Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Porvoon Anttilan noussut toteemipaalu kohoaa 7,6 metrin korkeuteen. Kuvassa myös tilaisuuden henkeen sopivaam asuun sonnustautunut Linus Stjernberg.
Mika Laine
PORVOO, ANTTILA Aidon kanadanintiaanin veistämän toteemipaalun pystytys keräsi paikalle 20–30 uteliasta todistajaa viime lauantaina. Paalu on ensimmäinen aidon, alkuperäisen intiaanin Suomessa suunnittelema ja veistämä toteemipaalu.
–?Reilu kaksi viikkoa sitten kestänyt projekti on ollut sellainen, mikä on alkanut oikeastaan kaksi–kolme vuotta sitten. Tämän vuoden tammikuussa tämä pyörähti kunnolla käyntiin johtuen rahoituksen löytymisestä kaikkien kulujen kattamiseksi, Suomen Intiaaniyhdistyksen puheenjohtaja, filosofian tohtori Riku Hämäläinen totesi.
Toteemipaalun veistämiseksi yhdistys sai tukea muun muassa Porvoon kaupungin kulttuuriavustusten määrärahoista ja Kouvolan Suomi-Amerikka-yhdistykseltä.
Paalun veistämisestä vastasi 21 vuotta Keski-Euroopassa asunut kanadan länsirannikon intiaani, 58-vuotias Edward E. Bryant. Hänen apunaan oli joukko suomalaisia, jotka osallistuivat Suomen Intiaaniyhdistyksen järjestämään työpajaan.
Takavuosinakin Porvooseen on pystytetty toteemipaalu, jonka rakensi Porvoon oma intiaani, intiaaniheimon jäseneksi hyväksytty Klas "Kladi" Gustafsson (1906–1995) alias Eagle Eye.
Porvoon Anttilaan nousseen toteemipaalun suunnittelusta ja veistämisestä vastasi Kanadan länsirannikon intiaani Edward E. Bryant.
Mika Laine
Toteemipaalun pystyttäjät asettuivat yhteiskuvaan paalun juurelle.
Mika Laine
Toteemipaalua varten löytyi kuusi naapurilta
Toteemipaalu veistettiin porvoolaisen Riku Hämäläisen naapurin tontilta viime vuoden helmikuussa kaadetusta kuusesta.
–?Vielä kolmisen viikkoa sitten puu oli kuoressaan odottamassa, että Ed (Edward E. Bryant) saapuu Suomeen, hän jatkaa.
Suomalainen kuusi muuttui perinteiseksi toteemipaaluksi, joita on tehty Kanadan länsirannikolla.
–?Toteemipaaluja ei ole tehty missään muualla Pohjois-Amerikassa kuin tuolla pienellä rannikkokaistaleella Kalifornian pohjoisosista Alaskaan, intiaanikulttuuria tutkinut Hämäläinen muistutti.
Helsingin yliopiston dosenttina toimiva filosofian tohtori Riku Hämäläinen kertoi, että toteemipaalun veistämistä edelsi kahden–kolmen vuoden työ.
Mika Laine
Alueen intiaanikansoja kutsutaan niinsanotuiksi luoteiskansojen intiaaneiksi, joilla on hyvin omalaatuinen kulttuuri ja taide, joka poikkeaa koko muun Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureiden taiteesta.
–?Toteemipaalut ovat alueen taiteesta ehkä kaikkein tunnetuimpia. Länsirannikolla on erittäin suuria seetrimetsiä. Puunveisto on kehittynyt alueen intiaanikansojen keskuudessa huippuunsa. Se on hyvin monimuotoista ja symboliikaltaan erittäin rikasta, Hämäläinen sanoi.
Anttilalalaisen toteemipaalun pituudeksi muodostui 7,6 metriä.
Toteemipaalu pystytettiin nais- ja miesvoimin. Pystytystilaisuuteen osallistuneet pääsivät halutessaan mukaan.
Mika Laine
Toteemipaalut ovat sosiaalisen arvon merkkejä
Toteemipaalut eivät nimestään huolimatta ole uskonnollisia esineitä.
–?Luoteisrannikon kansojen parissa ne ovat olleet sosiaalisen arvon merkkejä. Niitä on veistetty joko yksittäisen ihmisen tai heimon, klaanin ja suvun kunniaksi.
Kaikilla kuvioilla on ollut jonkinlainen symbolinen merkitys.
–?Intiaanikulttuurit olivat aikoinaan kirjoituksettomia kulttuureita ja kaikki perinne siirtyi sukupolvelta toiselle suullisena sukupolvelta toiselle. Muistin avuksi oli erilaisia keinoja – kuten kaikkialla maailmassa – ja usein ne olivat taiteen keinoin tehtyjä, Hämäläinen kertoi.
Paalut kertovat henkilön, suvun tai klaanin historiasta eri hahmojen avulla. Anttilassa veistetyssä paalussa ovat karhu, korppi, susi, majava, lohi ja tikka.
–?Kaikkia eläinlajeja löytyy niin Kanadasta kuin Suomesta. Paalussa yhdistyvät näin symbolisesti niin suomalainen kuin Edin kotiseutujen maisema, luonto ja kulttuuri. Hahmoilla on ollut suomalaisessakin kulttuurissa tärkeä roolinsa, Hämäläinen sanoi.
Nykyisin Itävällassa asuva Edward E. Bryant kiipesi toteemipaaluun.
Mika Laine
"Tunnen oloni tervehdyttäväksi täällä"
Toteemipaalu pystytettiin Edward E. Bryantin toiveesta perinteisellä tavalla eli mies- ja naisvoimin. Auton vinssi toimi varmistuksena.
–?Kiitän sydämestäni saadessani olla vierailla luonanne. Tunnen oloni hyvin tervehdyttäväksi täällä. Suomalaiset ovat hyvin ystävällisiä, tsimshian-kansaan kuuluva Hagwil-Gáax (Hidas Korppi) alias Edward E. Bryant kiitteli.
Hän sanoi olevansa hyvin tyytyväinen, että joku on laittanut näin paljon energiaa toteemipaalun rakentamiseksi Suomeen.
–?On tärkeää, että kaikki ihmiset tuntevat historiansa, omat juurensa, sen mistä tulevat.
Hän puhui paikallaolijoille niin oman kansansa kielellä kuin englanniksi.
–?Kun saavumme toisen henkilön maalle vieraaksi tai saamme itse vieraita, kokoonnumme yhdessä rauhanomaisissa merkeissä ja elämme sovussa toistemme kanssa.
Ennen toteemipaalun pystytystä hän esitti kansansa perinteisen rauhanlaulun, jota säesti rummullaan.
Suomen Intiaaniyhdistyksen puheenjohtaja Riku Hämäläinen sai entuudestaan tuntemansa Edward E. Bryantin Porvooseen. Kuvassa myös Linus Stjernberg.
Mika Laine
Videon kuvaus ja äänitys:
FAKTALAATIKKO
Edward E. Bryant
* Syntynyt Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa pienessä Lax Kw Alaamsin intiaanikylässä 58 vuotta sitten.
* Intiaaninimeltään Hagwil-Gáax (Hidas Korppi). Kuuluu Kanadan länsirannikon tsimshian-kansaan.
* Asunut Euroopassa 21 vuotta, josta viimeiset 8,5 vuotta Wolfganseessä Itävallassa.
* Perheeseen kuuluvat vaimo, kolme aikuista tytärtä, kahdeksan lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi.
* Tehnyt yhteistyötä useiden museoiden kanssa Euroopassa (muun muassa Linden-Museum Stuttgart, Hannover Landes Museum ja Berliinin etnografinen museo).
FAKTALAATIKKO
Porvoon oma intiaani
* Suomen Intiaaniyhdistys perustettiin vuonna 1977. Yhdistystä edelsi 1960-luvulla perustettu Suomen Intiaaniliitto, jonka perusti Porvoon Haikkoossa Mohikaanipolulla asunut Klas "Kladi" Gustafsson (1906–1995).
* Gammelbackan kartanon mailla lapsuudessaan intiaani- ja lännenleikkejä leikkineen "Kladin" kiinnostus intiaanikulttuuria kohtaan heräsi. Saamansa stipendin turvin hän pääsi 1950-luvulla tutustumaan Pohjois-Amerikan intiaanireservaatteihin. Matkallaan hänet hyväksyttiin intiaaniheimon jäseneksi nimellä Eagle Eye.
* Suomessa hän kiersi kouluissa kertomassa intiaanikulttuureista ja rakensi pihalleen toteemipaalun, jonka ympärille koulu- ja päiväkotiryhmät kokoontuivat kuuntelemaan tarinoita. Kladi toimitti asioitaan Porvoon keskustassa joskus intiaanin otsanauha, välillä sulkapäähine päässään.
* Gustafsson harrasti myös musiikkia, kansantansseja ja nuorisoseuratyötä.
»» Lue Itäväylän edellinen juttu toteemipaalun veistämisestä
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot