Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Aloitteen tekijät muistuttavat, että viranhaltijoiden tulee kirjoittaa asiakirjojen tekstit ja tiedotteet enemmän selkokielellä, jotta kaikilla kunnan asukkailla on tasavertaiset mahdollisuudet asioida kaupungin palveluissa.
Arkisto/Mia Smolander
PORVOO Kaupunginvaltuutettu Tapani Eskola (sd.) on jättänyt SDP:n ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmien puolesta yhteisen aloitteen selkokielen käyttöön otosta.
Aloitteen tekemistä ehdotti vammaisneuvoston puheenjohtaja Johanna Aaltonen. Hänen idean pohjalta Porvoon Demarit julkaisivat aiemmin kuntavaaliohjelman myös selkokielisenä.
–?Porvoossa asuu kuntalaisia, joiden tavoittaminen on erityisen haastavaa kuntien viestinnälle. Heitä on esimerkiksi eri vammaisryhmiin kuuluvien henkilöiden, nuorten, ikäihmisten ja maahanmuuttajien joukossa. Heille kapulakielen ja jopa yleiskielen ymmärtäminen voi olla haastavaa. Tämän vuoksi selkokielinen viestintä ja selkokielellä laaditut asiakirjat ovat tärkeitä, Eskola perustelee.
Aloitteessa esitetään, että viranhaltijoiden tulee kirjoittaa asiakirjojen tekstit ja tiedotteet enemmän selkokielellä, jotta kaikilla kunnan asukkailla on tasavertaiset mahdollisuudet asioida kaupungin palveluissa, lukea päätöstiedotteita sekä osallistua yhdenvertaisesti kuntalaisvaikuttamiseen.
–?Esitämme myös, että Porvoo laatii yhdessä muiden Itä-Uudenmaan esteettömyys- ja saavutettavuusohjelmaan osallistuneiden kuntien kanssa yhteisen toimintaohjeen siitä, kuinka kunnat ottavat selkokielen osaksi viestintäohjelmaa.
Aloite kokonaisuudessaan:
Yleisesti hyväksytty periaate on, että suurelle yleisölle suunnatun viestinnän tulisi olla yleiskielistä. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan esimerkiksi hallinnon asiakkailleen suuntaamat tekstit ovat usein liian vaikeita, koska asiantuntija ei useinkaan osaa irrottautua ammattikielestään.
Porvoossa asuu kuntalaisia, joiden tavoittaminen on erityisen haastavaa kuntien viestinnälle. Heitä on esimerkiksi eri vammaisryhmiin kuuluvien henkilöiden, nuorten, ikäihmisten ja maahanmuuttajien joukossa. Heille kapulakielen ja jopa yleiskielen ymmärtäminen voi olla haastavaa. Tämän vuoksi selkokielinen viestintä ja selkokielellä laaditut asiakirjat ovat tärkeitä.
Selkokielen käytöllä kunnallisessa tiedotuksessa ja palvelutyössä on myös taloudellisia vaikutuksia. Kun kuntalainen saa ymmärrettävää tietoa palveluistaan, hän osaa käyttää niitä oikein.
Porvoon kaupungin erilaisissa tehtävissä tarvitaan taitoa käyttää hyvää kieltä sekä kirjoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi virallisia asiakirjoja, jotta lukijoiden hyvinkin vaihtelevat lähtötiedot ja tarpeet tulee huomioiduksi. On hyvä miettiä, miten päätösteksteistä saadaan luettavampia ja ymmärrettävämpiä. Joissakin kaupungeissa esimerkiksi päätöstiedotteissa on erikseen selkokielinen osuus.
Kuntalain 22 § mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.
Esitämme että viranhaltijoiden tulee kirjoittaa asiakirjojen tekstit ja tiedotteet enemmän selkokielellä, jotta kaikilla kunnan asukkailla on tasavertaiset mahdollisuudet asioida kaupungin palveluissa, lukea päätöstiedotteita sekä osallistua yhdenvertaisesti kuntalaisvaikuttamiseen.
Esitämme myös, että Porvoo laatii yhdessä muiden Itä-Uudenmaan esteettömyys- ja saavutettavuusohjelmaan osallistuneiden kuntien kanssa yhteisen toimintaohjeen siitä, kuinka kunnat ottavat selkokielen osaksi viestintäohjelmaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot