Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kuvassa työllisyyden kuntakokeilun hankepäällikkö Anne Wetterstrand (vas.), omavalmentajat Noora Huldén ja Cathrine Blässar, suunnittelija Tiina Kevätpuro ja palveluesimies Bettina Sjöström.
Merja Forsman
PORVOO WSOY-talon kolmannen kerroksen taukohuoneen täyttää iloinen puheensorina. Omavalmentajat kertovat työstään silmät välkkyen. Innostus on käsin kosketeltava.
– Olemme olleet viime keväästä asti aika hiljaisia työllisyyden kuntakokeilusta, mutta kun omavalmentaja Noora Huldén kertoi kokemuksistaan viime viikolla, ajattelin, että nämä meidän kokemuksemme täytyy jakaa mediallekin, kuntakokeilun hankepäällikkö Anne Wetterstrand kertoo.
Keväällä 2021 noin neljännesmiljoonan suomalaisen työllisyyspalvelut siirtyivät TE-toimistoista kuntien hoidettavaksi. Tarkoituksena on edistää työllistymistä tarjoamalla asiakaslähtöisempää palvelua.
Kuntakokeilussa ratkaisevassa roolissa ovat omavalmentajat, joille on varattu enemmän aikaa asiakkaan kohtaamiseen ja joiden rooli on olla työnhakijoiden rinnalla kulkija ja valmentaja.
Palvelun piiriin kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat, vieraskieliset ja yli vuoden työttömänä olleet työnhakijat eli noin 2600 henkilöä Porvoossa.
Yksilöllinen polku
Aiemmin opettajana toiminut Noora Huldén aloitti omavalmentajana elokuussa. Huldén on yksi Porvoon yli 22 omavalmentajasta.
– Huomasin nopeasti, miten pienelläkin asialla voi olla tärkeä merkitys ihmiselle. Moneen ei ole otettu täältä suunnasta yhteyttä vuosiin, hän kertoo.
Koronan vuoksi omavalmentajat ovat olleet asiakkaisiinsa yhteydessä pääosin puhelimitse ja sähköisesti.
Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen asiakkaat ovat Huldénin mukaan olleet ensin hämmästyneitä, sitten kiitollisia.
– Moni asiakas luulee, että kun soitamme näissä työllisyysasioissa, annamme heti hirveästi velvoitteita ja ohjeita. Kun lähdemme aidosti kysymään, mitä asiakkaalle kuuluu ja sitä kautta kartoittamaan eri mahdollisuuksia, asiakkaat selvästi piristyvät ja ovat iloisia puhelusta.
Kuntakokeilun yhteydenotoissa ei anneta asiakkaille ohjeita, vaan niissä kartoitetaan asiakkaan tilannetta ja suunnitellaan asiakkaan tavoitteisiin sopivaa yksilöllistä polkua kohti työtä, koulutusta tai muita palveluja.
– Todella monet asiakkaat eivät ole perillä tarjolla olevista mahdollisuuksista, kuten osa-aikatöistä ja harjoitteluista. Mahdollisuuksia on todella monia ja meillä on aidosti aikaa käydä eri vaihtoehtoja läpi. Emme katso kellosta, että nyt minuutit menivät, Huldén kertoo.
Viiden k:n menetelmä
Usein työttömien työllistymisen edellytyksenä on työnhakijan oma motivaatio.
Mutta miten ihmisen saa motivoitumaan hakemaan töitä?
– Pystyvyyden tunne katoaa nopeasti. Moni varmasti tunnistaa tämän tunteen jo pidempien lomien jälkeen. On hyvin vaikea saada itsensä motivoitua sellaiseen, johon ei tunne pystyvänsä erikoispsykologi, psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti ja coach Satu Pihlaja tietää.
Pihlaja on toiminut syksyn aikana Porvoon omavalmentajien kouluttajana MoveOn!-hankkeen kautta.
MoveOn! on Careerian ja Posintran yhteishanke, jonka tarkoituksena on edistää työllistymistä valmentamisen ja omavalmentajaverkoston rakentamisen kautta.
– Koulutuksen kautta jalkautamme ratkaisukeskeistä toimintamallia. Tunteita ja ongelmia ei voi ohittaa, mutta miten asiakas pääsisi siitä eteenpäin? Pihlaja esittää.
Pihlaja on opettanut omavalmentajille viiden k:n menetelmää: kysy, kuuntele, kannusta, kunnioita ja keskity.
– Tällaisessa työssä astuu helposti virkamiehen rooliin ja haluaa viedä ihmisiä kohti eri putkia ja antaa neuvoja. Sellainen lähestymistapa ei ole työttömyyden vähentämisessä aina motivoivin tapa, Pihlaja kertoo.
Hänen mukaansa motivaatio lisääntyy, kun asiakas saa mahdollisimman paljon vapauttaa löytää itse tavoitteitaan.
– Asiakkaalla itsellään on ratkaisun avaimet. Tulevaisuuden näkymiä luodaan mielikuvien ja kysymysten kautta, Pihlaja kertoo.
Henkilökohtaista palvelua nimetyn henkilön avulla
Työnhakijalla on yhtä moninaisia haasteita kuin on asiakkaita, kertovat omavalmentajat WSOY-talon taukohuoneessa.
Pitkään työttömänä olleilla on usein muun muassa erilaisia mielenterveydellisiä ja jaksamisen ongelmia tai fyysisiä vammoja.
– Monille työllistyminen ei edes ole se ensimmäinen asia mielessä. Asiakkaan on tärkeä tietää, että olen tässä ja selvitän näitä asioita yhdessä hänen kanssaan. Tarvittaessa ohjaamme asiakkaan eteenpäin sopivan avun piiriin, omavalmentaja ja sosiaalipsykologian lopputyötä kirjoittava Cathrine Blässar kertoo.
Monet pitkään työttömänä olleet kärsivät myös huonosta itseluottamuksesta ja työttömyyteen liittyvästä häpeästä. Silloin omavalmentajat lähtevät yhdessä etsimään asiakkaan vahvuuksia.
– Pidempään työttömänä olleet iäkkäämmät henkilöt esimerkiksi sanovat usein, että nuoret saavat paikat ja heitä ei edes kutsuta haastatteluun. Kun lähdemme selvittämään heidän vahvuuksiaan, esiin tulee monia sellaisia asioita, joita he eivät ole tulleet ajatelleeksikaan, Huldén sanoo.
Kuntakokeilun tarkoitus on, että asiakas saa samalta tutulta henkilöltä mahdollisimman laajaa ohjausta. Samalla kynnys ottaa yhteyttä madaltuu, kun vastassa on tuttu nimetty henkilö.
– Kun olen kertonut, että jatkossa asiakas voi olla yhteydessä näistä asioista minuun, melkein jokainen on kysynyt: ”Ihanko oikeasti, voin olla yhteydessä sinuun? Mahtavaa!” Monilla on paljon työnhakuun liittyviä kysymyksiä, mutta he eivät ole halunneet soittaa vaihteeseen, Huldén kertoo.
Nyt heillä on oma tuttu omavalmentaja, ainakin työllisyyden kuntakokeilun loppuun eli 30.6.2023. saakka. Aika näyttää, millainen vaikutus kuntakokeilulla tulee olemaan työllistymiseen.
MERJA FORSMAN
toimitus@itavayla.fi
Jutussa haastateltu myös palveluesimies Bettina Sjöströmiä ja suunnittelija Tiina Kevätpuroa.
Kuntakokeilu
• Kuntakokeilun tarkoituksena on selvittää, voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa järjestämällä työnhakijoiden palvelut kuntien kautta.
• Kuntakokeilulla tavoitellaan entistä nopeampaa työllistymistä.
• Alkoi 1.3.2021, päättyy 30.6.2023.
• Kuntakokeilussa osa työnhakija-asiakkaista siirtyy?kuntien asiakkaiksi ja osa jää valtion TE-toimistoon.
• Palvelun piiriin kuuluvat Porvoossa kaikki alle 30-vuotiaat, kaikki vieraskieliset ja kaikki yli vuoden työttömänä olleet työnhakijat eli noin 2600 asiakasta.
• Kuntakokeilun asiakas saa henkilökohtaisesti tiedon, kuuluuko kokeilun piiriin.
• Jokaiselle asiakkaalle nimetään oma omavalmentaja.
Löydä omat vahvuutesi!
Ihmisiä hallitsee negativiisuusharha, mikä tarkoittaa sitä, että muistamme paremmin ongelmat, heikkoudet ja kritiikin kuin hyvät muistot, positiivisen palautteen ja vahvuudet.
Näillä vinkeillä tunnistat vahvuutesi.
1. Pyydä viittä eri ihmistä kertomaan, mitä he pitävät vahvuuksinasi eli missä olet heidän mielestään luontaisesti vahvoilla tai hyvä. Valitse ihmisiä elämän eri osa-alueilta: perheestä, harrastuksista, ystäväpiiristä, suvusta ja töistä.
2. Muistele, mitä sinusta on sanottu, kun olit lapsi. Mitä myönteistä muistat opettajasi sanoneen?
3. Käy läpi työpaikalla saatua positiivista palautetta. Voit myös lukea vanhoja työtodistuksia.
4. Mieti, mitä teet mielelläsi vapaa-ajalla. Ihmisten viettävät usein aikaa sellaisten asioiden parissa, joissa he ovat hyviä.
5. Millaisissa tilanteissa olet viimeksi kokenut innostuksen ja onnistumisen kokemuksia?
Vinkit antoi erikoispsykologi, psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti ja coach Satu Pihlaja.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot