Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Viime vuonna tilastoitiin yhteensä 2 371 vesiliikenneonnettomuutta. Viime vuoden huhtikuussa Porvoonjoella tapahtuneen työveneen kaatumisesta selvittiin ilman henkilövahinkoja.
Arkisto/Mika Laine
ITÄ-UUSIMAA Viime vuosi oli veneilijöille synkempi kuin edellinen. Vuonna 2018 vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyi 52 henkilöä, kun edellisvuonna menehtyneitä oli 36. Luvut selviävät Traficomin julkaisemista vesiliikenneonnettomuustilastoista.
– Onnettomuuksia on viime vuonna varmasti lisännyt erittäin hyvä veneilykeli. Viime kesän poikkeuksellisen lämmin sää on houkuttanut veneilijöitä liikkeelle aiempaa enemmän, mikä puolestaan kasvattaa onnettomuuksien todennäköisyyttä", summaa Traficomin yksikönpäällikkö Ville Räisänen.
Keskimäärin viime vuosina on viranomaisten ja vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusjärjestöjen tietoon tullut noin 2 000 vesiliikenneonnettomuutta vuodessa. Onnettomuuksien kokonaismäärän voidaan arvioida olevan moninkertainen, koska suurimmasta osasta onnettomuuksia epäilemättä selvitään ilman viranomaisen tai vapaaehtoisjärjestöjen apua.
Luvut lähellä keskiarvoa
Vesiliikenneonnettomuuksien tilastojen mukaan viime vuosi oli hyvin lähellä pidemmän ajan keskiarvoa. Kaikkiaan vuonna 2018 tapahtui yhteensä 51 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 52 henkilöä.
Edellisenä vuonna onnettomuuksia oli 34 ja kuolleita 36. Vuosien 2007 ja 2018 välillä vesiliikenneonnettomuuksissa on keskimäärin kuollut noin 50 henkeä vuodessa.
Viime vuonna kirjattiin yhteensä 2 371 vesiliikenneonnettomuutta, joista 1 611 tapahtui merialueella. Vuoden 2017 vastaavat luvut ovat 1 929 ja 1 375.
Lähes kolmasosa onnettomuuksia osui heinäkuulle. Lähes kaikissa viime vuonna tapahtuneissa vesiliikenneonnettomuuksissa on ollut osapuolena huvivene. Alla 100 onnettomuutta tilastoitiin kauppamerenkulkuonnettomuutena.
Pelastautuminen ilman pelastusliivejä on äärimmäisen vaikeaa
Vuodesta toiseen yleisin kuolemaan johtavan onnettomuuden syy vesillä on veneen kaatuminen tai kallistuma, jonka myötä henkilöitä joutuu veteen. Mikäli pelastus- tai veneilyliivejä ei käytetä, on vedestä pelastautuminen ilman ulkopuolista apua äärimmäisen vaikeaa.
– Kelluntapukineiden käyttö antaisi monesti arvokasta lisäaikaa pelastautumiseen eikä uimataidonkaan merkitystä voi liikaa korostaa, tähdentää Räisänen.
Lämmin sää houkutteli jatkamaan veneilykautta
Säätila vaikuttaa veneilyn määrään, mikä näkyy osaltaan myös onnettomuustilastoissa. Lämmin ja kuiva sää myös jatkui pitkään ja tämä näkyi tilastoissa myös syksyllä, vielä lokakuussakin menehtyi 12 vesillä liikkujaa.
Kiireisimmän veneilykauden ulkopuolella avun saanti voi olla hitaampaa, koska kanssaveneilijöitä on vähemmän liikenteessä ja onnettomuustilanteet saattavat jäädä huomaamatta. Tällöin korostuu entisestään oma hyvä varautuminen hätätilanteen varalle.
Vuosi 2019 on alkanut tilastojen perusteella ikävästi
Tammi-huhtikuun 2019 alustavien tilastojen mukaan alkuvuonna menehtyi vesiliikenneonnettomuuksissa 7 henkeä, joista kaikki huhtikuussa.
Nyt kun kesä on vielä aluillaan, haluaa Traficom haastaa kaikki vesilläliikkujat pitämään huolen sekä itsestään että läheisistään siten, että näiltä ikävimmiltä tilastomerkinnöiltä vältyttäisiin.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot