Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Erityisesti haja-asutusalueilla sopimuspalokuntien toimintavalmiusaikaa lyhentää paloasemien sijainti. Erityisesti haja-asutusalueilla sopimuspalokuntien toimintavalmiusaikaa lyhentää paloasemien sijainti. Kuvassa Isnäsin sopimuspalokunnan sammutusyksikkö matkalla tehtävälle.
Mika Laine
ITÄ-UUSIMAA Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuositilastot viime vuodelta paljastavat, miten keskeisiä alueen sivutoimiset palokunnat ja sopimuspalokunnat ovat pelastustoiminnassa. Erityisen suuri merkitys vapaaehtoistoiminnalla on haja-asutusalueilla.
Vaikka sopimuspalokuntien lähtövalmius on vakinaisia yksiköitä pidempi, erityisesti haja-asutusaluilla sopimuspalokuntien toimintavalmiusaikaa lyhentää paloasemien sijainti.
Ajomatkat omalla alueella tapahtuneisiin onnettomuuksiin jäävät lyhyemmiksi kuin kauempaa tulevilla vakinaisilla yksiköillä.
Tärkeä sopimuspalokuntien käytön muoto on varikkovalmius. Jos vakinainen yksikkö on kiinni pitempikestoisessa tehtävässä, sopimuspalokunnat voidaan hälyttää päivystämään asemalle, jolloin ne täydentävät alueen välitöntä hälytysvalmiutta.
Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kolme vakinaisen henkilökunnan miehittämä paloasemaa, jotka sijaitsevat Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Muissa alueen kunnissa (Askolan, Lapinjärven, Myrskylän, Pukkilan ja Ruotsinpyhtään asemat) sivutoimiset palomiehet ja sopimuspalokunnat (24 kappaletta) hoitavat suuren osan pelastustoimen tehtävistä. Isoissa onnettomuuksissa sopimuspalokuntien rooli on tärkeä myös kaupungeissa.
Wessöön VPK yksi alueen sopimuspalokunnista.
Arkisto/Mika Laine
Tilastot osoittavat sivutoimisten ja sopimuspalokuntien tärkeyden
Sivutoimisten palokuntien ja sopimuspalokuntien keskeistä roolia voidaan havainnollistaa tutkimalla esimerkiksi viime vuonna itäisellä Uudellamaalla syttyneitä rakennuspaloja, joita oli noin 40.
Pelastuslaitoksen niin sanottujen toimintavalmiusaikojen, eli aika yksikön hälyttämisestä kohteeseen pääsyyn, mediaani oli viime vuoden rakennuspaloissa 13 minuuttia ja 47 sekuntia.
Ilman sivutoimisia asemia ja sopimuspalokuntia toimintavalmiusajan mediaani olisi näissä tehtävissä ollut noin kolme minuuttia pitempi, 16 minuuttia ja 39 sekuntia. Eniten toimintavalmiusajan mediaani olisi kasvanut Lapinjärvellä, noin 25 minuuttia.
Koko toiminta-aluetta tarkastellessa keskimäärin joka toisessa rakennuspalossa ensimmäinen paikalle saapunut oman pelastusalueen yksikkö oli sivutoimisen paloaseman tai sopimuspalokunnan yksikkö. Tällaisia olivat erityisesti haja-asutusalueen tehtävät eli kahta lukuun ottamatta kaikki Askolan, Pukkilan ja Lapinjärven rakennuspalot. Myrskylässä ei ollut rakennuspaloja viime vuonna.
Vertailun vuoksi tiheämmin asutussa Porvoossa taas vakinainen yksikkö tavoitti kohteen ensimmäisenä selvästi suurimmassa osassa rakennuspaloja, eli noin 2/3 tehtävistä. Kahdessa itäisen Uudenmaan alueen rakennuspalossa kohteen tavoitti ensimmäisenä naapurialueen yksikkö, kerran Pukkilassa (Mäntsälä) ja kerran Loviisassa (Elimäki).
Sivutoimisten asemien ja sopimuspalokuntien yksiköt olivat viime vuonna mukana yli 90 prosentissa rakennuspalotehtävistä. Pelkästään vakinaisten yksiköiden voimin hoidettuja tehtäviä oli vain Porvoossa ja sielläkin hyvin vähän, koko vuonna yhteensä kolme. Ne olivat kaikki luonteeltaan pieniä tulipaloja.
– Jo pelkästään näiden lukujen perusteella sivutoimisten asemien ja sopimuspalokuntien merkitystä voidaan pitää erittäin tärkeänä, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Peter Johansson sanoo.
Riittääkö sopimuspalokunnissa henkilökunta?
Valtakunnallisissa tutkimuksissa on havaittu, että haasteita sopimuspalokunnille aiheuttavat muun muassa alue- ja väestörakenteen muutokset, kysymykset palokuntalaisten riittävyydestä sekä osaamis- ja kuntovaatimukset.
–?Nämä haasteet ovat todellisuutta myös itäisellä Uudellamaalla, Johansson toteaa.
Sopimuspalokuntatoiminnan ja koko pelastustoimen tulevaisuuden toimintakyky ratkaistaan tämän päivän päätöksillä ja toiminnalla, joita tehdään paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti.
FAKTA
Sivutoimisten ja sopimuspalokuntien tehtävät
* Sivutoimiset palokunnat ja sopimuspalokunnat hälytettiin viime vuoden aikana 1?308 kertaa tehtäville.
* Hälytysmäärät yleisimmissä tehtäväluokissa: ensivastetehtävät 244, hälytyskeskuksen kautta välitettyjä palohälyttimen tarkastukset 180, liikenneonnettomuudet 129, maastopalot 126 ja rakennuspalot 115.
* Luvut kuvastavat eri tehtäville hälytettyjen palokuntien tai asemien määrää, ei tehtävämäärää.
»» Lähde: Itä-Uudenmaan pelastuslaitos
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot