Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n puheenjohtaja Jussi Heinämies (vas.) ja rahastonhoitaja Liisa Larjamo, Seurahuoneesta historiallista teosta kirjoittava Thomas Rosenberg, Loviisan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Isotalo sekä Loviisan Kulttuuri- ja Ympäristöliikkeen puheenjohtaja Timo Noroviita ja hallituksen jäsen Marja Kühn asetruivat yhteiskuvaan.
Reija Kokkola
LOVIISA, KESKUSTA Valtakunnallinen Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry on myöntänyt järjestyksessään 16. Muuriankkuri-tunnustuslaatan Loviisan kaupungille ja Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliikkeelle (LKYL) Seurahuoneen suojelun ja kunnostuksen hyväksi tehdystä työstä.
Vuosien varrella tunnustuslaattoja on myönnetty arvokkaiden rakennusten suojelua harjoittaneille tahoille läpi Suomen pohjoisesta etelään.
Upea Muuriankkuri-laatta sijoitetaan Seurahuoneen seinälle. Sen on suunnitellut Irma Tigerstedt
Reija Kokkola
Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n puheenjohtaja Jussi Heinämies lausui Seurahuoneella torstaina järjestetyssä tilaisuudessa kiitokset Loviisan kaupungille sekä Loviisan Kulttuuri- ja Ympäristöliike ry:lle.
– Yhdistyksemme arvostaa ja kunnioittaa työtä, jonka ansiosta rakennustaiteen ja kulttuurihistorian kannalta valtakunnallisesti arvokas rakennus on säilytetty ja peruskorjattu alkuperäisasussaan toiminnallisesti monipuoliseksi kokous-, ravintola- ja juhlatilaksi.
Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n puheenjohtaja .Jussi Heinämies (2. vas.) onnitteli Loviisan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Isotaloa. Kuvassa selin Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n rahastonhoitaja Liisa Larjamo, Seurahuoneesta historiallista teosta kirjoittava Thomas Rosenberg, sekä Loviisan Kulttuuri- ja Ympäristöliikkeen puheenjohtaja Timo Noroviita ja hallituksen jäsen Marja Kühn.
Reija Kokkola
Tiettävästi ainoa maassamme säilynyt puinen seurahuone
Kunniamaininnan vastaanottivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Isotalo, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Thomas Rosenberg, LKYL ry:n tuore puheenjohtaja Timo Noroviita ja yhdistyksen hallituksen jäsen Marja Kühn.
– Suuri kiitos teille puurakentamisen arvostamisesta. Olemme itsekin ylpeitä siitä, että meillä on näin kaunis rakennus täällä Loviisassa. Aina kun astuu ovesta sisään, voi tuntea historian havinan ja mieleen tulvii mukavia muistoja, Isotalo kiitti vastaanottaessaan Muuriankkuri-tunnustusta.
Seurahuoneesta historiallista teosta kirjoittava Thomas Rosenberg valotti tilaisuudessa lyhyesti arvokkaan rakennuksen menneisyyttä. Loviisan Seurahuone on tiettävästi ainoa maassamme säilynyt puinen Seurahuone.
Ongelmia sen yksityisillä omistajilla on kuitenkin ollut kosolti matkan varrella. Tämä teema kuljettaa lukijaa punaisena lankana ensi syksynä julkaistavassa teoksessa. Vaikuttaa siltä, että rakennus on jakanut mielipiteitä jo sen syntyajoista lähtien. Aluksi mielipiteitä jakoi se, miten pramea rakennuksesta tulisi.
– Parempi väki halusi aikanaan komean juhlasalin, kun taas muut pienemmän. Tämä rakennus on ollut yksityisille omistajilleen alituisena riesana. On ollut muun muassa rakennusteknisiä ongelmia, Rosenberg kertoi.
Thomas Rosenberg julkaisee syksyllä tietokirjan Loviisan Seurahuoneen historiasta.
Reija Kokkola
"Paljon on vielä tehtävää jäljellä"
LKYL:n puheenjohtaja Timo Noroviita mainitsi, että Seurahuone on ollut yhdistykselle hyvin tärkeä rakennus. Kun huomattiin, että Seurahuone alkoi rupsahtaa, se haluttiin pelastaa vapaaehtoisvoimin.
– LKYL halusi kiinnittää huomion rakennuksen arvoon ja sen käyttömahdollisuuksiin.
Mielipiteitä kaunis rakennus jakoi myös vuonna 2019, kun kaupunginvaltuuston päätöksellä Seurahuone päätettiin kunnostaa kokous- ja juhlatilaksi 700 000 eurolla sinä vuonna. Keskustelua käytiin siitä, mistä osasta kunnostustyöt pitäisi aloittaa. Nyt katutason juhlasali on kokous- ja juhlakäytössä.
Rosenberg iloitsee kunniamaininnasta, mutta huomauttaa, että tyytyväisyyteen ei saa jäädä kellumaan.
– Paljon on vielä tehtävää jäljellä.
Ensi syksynä Loviisan Seurahuone täyttää 160 vuotta. Silloin Rosenberg julkaisee jo pitkään tekeillä olleen teoksensa rakennuksen historiasta. Aineiston kerääminen ja haastattelut ovat vieneet aikansa, kuten myös muut kirjalliset työt. Rosenberg toivoi, että syksyllä 2023 järjestetään isot tanssiaiset.
– Näin varmasti tehdään, Isotalo lupasi.
Rahastonhoitaja Liisa Larjamo ja puheenjohtaja Jussi Heinämies Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:stä kiittivät Loviisan kaupunkia ja LKYL ry:tä Seurahuoneen suojelutyöstä.
Reija Kokkola
Kulttuuriperinnön Tuki ry:n ryhmä tutustui Loviisaan
Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n ryhmässä oli parikymmentä osallistujaa. He tutustuivat Loviisaan opas Maissi Nybomin johdolla. Ryhmä kiersi Loviisan kauniissa puutarhoissa, Komendantin puutarhassa sekä linnoituspuistoissa ja tutustui historiallisiin kohteisiin. Nybomin eläväinen opastus teki Loviisan-retkestä kiinnostavan.
Yhdistyksen puheenjohtajalle Jussi Heinämiehelle Loviisa oli jo jonkin verran entuudestaan tuttu, mutta kaupungin ja LKYL:n palkitsemiseen osallistunut rahastonhoitaja Liisa Larjamo kertoi ihastuneensa kaupunkiin kuultuaan Nybomin tarinointia.
– Olen aiemminkin käynyt Loviisassa ja ihastellut sen kauneutta ja hienoja rakennuksia. Nyt sain ihan eri tavalla kokea kävelyn kaupungilla, kun matkassa oli opas, Larjamo kiitti.
Muuriankkuri-juhlallisuuksien jälkeen ryhmä nautti lounaan Seurahuoneella, ja jatkoi siitä matkaa Bongan linnaan ja Eija´s Garden -elämyspuutarhaan.
REIJA KOKKOLA
toimitus@itavayla.fi
FAKTA
Seurahuone (ruots. Societetshuset)
» Perinteinen suomalainen hotellin ja/tai ravintolan nimi. Nimen taustalla on seurapiiriä tarkoittava ruotsin sana societet ja kaupungin säätyläisten kokoontumistila. Monessa maamme kaupungissa ja kunnassa on edelleen tätä nimeä kantava ravintola tai hotelli.
» Suomen ensimmäinen Seurahuone avattiin Turkuun vuonna 1812. Turun esimerkin mukaan niitä avattiin pian myös useisiin muihin kaupunkeihin. Ensimmäisenä oman Seurahuoneensa saivat Vaasa, Pori, Helsinki, Viipuri, Hämeenlinna ja Porvoo.
» 1800-luvun lopun taloudellisen nousukauden myötä Seurahuoneita perustettiin lähes jokaiseen kaupunkiin. Ne käsittivät ravintolan, juhlasalin ja majoitustiloja.
» Suomen itsenäistymisen jälkeen perustetut Seurahuoneet toimivat pääosin vain hotelleina, eikä niihin sisältynyt enää juhlahuoneistoja. Suomessa on kaikkiaan toiminut noin 80 Seurahuone-nimistä hotelli–ravintolaa.
» Loviisan Seurahuoneen on alunperin suunnitellut arkkitehti Georg Theodor P. Chiewitz ja se on rakennettu vuonna 1863. Arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnitelman mukaan toteutettiin laajennus vuonna 1907.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot