Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Sipoonkorven suosio retkeilijöiden keskuudessa on siis pysynyt korkeana. Siksi myös uusia pysäköintialueita tai pienten olemassa olleiden laajennuksia on tehty reittien lähtöpaikoille. Uudet ja laajennetut pysäköintialueet ovat keskeinen palvelu retkeilijöille.
Katri Lehtola/Metsähallitus
SIPOO, SIPOONKORPI Itäisen Uudenmaan ainoan kansallispuiston, Sipoonkorven, ensimmäisen vuosikymmenen aikana Metsähallitus on rakentanut puistoon uusia reittejä ja tulipaikkoja, ennallistanut soita sekä ylläpitänyt luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä laidunnittyjä ja perinnemaisemia.
Kansallispuistoa juhlitaan Sipoon Korvenportilla ja Vantaan Kuusijärvellä huomenna, sillä puisto täyttää tänä vuonna 10 vuotta.
–?Sipoonkorpi on noussut luontokohteena ikonisen Nuuksion (Espoo) rinnalle. Korona näytti, kuinka tärkeää on, että ihmisillä on tällainen mielenrauhaa tuova paikka lähellä kotia, Metsähallituksen erikoisuunnittelija Joel Heino toteaa tiedotteessa.
Vuonna 2011 kansallispuiston perustamisen tavoitteiksi asetettiin metsäluonnon, kalliomaisemien ja perinneympäristöjen sekä alueella elävien lajien suojelu. Lisäksi kansallispuisto perustettiin edistämään pääkaupunkiseudun alueen retkeilyä ja luontoharrastuksia sekä luontokasvatusta.
Syntymäpäivän tapahtumia kansallispuistossa ja Kuusijärvellä
Sipoonkorven kymmenvuotista taivalta juhlitaan lauantaina 9.10. Kansallispuistoa juhlitaan Sipoon Korvenportin avajaisissa ja Vantaan kaupungin Portti luontoon -retkeilytapahtumassa Kuusijärvellä.
Korvenportin pysäköintialueen avajaisissa kello 12.30–15 on luvassa muun muassa Metsämieli-rastirata, metsäjumppaa, Luontolava Liven musiikkiesitys sekä Tentsile-puumajoitteen ja Packraftin eli reppulautan tuote-esittelyjä. Ravintola Tilassa voi lampaiden rapsuttelun ja ankkojen elämän ihmettelyn lisäksi nauttia pihagrillin antimista.
Vantaan Kuusijärvellä kello 11–15 pääsee muun muassa kokeilemaan ohjatusti metsäjoogaa, kylmäuintia ja fatbikepyöräilyä. Ohjelmassa on myös savusaunojen ja partiotoiminnan esittelyä, kuntoilua luonnossa ja opastettuja kävelykierroksia Sudentassun sillalle sekä retkineuvontaa Sipoonkorpeen ja muualle pääkaupunkiseudulle.
Kalkinpolttajan polku johtaa Högbergetille, josta on hyvät näkymät.
Jussi Helimäki/Metsähallitus
Uusia reittejä ja taukopaikkoja
Kansallispuiston perustamishetkellä alueella oli vain muutamia yksittäisiä merkittyjä reittejä. Uusia reittejä on rakennettu ja viitoitettu ahkerasti, ja nyt merkittyjä ja kunnostettuja reittejä on runsaasti: Sipoonkorvessa on neljän rengasreitin lisäksi luontopolku ja useita yhdysreittejä, jotka johtavat puiston osasta toiseen.
Viimeisimmäksi kesäkuussa valmistui noin kahden kilometrin mittainen Bakunkärrin kierros -rengasreitti. Reitiltä voi poiketa kätevästi myös uudelle Bakunkärrträsketin kallion keittokatolliselle taukopaikalle.
Sipoonkorven kansallispuiston suosio retkikohteena on kasvanut huimasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuonna 2019 puistossa ylitettiin ensimmäisen kerran 100?000 kävijän raja: silloin Sipoonkorvessa vieraili yli 110?000 retkeilijää. Aiempina vuosina kävijöitä on ollut 75?000–96?000. Kävijämäärien näkökulmasta viime vuosi oli ennätyksellinen: silloin puistossa vieraili yhteensä yli 204?000 retkeilijää.
Tänä vuonna puistossa oli elokuun loppuun mennessä käynyt noin 102?000 retkeilijää.
Taukopaikkoja rakennettu eri puolille puistoa
Kymmenen vuoden aikana taukopaikkoja keittokatoksineen on rakennettu eri puolille puistoa: Bisajärven rantakalliolle, Bakunkärrin kierroksen varteen sekä Storträskille, jossa reitti ja taukopaikkarakenteet on toteutettu esteettöminä. Seuraava taukopaikka rakennetaan Fiskträskin rantaan kevääseen 2022 mennessä.
Puiston sisääntuloväyliä on kehitetty yhteistyössä lähialueiden toimijoiden kanssa. Helsingin kaupunki on vuokrannut Metsähallituksen Luontopalveluille laajan maa-alueen parkkipaikalle Knutersinportissa, ja kaupungin suunnitelmissa on mahdollisesti rakentaa alueelle tulevaisuudessa virkistysmatkailukeskus.
Sipoon kunnan ja yrittäjien kanssa on yhteistyössä rakennettu Korvenportin sisääntuloportti ja parkkipaikka, josta on tulevaisuudessa kehittymässä niin ikään luontomatkailukohde monipuolisine palveluineen.
Vantaan kaupunki rakensi Sudentassu-sillan yhdistämään Kuusijärven virkistysalueen kansallispuistoon. Kuusijärvelle on myös tulossa vetovoimainen virkistyskeskus
–?Puiston sisääntuloväyliä ja parkkipaikkoja on vuosien varrella kehitetty hyvässä yhteistyössä Vantaan ja Helsingin kaupunkien sekä Sipoon kunnan ja ravintola Tilan yrittäjien kanssa, puistonjohtaja Harri Karjalainen Metsähallituksesta jatkaa.
Luontopalvelut on ennallistanut soita Sipoonkorven alueella yhteensä jopa 88 hehtaaria. Kuvassa jäätynyt suo.
Jukka-Pekka Ronkainen/Metsähallitus
Soiden ennallistamista ja uusia laitumia
Metsähallituksen Luontopalvelut on huolehtinut Sipoonkorven kansallispuiston luonnonhoidosta ja avainlajien sekä luontotyyppien suojelusta monin tavoin. Kansallipuistossa on muun muassa ennallistettu soita ja hoidettu lehtoja ja jalopuita sekä tärkeitä perinnemaisemia.
Sipoonkorven alueen ainutlaatuisissa perinneimaisemissa viihtyvät monet kasvi-, sieni- ja eläinlajit, eikä alueiden monimuotoisuus säily ilman säännöllistä hoitoa. Esimerkiksi Byabäckenlaakson alueen niittyjä ja hakamaita pidetään avoimena laidunnuksen avulla. Lisäksi umpeenkasvaneita alueita on raivattu.
– Laidunnuksesta vastaa paikallinen karjanomistaja. Laiduneläiminä ovat lypsylehmiksi kasvavat hiehot sekä kyytöt eli itäsuomenkarjan alkuperäisrotuiset naudat. Laidunnettu ala on noin yhdeksän hehtaaria, Metsähallituksen suunnittelija Päivi Leikas kertoo.
Hindsbyn alueella on viime vuosina kunnostettu vanhoja laidunmaita. Viimeisin laitumen kunnostus on tehty tänä vuonna: entisestä puustottuneesta maatalousmaasta on kunnostettu hakamaata ja niittyä yhteensä runsaan 2,5 hehtaarin alue. Se tulee laidunnukseen ensi vuonna.
Pikkuapollo-perhonen tuli takaisin
Metsähallituksen tiedotteen mukaan laitumet ovat tärkeä elinympäristö monille lajeille, kuten uhanalaiselle perhoselle pikkuapollolle.
Pikkuapollo on hävinnyt monilta alueilta, sillä perinteinen karjatalous ja sen mukana laidunniityt ovat vähentyneet.
Vuonna 2016 pikkuapolloja siirrettiin Somerolta Sipoonkorven kansallispuistoon lajille sopivalle laidunniitylle osana Luonnonhoito-LIFE-hanketta.
–?Siirto onnistui, ja nyt kansallispuistossa lentelee siirrettyjen pikkuapollojen jälkeläisiä. Uhanalaisen lajin säilyttämisen ja kannan kasvattamisen puolesta tehtävä työ on pitkäjänteistä ja lopputulos nähdään vasta vuosien päästä, Metsähallituksesta kerrotaan.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot