tavoitteet ovat selkeimpiä johtoryhmätasolla ja laskevat tasaisesti työntekijätasolle päästäessä. Vain joka kolmas katsoo, että esimies on ilmaissut selkeästi, miltä osin hän haluaisi organisaation olevan tulevaisuudessa nykyistä parempi, Kalliosaari kertoo.
–?Kuntatyö on kuitenkin perinteisesti koettu merkitykselliseksi ja se näkyy myös nyt tehdyssä henkilöstökyselyssä. Mitä lähempänä työyksikön työ on asukkaita – kuten sosiaalityössä, koulutuspalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa – sitä useammin työntekijät kokevat, että työ on merkityksellistä ja sosiaalisesti vaikuttavaa ja että heillä on mahdollisuuksia henkiseen kasvuun, hän jatkaa.
Uupumus syntyy ärsyttävästä kiireestä
Kaksi kolmasosaa kaupungin työntekijöistä ei juurikaan koe uupumisen tunteita, mutta yksi kolmannes kokee uupumista vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Joka kymmenes vastaaja koki stressaavaa kiirettä.
–?Henkinen etäisyys esimiehen ja työntekijän välillä vaikuttaa työntekijän uupumiseen. Mitä läheisempi henkinen etäisyys työntekijän ja esimiehen välillä on, sitä vähemmän työntekijä tuntee uupumista. Kaksi kolmasosaa kaupungin työntekijöistä koki esimiehensä melko tai erittäin läheiseksi.
Esimiesten johtamistaitoa ja työyhteisöjen elinvoimaa koskevat tulokset käydään läpi esimiesten ja työyksiköiden kanssa. Työyksiköt sopivat yhdessä kehittämistoimenpiteistä ja arvioivat, suunnataanko kehittämistoimenpiteet johtamistaitoon, työyhteisön elinvoimaan, uupumiskokemuksiin vai tavoitteen selkeyttämiseen.
–?Varaudumme tarjoamaan räätälöityjä johtamis- ja työyhteisövalmennuksia syksyn ja ensi kevään aikana. Käytössä on niin työnohjausta, työyhteisösovittelua, työterveyden psykologipalveluja kuin muitakin valmennuksia, sen mukaan mikä työpaikalla nähdään hyödyllisimmäksi, henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari painottaa.
FAKTALAATIKKO
Henkilöstökysely pähkinänkuoressa
* Henkilöstökyselyllä selvitettiin muun muassa esimiehen johtamistaitoa, tiimien elinvoimaa ja työntekijöiden uupumisen kokemuksia. Työntekijän hyvinvointia mitattiin selvittämällä työntekijän kokemusta työn merkityksellisyydestä ja sosiaalisesta vaikuttavuudesta, mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun työn kautta sekä ärsyttävän kiireen tuntemuksia uupumisen lähteenä.
* Perinteinen työtyytyväisyys sai kyselyssä arvosanan 3,85, kun työtyytyväisyyttä arvioidaan asteikolla 1–5. Vuonna 2017 toteutetussa edellisessä kyselyssä työtyytyväisyys sai arvosanan 3,46. Vuosien 2019 ja 2017 tutkimukset on tehty eri tavoilla, eivätkä tulokset ole siksi täysin vertailukelpoisia.
* Tiimien elinvoima saa arvosanan 3,78 asteikolla 1–5. Joidenkin työyhteisöjen elinvoima on erinomainen, mutta kaupungissa on myös työyhteisöjä, joiden elinvoimaa pitää kehittää. Suuri osa työyhteisöistä asettuu keskiarvon tuntumaan. Työyhteisön elinvoima ilmenee suvaitsevaisuutena, monimuotoisuuden hyväksymisenä, empatiana, kykynä ratkaista ristiriitoja, sitoutumisena, haluna jakaa hiljaista tietoa sekä innostuksena, huumorina ja energisyytenä.
* Johtamistaidon osalta asteikolla Porvoon kaupungin esimiehet saivat keskiarvoksi 3,46 asteikolla 1–5. Johtamistaitoa mitattiin selvittämällä esimiesten ja johtajien motivaatiota, kykyä nähdä työntekijät yksilöinä, nähdä työ osana suurempaa kokonaisuutta ja toimia eettisten arvojen ohjaamana. Lisäksi kyselyllä selvitettiin, millainen kyky esimiehellä ja johtajalla on kannustaa työntekijöitä etsimään ratkaisuja tavanomaisten vaihtoehtojen ulkopuolelta ja luoda työntekijöille merkityksellisyyden tunne työtä kohtaan.
* Kyselyyn vastasi 1?809 työntekijää ja vastausprosentti oli 51, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä henkilöstökyselyssä. Vakinaisen henkilöstön vastausprosentti oli 59.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot