Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Kaupungit, Porvoo mukaan luettuna, ovat valmiita mittaviin panostuksiin raideliikenteen investoinneissa, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula sanoi Vihreiden ministeriryhmälle maanantaina.
Arkisto/Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA –?Valtion pitää sitoutua edistämään Itärataa jo kuluvan hallituskauden aikana osana kestävää aluekehitystä. Valtion tulee kantaa päävastuu raideliikenteen investoinneista, mutta myös kaupungit, Porvoo mukaan luettuna, ovat valmiita mittaviin panostuksiin, Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula totesi Vihreiden ministeriryhmän vierailulla Porvoossa maanantaina.
–?Jos raideliikenteen kehittämishankkeissa hyödynnetään hankeyhtiömallia, tulisi samanaikaisesti muiden hankeyhtiöiden kanssa perustaa myös Hankeyhtiö Itärata, hän jatkoi.
Porvoo on osa Helsingin metropolialuetta. Kasvava kaupunki kytkeytyy jatkuvasti yhä tiiviimmäksi osaksi pääkaupunkiseutua. Liikenteellisesti Porvoolla on keskeinen sijainti lähellä lentokenttää, satamia ja muita työssäkäyntialueita. Itäradan olennaiset vaihtoehdot kulkevat Porvoon kautta.
–?Itäradan toteuttaminen varmistaa nopeat ja sujuvat yhteydet koko Itä-Suomeen ja Pietariin. Rata hillitsee liikenteen päästöjä ja mahdollistaa elinkeinoelämän kehittymisen. Keskeistä on myös Helsinki-Vantaan kansainvälisen lentokentän yhteyksien parantuminen, Ujula painotti.
–?Lentorata on edellytys Suomi-radalle ja nopeille itäradoille. Tästä syystä Lentorata pitää suunnitella ja toteuttaa niin, että se mahdollistaa radan jatkamisen idän suuntaan, ensivaiheessa Porvooseen. Lentoradan ja nopeiden itäratojen suunnittelu on aloitettava pikaisesti käynnistämällä yleissuunnitelman laatiminen. Samalla on päätettävä Itäradan toteutuksesta ja rahoituksesta sekä sisällytettävä hankkeet valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.
Uudellemaalle viisi aluetta perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen
Ministeriryhmän vierailun yhteydessä käytiin keskustelua myös sote-uudistuksesta. Porvoon kaupunki ei pidä edelleenkään tarkoituksenmukaisena, että sosiaali- ja terveyspalvelut uudistetaan siten, että niiden järjestäminen annetaan 18 itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi.
–?Uusi kolmas hallinnon taso ei ole järkevä kasvavien kaupunkien näkökulmasta. Pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon järjestämistä ei pidä siirtää maakuntien tehtäväksi. Jos hallitusohjelma pannaan täytäntöön näiltä osin, tulisi kaupunkien rooli ja rahoitus ratkaista samassa yhteydessä tutkittua tietoa hyödyntäen, Ujula totesi.
–?Hallitusohjelmassa tavoite alueellisten erityispiirteiden huomioimisesta mahdollisuuksien mukaan on erittäin hyvä ja kannatettava. Jos uudistus etenee, on perusteltua tehdä koko Uuttamaata koskeva erillisratkaisu, hän jatkoi.
Uudenmaan kaikki 26 kuntaa ovat esittäneet, että maakunnan sote-palvelut tulee uudistaa kuntapohjaisesti ja vapaaehtoiselta pohjalta. Tämä voisi tapahtua niin, että Uusimaa jaettaisiin viiteen alueeseen, jotka vastaavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Erikoissairaanhoidosta vastaisi edelleen HUS.
–?Kaupunkien rooli niin sote-palveluissa kuin muissakin peruspalveluissa pitää tunnistaa ja tunnustaa myös tulevaisuudessa, ja valtion tulee suhtautua vakavasti koko Uuttamaata koskevaan erillisratkaisuun. Uudistuksen toteuttamisen ratkaisut pitää etsiä yhteistyössä kuntien kanssa. Erityisen suuri huoli kohdistuu äärimmäisen tiukkaan aikatauluun sekä puutteisiin mittavan uudistuksen edellyttämissä taustatiedoissa esimerkiksi rahoituksen osalta, Ujula painotti.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot