Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kattohaikaran tekopesän huolto vaatii tarvittaessa tolppa-apinan taitoja. – Tolppakengät jalkaan ja turvavaljaat ylle – ja kapuamaan, ornitologi Juha Tuomaala Porvoon Seudun Lintuyhdistyksestä sanoo seistessään Labbyn kartanon tekopesän juurella. Miehellä on kokemusta pesille kiipeämisestä, sillä hän on rengastanut kalasääskiä.
Marko Wahlström
LOVIISA–PORVOO Porvoon Seudun Lintuyhdistys on yhteistyössä Porvoon Sähköverkon kanssa pystyttänyt itäiselle Uudellemaalle neljä kattohaikaran tekopesää. Pesät sijaitsevat Labbyn kartanon mailla Loviisassa sekä Porvoossa Sannaisten koulun vieressä, Piirlahdessa ja Strömsbergissä.
Lintuyhdistyksen puolesta projektia vetänyt ornitologi Juha Tuomaala ja tekopesien rakentamisesta itäiselle Uudellemaalle aloitteen viime helmikuussa tehnyt yhdistyksen kunniajäsen, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste ovat yhdessä etsineet pesille soveliaat paikat.
–?Uskomme, että löytämämme neljä paikkaa mahdollistaa kattohaikaranpesinnän itäisellä Uudellamaalla – enemmin tai myöhemmin. Koitimme olla haikaroita ja miettiä, että tässä voisimme viihtyä, Kajaste kertoo.
Hän korostaa, että kattohaikara viihtyy ja pesii lähes poikkeuksetta kulttuuriympäristössä.
–?Lintu ei anna ihmisen normaalin toiminnan häiritä pesintää. Pesällä olevia haikaroita ei silti pidä lähestyä, sillä lintujen häiritseminen on kielletty lailla, Kajaste jatkaa.
Porvoon Seudun Lintuyhdistyksen kunniajäsen Kimmo Kajaste (oik.) teki aloitteen tekopesien pystyttämisestä viime helmikuussa. – Olen tyytyväinen, että projekti toteutui, hän tuumaa ornitologi Juha Tuomaalalle Labbyn kartanon alueella.
Marko Wahlström
Pesäprojekti saamassa myös jatkoa
Valkomustaa kattohaikaraa tavataan nykyisin joka kevät yhä useammin itäisellä Uudellamaalla.
–?Ennen kaikkea kiitos kuuluu maanomistajille – Juha Näri, Osku Himanka , Mia Brunberg ja Tommy Sahamies – jotka suhtautuivat ajatukseen välittömästi myönteisesti, Kajaste kiittää.
Kajaste ja Tuomaala uskovat ja toivovat, että on vain ajan kysymys, milloin haikarapariskunta päättää asettua seudulle pesimään.
–?Nyt jäämme vain odottamaan, että ensimmäiset mahdolliset asukkaat saapuvat. Huhti–toukokuun lämpimät kaakkoistuulet ovat suotuisin hetki kattohaikaroiden saapumiselle. Suomessa on tavattu satoja vieraita, Juha Tuomaala sanoo.
Noin 250-jäseninen lintuyhdistys tulee jatkamaan tekopesäprojektia.
–?Tiedossamme on, että kattohaikaroita vierailee myös Porvoonjokilaaksossa Askolassa, Kimmo Kajaste jatkaa.
Kattohaikaralle tarkoitetun tekopesän aihio lepää sähkötolpan nokassa olevan lavarakennelman päässä.
Marko Wahlström
Kierrätyspylväät pääsivät uusiokäyttöön
Porvoon Sähköverkko huolehti kattohaikaran tekopesille tarpeellisten pylväiden ja tukirakenteiden teosta.
–?Pesät sijaitsevat tolppien päässä. Tolpat ovat käytöstä poistettuja vanhoja sähkö- ja valaisinpylväitä, joita vapautuu vuosittain tuhansia. Niitä ei lahjoiteta yksityishenkilöille, toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo.
Hän korostaa, että pesäprojekti on ollut mielenkiintoinen.
–?Joskus on mukava päästä laittamaan pylvään nokkaan muutakin kuin orsia ja johtimia, Nylander toteaa.
Porvoon Energia -konsernin toimitusjohtaja Patrick Wackströmille yhtiön toiminta kestävän kehityksen mukaisesti aina luonto huomioon ottaen on tärkeä asia.
–?Aina, kun ihminen tekee jotakin, rikotaan samalla luontoa. Luontovaikutusten arviointi erilaisissa hankkeissa olisi siitäkin syystä erittäin tärkeää, maalla kasvanut ja siellä yhä asuva mies korostaa.
Kattohaikaran tekopesän pesäaihio syntyi pääasiassa pajuista Porvoon kaupungin työllisyyspalveluiden aikuisten puutyöpajassa.
Juha Tuomaala
Kattohaikaran pesä voi painaa jopa 400 kiloa
Tolpan päässä olevan lavan päälle on asetettu Porvoon kaupungin työllisyyspalveluiden aikuisten puutyöverstaan työpajaohjaaja Katriina Sundqvistin johdolla tekemät pesäaihiot.
–?Aihioissa on käytetty suureksi osaksi pajua, mutta kattohaikaralle sillä ei ole merkitystä. Haikarat huolehtivat pesän rakentamisesta loppuun, Kajaste sanoo.
Haikara on sekä pari- että paikkauskollinen.
–?Mahdollinen pesä saattaa vuosien saatossa painaa jopa 400 kiloa, kun siihen on vuosien varrella aina vain lisätty risuja, Kajaste sanoo.
Tekopesien varsinaisen asennustyön tekivät Porvoon Sähköverkon urakoitsijayhtiö Uudenmaan Verkonasennus Oy:n asentajat Patrick Boman ja Peter Sundqvist.
Aloitteen kattohaikaroiden tekopesien rakentamisesta tehnyt maakuntaneuvos, lintumies Kimmo Kajaste (kesk.) kiersi etsimässä sopivia sijaintipaikkoja yhdessä ornitologi Juha Tuomaalan (vas.) kanssa. Porvoon Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander oli hankkeessa tärkeä yhteistyökumppani.
Marko Wahlström
Ruotsinpyhtään ruukista löytyy yksityinen pesä
Kattohaikaran tekopesiä on rakennettu maassamme muun muassa Kouvolassa, Hyvinkäällä ja Riihimäellä paikallisen lintuyhdistyksen tai kaupungin aloitteesta.
–?Äskettäin saamamme tiedon mukaan myös Ruotsinpyhtään ruukista löytyy yksityisessä pihapiirissä oleva kattohaikaran pesä, ornitologi Juha Tuomaala kertoo.
Kattohaikara on pesinyt Suomessa vain kerran Varsinais-Suomen Koskella vuonna 2015.
–?Poikasista ensimmäinen kuoli, toinen menehtyi törmättyään sähköverkkoon ja kolmas muutti Afrikkaan, eikä koskaan palannut, Kajaste kertoo.
"Luonnon monimuotoisuus kapenee huolestuttavasti"
Lintu- ja luontomiehenä Kajaste muistuttaa, että vaikka nyt haetaan Suomessa uudelle lintulajille pesimisen mahdollisuuksia, niin alkuperäisen luonnon suojelua ei ole lupa unohtaa.
–?Jokapäiväisessä elämässä ja yritystoiminnassa on kaikki syy suosia ekologisia, ympäristöystävällisiä ratkaisuja, hän painottaa.
Kajasteen mukaan liian monet lintu- ja eläinlajit ovat tänään uhanalaisia, esimerkiksi pesiviä lintulajeja maassamme on 278 ja Suomessa on tavattu yli 400 lajia.
–?Luonnon monimuotoisuus kapenee huolestuttavaa vauhtia, hän toteaa.
FAKTALAATIKKO
Kattohaikara (Ciconia, ciconia)
* Kattohaikara on kookas kahlaaja, jolla on punaiset jalat ja punainen, kiilamainen nokka. Höyhenpeite on valkoinen, mutta siipisulat ovat mustat.
* Linnun pituus 100–115 senttimetriä, siipien kärkiväli 180–215 senttimetriä ja paino 2,3–4,4 kiloa.
* Munii huhti–toukokuussa 3–5 munaa (keskimäärin 4). Haudonta-aika 29–34 vuorokautta. Poikaset ovat lentokykyisiä 58–64 vuorokaudessa.
* Muuttaa trooppiseen Afrikkaan elo–syyskuussa, palaa huhtikuun lopulla–toukokuussa.
* Vanhin Euroopassa rengastettu kattohaikara on ollut 32-vuotias. Virossa kattohaikaroita arvioidaan olevan noin 5?000 paria.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot