Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Aluevaalit lähestyvät ja vaalimainokset tulevat katkuvaan. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes suomalainen uskoo sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen saatavuuden ja laadun paranevan kotikunnassaan hyvinvointialueiden perustamisen myötä.
Mika Laine
ITÄ-UUSIMAA Vain joka kymmenes suomalainen uskoo sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen saatavuuden ja laadun paranevan kotikunnassaan hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselytutkimuksesta.
–?Erimielisyys kansan keskuudessa koskee lähinnä sitä, säilyivätkö palvelut ennallaan vai heikkenevätkö ne. Kansalaisten mielestä palveluja pidetään hyvänä, jos ne ovat saatavilla, tutkimuksessa todetaan.
Eniten huolissaan ollaan terveyspalveluista. Kaksi viidestä arvioi niiden saatavuuden (40 prosenttia) ja laadun (38 prosenttia) heikkenevän. Joka kolmas (33 prosenttia) uskoo, että muutoksia ei tapahdu ja joka kymmenes uskoo palvelujen parantumiseen nykyisestä. Joka kuudes (16 prosenttia) ei osaa arvioida asiaa.
–?Sosiaalipalvelujen osalta reilu kolmannes uskoo niiden saatavuuden, saavutettavuuden (36 prosenttia) ja laadun (35 prosenttia) heikkenevän. Joka kolmas (33 prosenttia) suomalainen arvioi sekä laadun että saatavuuden pysyvän nykytasolla. Joka kymmenes uskoo molempien paranemiseen. Viidennes vastaajista ei osaa ottaa kantaa kummankaan asian osalta kumpaankaan suuntaan.
Pelastuspalvelujen osalta arviot ovat muita hieman myönteisemmät. Reilut kaksi viidestä (42 prosenttia) uskoo palvelujen saavutettavuuden ja laadun säilyvän nykyisellään. Joka kymmenes arvioi niiden paranevan. Heikennyksiin molempien osalta uskoo vajaa kolmannes (29 prosenttia). Joka viides ei osaa arvioida.
Maaseutumaisissa kunnissa epäillään eniten
Taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa ollaan jokseenkin vakuuttuneita, että terveyspalvelujen saatavuus ja laatu heikkenevät nykyisestä.
–?Näkemykset ovat pessimistissävytteisiä myös kysyttäessä sosiaalipalvelujen kehityksestä kotikunnassa. Muutoin pessimistisiä ovat erityisesti yrittäjät ja työttömät. Naiset ovat kaikissa arvioissaan miehiä kriittisempiä.
Tutkimuksen mukaan SDP:n ja vihreiden kannattajat suhtautuvat keskimäärää optimistisemmin. Kuitenkin heistäkin korkeimmillaan vain vajaa neljännes arvioi minkään palvelun saatavuuden tai laadun parantuvan. Keskustan ja vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat palvelujen kehitykseen hieman varauksellisemmin. Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat suhtautuvat sote-uudistuksen seurauksiin selvästi keskimäärää pessimistisemmin.
»» Tutkimuksen taustatiedot. Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 26.11.–1.12. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1?014. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot