Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Muovi- ja mikromuoviroskien kerätys suoritettiin talkookeruuna. Kuva WWF:n ja Metsähallituksen Luontopalvelujen talkooleiriltä Loviisan Hudöstä parin vuoden takaa.
Arkisto/Sampsa Vilhunen
PORVOO Mikromuovia ja suurikokoisempia muoviroskia löytyy Suomen hiekkarannoilta aina Perämereltä Suomenlahden itäosaan saakka.
Yleinen ja selkeästi erottuva muoviroskatyyppi on eläimillekin vahingollinen tupakantumppi. Ympäristöjärjestö WWF keräsi tietoa Itämeren rantojen muoveista viime vuoden keväällä ja syksyllä.
Muoviroskia kerättiin seitsemältä rannalta: Oulun Nallikarista, Vaasan Ahvenniemestä, Porin Yyteristä, Eurajoen Laitakarista, Porvoon Sondbystä, Suomenlinnan Patterilahdesta ja Hangon Bellevuesta. Roskaa kerättiin analyyseja varten rannan koosta riippuen 1–3 kohdasta yhtenäisesti määritellyiltä pinta-aloilta.
Muoviroskien keruutalkoot toteutettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Pidä saaristo siistinä ry:n (PSS ry) kanssa.
Helsingin Suomenlinnan ranta oli tutkituista rannoista odotetusti roskaantunein lähialueen runsaan rantarakentamisen takia.
– Suomenlinnan roskista suuri osa oli mereen joutuneita Espoon metron ruiskubetonoinnin muovikuituja. Myös lumen kaadolla mereen voi olla osuutta roskaisuuteen. Virkistyskäyttöön liittyviä roskia löytyi samansuuruisia määriä kuin muiltakin rannoilta, sanoo WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo.
Rantojen mikromuovia tutkittava lisää
Tietoa kerättiin sekä mikromuovin että suurikokoisen muoviroskan esiintymisestä. Mikromuovin määrä rantahiekassa oli suurin Suomenlinnassa. Toiseksi suurin määrä oli hiukan yllättäen kaupunkikeskustasta syrjässä olevassa Vaasan Ahvenniemessä, minkä jälkeen tulivat Oulun Nallikari, Porin Yyteri ja Eurajoen Laitakari sekä Porvoon Sondby. Hangon Bellevuen rannan näytteestä mikromuovia ei löytynyt lainkaan.
Mikromuovin määriä Suomen rantahiekassa ei juuri ole aiemmin tutkittu. Vain Suomen ympäristökeskus on kokeiluluonteisesti analysoinut mikromuovien määrää hiekkanäytteistä Porvoon ja Kotkan rannoilta.
– Mitä pienempiä hiukkasia tutkitaan, sitä enemmän muovia löytyy, Soirinsuo toteaa.
Tupakantumppikin on muovia
Muovi oli keväällä yleisin roskatyyppi Oulun, Porin, Hangon ja Helsingin rannoilla. Erikseen luokiteltu, mutta muovia sisältävä tupakantumppi piti kärkipaikkaa Vaasan ja Porvoon rannoilla.
– Moni ei miellä tupakantumppeja muoviroskaksi. Tupakoiden filtterit tehdään kuitenkin selluloosa-asetaatista, joka on muovi. Tumpin hajoaminen luonnossa vie keskimäärin kahdesta viiteen vuotta, ja muun muassa kalat ja linnut luulevat niitä ruoaksi. Tämä voi johtaa jopa eläinten kuolemaan suolitukoksen tai tupakan sisältämistä haitta-aineista johtuvan myrkytyksen vuoksi, sanoo Soirinsuo.
Roskaseurannalla tarpeellista tietoa
Anna Soirinsuon mukaan roskaseuranta tulisi ottaa osaksi rannikolla tapahtuvan ihmistoiminnan vaikutusten selvittämistä.
– Rantaroskien määrä ja laatu olisi otettava mukaan yhdeksi ympäristövaikutusten arvioinnin velvoitetarkkailun mittariksi, kun seurataan ihmisten meriympäristöön kohdistuvien toimien, muun muassa rakentamisen ja lumen suoraan mereen kaadon vaikutuksia, meriasiantuntija Soirinsuo kertoo.
Suomessa tehdään lähivuosina paljon muoviroskaantumisen kitkemiseksi: Tänä vuonna aletaan panna toimeen EU:n kertakäyttömuovituotteita koskevaa lainsäädäntöä ja toteuttaa Suomen muovitiekarttaa. Valmistelussa on myös uusi merenhoidon toimenpideohjelma.
– Näiden toimien vaikuttavuus pitää saada dokumentoitua. Siihen tarvitaan seurantaa. WWF:n kanta on, että rantaroskan seurantaa tulisi jatkossa laajentaa Suomen rannikolla ja sisällyttää rantojen mikromuovien seuranta merenhoidon seurantaan EU:n suosituksen mukaisesti, tiedotteessa todetaan.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot