Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
–?Mikään ammattiryhmä – eivät edes lääkärit – onnistu yksin sote-uudistuksessa, seitsemän päivän hoitotakuussa ja hoitovelan purussa, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen painottaa.
Arkisto/Tehy/Leena Louhivaara
ITÄ-UUSIMAA Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää tärkeänä sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeutta sosiaali- ja terveyshuollossa.
Tuoreen Lääkärilehden mielipidekirjoituksessa ”Hoitajareseptin kääntöpuoli” Auli Juntumaa ja Helena Karppinen kirjoittivat, että rajattu lääkkeenmääräämisoikeus ei tuo lisäarvoa hoitajien ammattitaidon hyödyntämiseen.
Porvoossa asuva Millariikka Rytkönen on asiasta eri mieltä. Hän ihmettelee, miksi laajasti käytössä olevaa ja hyväksi havaittua toimintatapaa arvostellaan toisen ammattikunnan toimesta.
Suomessa yli 600 sairaanhoitajaa saa määrätä lääkkeitä
Mielipidekirjoituksesta saa Rytkösen mukaan vaikutelman, että sairaanhoitajien rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta ei ole yhteiskunnalle taloudellista hyötyä. Lisäksi kirjoittajien mukaan hoitajien koulutuspohja on liian ohut tiedon soveltamiseen.
Tehy muistuttaa, että terveyskeskuksissa vastaanottavat ja hoitavat potilaita muutkin ammattiryhmät kuin lääkärit. Suomessa on tällä hetkellä yli 600 rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittanutta sairaanhoitajaa. Valtaosa heistä työskentelee terveyskeskusten avovastaanoton yksiköissä ja sairaanhoitopiirien yhteispäivystyksissä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastotietojen mukaan vuonna 2019 yhteensä 42 prosenttia kaikista perusterveydenhuollon avosairaanhoidon järjestäjistä hyödynsi sairaanhoitajien rajattua lääkkeenmääräämistä. Terveysasemalla työskennelleistä sairaan- ja terveydenhoitajista noin kahdeksalla prosentilla oli rajattu lääkkeenmääräämisoikeus.
Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on tarkasti säädeltyä, viranomaisten hyväksymää toimintaa, joka on esimerkki sote-uudistuksessa tarvittavasta, erittäin tarpeellisesta ja kustannustehokkaasta työnjaosta.
–?Kun rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien osaamista hyödynnetään toimintayksiköissä, helpottaa se kansalaisten hoitoon pääsyä, sujuvoittaa hoitopolkuja ja vähentää osaltaan lääkäreiden työkuormaa, Rytkönen sanoo.
Hyödyistä on myös tutkittua tietoa
Suomessa lääkkeenmääräämiskoulutus toteutetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyönä. Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen koulutus on korkeatasoista ja sen tuottama osaaminen on sijoitettu kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä tasolle 7. Samalla tasolla asetuksessa ovat muun muassa maisteritutkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.
Lääkkeenmääräämisoikeuden hyödyistä on tutkittua tietoa. Muun muassa Emilia Laapio-Rapin väitöstutkimuksessa (2020) tarkasteltiin rajatun lääkkeenmääräämisen toimivuutta.
Väitöstutkimuksen mukaan sairaanhoitajien lääkkeenmääräämistoiminta onnistuu parhaiten sellaisissa toimintayksiköissä, joissa lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuva on määritelty selkeästi, vastaanottokäyntejä on paljon kyseisillä hoitajilla ja potilaat ohjautuvat eri asiantuntijoille asianmukaisesti.
Lääkkeenmääräämishoitajat kokivat osaamisensa lisääntyneen ja työn mielekkyyden kasvaneen toiminnan myötä, joka on myös erittäin tärkeää sote-alan pahenevan työvoimapulan aikana.
"Potilaat eivät meiltä kesken lopu"
Lääkkeenmääräämishoitajat hyödyntävät lisäosaamistaan jokaisen hoitamansa potilaan kohdalla, joka näkyy kansalaisina parempana hoidon laatuna ja nopeampana hoitoon pääsynä.
–?Sote-uudistus, seitsemän päivän hoitotakuu ja hoitovelan purku onnistuvat vain työnjakoa järkevästi kehittämällä ja kaikkien ammattiryhmien osaamisen hyödyntämisellä. Mikään ammattiryhmä – eivät edes lääkärit – onnistu tässä yksin, eikä minkään ammattiryhmän osaamista ole varaa heittää hukkaan, Rytkönen painottaa.
–?Potilaat eivät meiltä kesken lopu, kaikille ammattiryhmille kyllä riittää hoidettavaa jatkossakin, hän jatkaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot