Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Porvoon turvakodin vs. johtaja Marika Johansson sanoo turvakodin olevan toiminnassa 24/7 ympäri vuoden.
Mia Smolander
PORVOO Porvoon turvakodin vs. johtaja Marika Johansson sanoo, että väkivalta näyttäytyy monenmuotoisena, se ei ole vain fyysistä.
–?Lähisuhdeväkivalta ei välttämättä ole fyysistä. Se voi olla henkistä, taloudellista, seksuaalista tai uskonnollista.
Ensi vuonna 30 vuotta täyttävä turvakoti on toiminut vuodesta 2010 asti Nordenskiöldinkadulla. Se palvelee lähi- ja parisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokevia.
–?Vuodesta 2015 lähtien turvakotipalvelut ovat kuuluneet valtion rahoittamiin palveluihin ja THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ohjaa toimintaa.
–?Asiakas voi itse valita mihin turvakotiin hakeutuu. Tämä on maksutonta asiakkaille.
Ennen vuotta 2015 turvakotiin tultiin muulta kuin Porvoosta sosiaalitoimen maksusitoumuksella, mutta lakimuutoksella haluttiin varmistaa palveluiden saatavuus kaikille. Porvoon turvakoti palvelee kahdella kielellä, joten sinne hakeutuu ruotsinkielisiä ympäri maata.
Turvakodissa on yhdeksän perhepaikkaa.
–?Me puhumme perhepaikoista, mutta se tarkoittaa yhtä huonetta, siihen voi majoittua yhtä lailla äiti kolmen lapsen kanssa tai vain yksi ihminen.
Tulija on useimmiten nainen lasten kanssa.
–?Usein lapset ovat mukana, mutta on myös tilanteita, että lapset jäävät kotiin tai ei ole lapsia. Myös miespuolisia asiakkaita on pieni määrä.
Ketään ei jätetä ikinä ulos, vaikka kaikki paikat olisivat täynnä.
–?Me otamme tänne sisään ja sitten katsomme rekisteristä, missä muissa turvakodeissa on vapaita paikkoja. Ketään ei jätetä ulos, järjestämme aina paikan.
Turvasatama vanhan ja uuden elämän välissä
Ulkopuolisen voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi joku pysyy huonossa suhteessa. Jos fyysisen väkivallan uhkaa ei ole, miksi ihmiset pysyvät äärirajoille asti kumppaninsa kanssa?
–?Selittäviä tekijöitä on paljon. Kukaan ei ole läpeensä paha eikä läpeensä hyvä, vaan usein on hyviä jaksoja ja huonoja jaksoja, ehkä se pitää yhdessä. Sitten voi olla yhteiset lapset, yhteiset lainat, yhteinen historia ja uhrin häpeä, syitä on monia.
–?Henkisessä väkivallassa, jos vuosikausia joku on vähätellyt, pilkannut eikä arvosta, itsetunto on lyöty alas ja se voi olla tosi uuvuttavaa. Vaikka ajattelisi, että haluaa muutosta, jo sen ajatteleminen on raskasta. Ja ihminen tottuu vallitseviin olosuhteisiin, niistä tulee osa arkea.
Turvakoti on turvasatama vanhan ja uuden elämän välissä.
–?Täällä vietettyjen ajanjaksojen pituus vaihtelee. Jotkut saattavat olla yhden tai kaksi yötä, mutta se ei ole tarkoituksenmukaista. Jotta pääsisimme täällä työskentelyyn kiinni ja voisimme auttaa, siihen tarvitaan enemmän aikaa, viikkoja tai kuukausia, Johansson sanoo.
–?Jos haluaa irrottautua suhteesta ja lähteä rakentamaan uutta elämää, niin asioiden hoitaminen vie aikaa. Esimerkiksi uuden asunnon etsimisessä voi kestää pitkäänkin. Me ohjaamme eri palveluihin, olemme asiakkaan rinnalla ja autamme.
Lahjoitukset tärkeitä turvakodille
Turvakodissa eletään mahdollisimman normaalia elämää.
–?Jokaisella on oma huone ja pyrimme siihen, että täällä olisi mahdollisimman kodinomaista. Jokainen valmistaa oman ruokansa ja pesee oman pyykkinsä. Meillä on yhteinen keittiö ja teemme pari kertaa viikossa kauppatilauksen, turvakoti maksaa tarvikkeet, mutta asiakkaat valmistavat ruoan itse.
–?Täällä on myös yhteinen olohuone, jossa voi katsella telkkaria ja viettää aikaa muiden asukkaiden kanssa.
Turvakoti saa vuoden mittaan raha- ja tavaralahjoituksia ja käyttää niitä yhteiseen hyvään.
–?Yksi perinne on lahjoitusvaroilla järjestettävä asiakkaiden joulujuhla. Pyydämme kaikki kuluneen vuoden aikana täällä asiakkaina olleet mukaan juhliin. Syömme yhdessä ja Joulupukki käy myös paikalla.
Turvakotiin hankitaan lahjoitusvaroilla myös muun muassa pehmoleluja vanhemman kanssa turvakotiin saapuville lapsille annettavaksi sekä jaetaan asiakkaille lahjoituksina saatuja villasukkia.
Rauhallinen ja turvallinen paikka
Turvakodin ovet ovat lukittuina ympäri vuorokauden, eikä kukaan ulkopuolinen voi päästä sisälle ilman lupaa.
–?Emme anna avaimia edes täällä asiakkaina oleville. Tämä on koti, ihmiset käyvät jopa töissä täältä käsin, mutta joka kerta, kun he tulevat takaisin, heidät päästetään sisään summerin puheyhteyden kautta. Täällä on myös kameravalvonta ja sisäpiha on aidattu, lisäksi henkilökunnalla on hälytysrannekkeet, jos apua tarvittaisiin nopeasti, Johansson kertoo.
–?Sijaitsemme myös fyysisesti hyvin lähellä poliisiasemaa muun asutuksen keskellä, joten tämä on hyvin rauhallinen paikka.
Aina turvakodista ei jatketa uuteen elämään, ainakaan heti.
–?Jos katsotaan viime vuoden tilastoja, niin 54 prosenttia palasi takaisin kotiin. 30 prosenttia lähti täältä uuteen asuntoon ja 16 prosenttia on tilastoitu kohtaan muu, eli sukulaisten ja ystävien luo tai toiseen turvakotiin.
–?Irrottautuminen on vaan niin vaikeaa, välillä tarvitaan useampikin turvakoti-jakso, että voi tehdä lopullisen päätöksen.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot