Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Syyskylvöiset kasvit tuottivat parhaan sadon tänä vuonna. Kuvituskuva.
Arkisto/Mia Smolander
ITÄ-UUSIMAA Sateinen toukokuu, kuiva ja helteinen keskikesä sekä sadonkorjuuvaiheen runsaat sateet. Siinä summattuna kuluneen kesän kasvukausi.
–? Mielestäni voidaan jo puhua katovuodesta. Kevätviljojen sadot jäävät reilusti alle normaalitason. Syysviljojen sadot olivat parempia, mutta nekin vähän alle normaalisatojen, ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija Raita Laaksonen toteaa.
–?Syyskylvöiset kasvit tuottivat parhaan sadon tänä vuonna. Kevätviljoista ohra ja kaura kärsivät vaikeasta kasvukaudesta eniten. Kauran hehtolitrapainojen kanssa on ollut eniten ongelmaa tänä vuonna. Jyvä on pientä ja kevyttä.
Itäisellä Uudellamaalla vaikeat olosuhteet
Myrskyläläinen maanviljelijä ja MTK-Itä-Uusimaan ry:n puheenjohtaja Elmeri Nieminen kertoo kasvukauden olleen poikkeuksellinen.
–?Keväällä tuli runsaasti vettä kylvön aikaan ja nyt sitten taas sadonkorjuun aikaan. Täällä itäisellä Uudellamaalla on ollut tänä vuonna varmasti vaikeimmat olosuhteet koko maahan verraten ja se näkyy satotasoissa räikeän selvästi. Sateet pääpiirteissään kiersivät koko kesän aluettamme.
Nieminen sanoo sademittariin kertyneen kasvukauden aikana yhteensä vain 12 millimetriä vettä, joka on historiallisen vähän.
–?Lisäksi oli poikkeuksellisen helteinen kesä. Kun lämpötila nousee yli 22 asteen kasvukaudella, niin kasvit alkavat suojella itseään ja siemenen tuotanto pyritään varmistamaan nopeuttamalla kasvua. Tällöin kasvi tavallaan juoksee ohi normaalin kasvurytmin ja pyrkii saamaan edes pienen siemenmäärän jatkumon varmistamiseksi. Nyt kun oli todella pitkään 30 asteen lämpötiloja, niin se johti pieneen siemensatoon ja vähäiseen kasvimassaan.
Arkisto/Mia Smolander
Härkäpapu ja herne epäonnistuivat täysin
Viljelijät ovat säiden armoilla.
–?Viljelin tänä vuonna pääkasvina luomusuurimokauraa ja luomuhärkäpapua sekä luomuhernettä. Kaurasta sato oli hieman yli 1?500 kiloa hehtaarilta ja näin ei saada ulos sadonhinnassa muuta kuin lannoitteen hinta. Härkäpapu ja herne epäonnistuivat totaalisesti satotason jäädessä noin 500 kiloon hehtaarilta.
–?Kaikkiaan kasvinviljelyn liikevaihto jää meillä noin viidennekseen budjetoidusta. Lisäksi meillä on luomuviljelyn viljelykiertoon olennaisesti kuuluvaa nurmea, jonka maanparannusvaikutus jäi valitettavan huonoksi kasvukauden olosuhteiden vuoksi. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että meidän tilalla satotaso jäi hevosviljelyn aikakaudelle eikä muistikuvia vastaavasta ole. Edellinen erittäin huono vuosi oli 2018, mutta tämä vuosi laittoi paremmaksi niin helteiden, kuivuuden kuin heikon sadonkin osalta.
Nurmirehun kolmas sato normaali
Syysviljat pärjäsivät kevätviljoja paremmin.
–?Tämä johtuu siitä, että syysviljat hyödyntävät kasvukautta eri rytmillä kevätviljoihin verrattuna ja kevään sateet tekivät niille pääsääntöisesti hyvää. Kesän kuivuus ja helle ei ehtinyt kasvurytmistä johtuen tehdä yhtä paljon tuhoja syysviljoille, Nieminen kertoo.
–?Nurmirehujen tilanne on vielä hieman avoin. Ensimmäinen nurmisato oli todella hyvä lämmöstä ja toukokuun sateista johtuen. Sitten toinen sato oli erittäin heikko ja tämä kolmas antaa vielä odottaa itseään, mutta sen odotetaan olevan jotain normaalin kaltaista. Nurmikasvun näkee yksinkertaistettuna aina pihanurmen kasvusta. Jos nurmikkoa pitää leikata, niin satoa tulee, mutta jos ruohonleikkuri seisoo kuukauden liiterissä, niin siitä voi päätellä paljon myös nurmirehusadosta.
Keskustelu maatalouden velvoitteista ja maksuista absurdia
Luonnovarakeskus Luken tuorein viljasatoarvio on 2,8 miljardia kiloa, joka on 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Heinäkuussa Luke arvioi vielä sadoksi 3,1 miljardia kiloa.
–?Luken satoarviot olivat heinäkuussa melkoisen epäuskottavia näin käytännön tekijöiden kuvakulmasta katsottuna. On mielenkiintoista nähdä pitääkö tuo 2,8 miljardia kiloakaan paikkaansa, mutta lähempänä totuutta se toki on.
Nieminen sanoo poliitikkojen kiistelyn maatalouden lisämaksuista ja velvoitteista olevan raskasta.
–?Meillä on todellisuudessa ihan täysi työ selviytyä nykyisistä velvoitteista ja maksuista. Keskustelu valtion suunnalta tulevista lisäkuristuksista maataloudelle tuntuu meistä käytännön ammattilaisista absurdilta ja yhtä perustellulta, kuin hatusta vedetty kani.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot