Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Ulkoilmatyö, jossa on koko ajan liikkeessä ja tapaa mainioita ihmisiä – se pitää kunnossa, Kautto kertoo
Niko Laurila
PORVOO–ITÄ-UUSIMAA Porvoon-risteilyjen grand old man Ari Kautto on kuljettanut turisteja Porvoon vesillä jo 41 vuotta. Nyt hän etsii jatkajaa, joka kehittäisi ja monipuolistaisi risteilytarjontaa.
–?Otto Altti Ari Kautto, laivuri, elämystuottaja ja elämäntapaihminen, Kautto esittelee ja halaa lämpimästi.
Hän laskee karvahattunsa pöydälle ja selventää kurkkuaan: on aika kertoa tarinoita.
Kauton omistaman Saaristolinjan risteilyt ovat olleet porvoolainen perinne jo 41 vuotta. Laivuri on tarjonnut matkustajilleen tunnelmallisen elämyksen ja tiiviin tietoiskun Porvoosta sulavasti neljällä kielellä: suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi.
Risteilyt ovat niittäneet mainetta ja kunniaa. Kautolle on luovutettu muun muassa Itä-Uudenmaan matkailupalkinto Matkakivi vuonna 2011, Suomen Yrittäjien timanttiristi vuonna 2008 ja Vuoden yrittäjä -palkinto vuonna 2005.
Kautolle elämyksen ytimenä on aina ollut hyvä tarina ja matkustajan mielikuva. Ennen ryhmien saapumista Kautto on analysoinut heidät ennakkoon. Sen perusteella on syntynyt risteilyn kulkua määrittävä tarina, jossa on alku, jännittävää sisältöä ja loppuhuipennus, joka voi olla vaikka laulu.
Mutta ennen kuin mennään loppulauluun, palataan alkuun.
–?Olen kauppiaiden kakara jo toisessa sukupolvessa, Kautto kertoo.
Hänen vanhemmillaan oli ajalle tyypillinen sekatavaramyymälä, jossa lapset auttoivat pienestä pitäen.
–?Kun nenäni ylettyi tiskille, olin myymässä ja vein polkupyörällä toimituksia.
Kolmensadan metrin päässä toimi kilpaileva liike, osuuskauppa. Vanhemmat muistuttivat, että pärjätäkseen kilpailijalle Kauttojen piti tarjota parempia tuotteita, parempaa palvelua ja paljon enemmän hymyä.
–?Sieltä ne palvelun laadun perusteet ovat peräisin, pienen pojan muistoista.
Kaupan jatkajaa Arista ei tullut, sen työn peri veli, mutta myyntipolkua Arikin tallusteli. Hän haki koulutuksensa Helsingin Markkinointi-Instituutista, josta matka jatkui erilaisiin myynti- ja markkinointitöihin.
Myyntityöt ne Kauton Porvooseenkin toivat. Tarkalleen ottaen loppiaisena vuonna 1969.
Porvoolainen Ari Kautto on yli 40 vuoden ajan vastaanottanut turisteja ja matkustajia Porvoo-risteilyilleen.
Niko Laurila
Moottoripursi Anjuska oli viehko paatti. Kautto hankki sen heti Porvooseen tultuaan.
–?Seilasimme pitkin Suomenlahtea ja Itämerta. Oli ihan eri tunne purjehtia merellä kuin sisävesillä. Järvillä tuoksu on samanlainen kuin painaisi kasvonsa naisen rintojen väliin: lempeä ja lämmin. Merellä on voimakas suolan ja levän tuoksu.
Kautto tutustui saaristoon ja sen elämään, otti kalastajien kanssa joskus ryypynkin.
–?Sieltä juontaa tarinoitteni pohja.
Tankatessaan Anjuskaa Porvoon jokirannassa, monet tulivat kysymään, onko kyseessä se vene, jolla pääsee saaristoristeilylle.
–?Silloin se idea syttyi. Jo ekana tai tokana kesänä Porvoossa.
Syyskuun 1. päivänä vuonna 1975 Kautto osti m/s Fredrikan. Alus oli valmistunut höyryhinaajaksi vuonna 1930, mutta muutettu 1960-luvulla matkustajalaivaksi, kun puutavaraa alettiin Suomessa kuljettaa vesiteiden sijasta tieverkkoa pitkin. Fredrika alkoi liikennöidä vappuna vuonna 1976.
Saaristoalueet olivat tutut ja kontaktit valmiina. Kautto alkoi tehdä yhteistyötä tuttujen kalastajien kanssa.
–?Järjestimme kalastusretkiä ja veimme vieraita ihaniin venevajoihin tai kalastajien kotien pitkiin pöytiin. Kalastajan vaimo valmisti herkullista sapuskaa, ja saaristolaiset keittivät hemmetin hyvää pontikkaa! Vaikka saaristossa on nykyään oikeita ravintoloita, sellaiseen ei ylety kukaan.
Matkustajamäärien karttuessa Kautto osti kaksi uutta alusta: barkassi Borgån ja m/s Sandran, ja vuokrasi vesibusseja.
Vuonna 1985 Kautto ryhtyi kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Pian myös sairaanhoitajavaimo Tanja Piho tuli avuksi aluksille, joilla tarvittiin monitaitoista emäntää ja venäjänkielistä opasta, joka auttaisi myös toimistotöissä.
Parhaimpina päivinä rantaan ilmestyi jopa 15 bussillista risteilyvieraita.
–?Pyrimme aina tervehtimään kaikkia henkilökohtaisesti. Onhan se vähän eri tunnelma, jos ihmiset tulevat laivaan, eivätkä näe ketään missään ja kuulevat historiat nauhurilta.
Vuonna 1992 Kautto osti vielä neljännen aluksen, Ellanin, joka viihdytti väkeä jokiristeilijänä ja liikennöi kahdeksan vuotta Loviisan ja Svartholman yhteysaluksena.
Tärkeintä ei koskaan ollut laajeneminen, vaan mielenkiintoisen elämäntyön toteuttaminen.
–?En ole ollut koskaan keisarikunnan rakentaja, jonka huipulla istuisin. Olen vain halunnut lähteä ihmisten kanssa kokemaan yhteistä elämystä ja olla lähellä luontoa.
Mutta kuten kaikki tarinat, myös Saaristolinjan tarina päättyy pian. Vuonna 2015 Kautto myi m/s Ellanin, toissa vuonna Borgån. Alkuvuonna Fredrika myytiin porvoolaisen Ida-Marian omistajille. Laivavanhus pääsee lepäämään aitiopaikalle tykkilaiturin viereen ja saa uuden elämän kahvilana ja bed & breakfastina.
–?Mukavaa että elämäntyöni jää Porvoonjoelle. Jos joskus tarvitsen alusta, voin kuulemma lainata, tehdä vaikka risteilyn. Sanoin, että ehkä sitten, kun tuhkani viedään tuonne merelle.
Neljästä aluksesta jäljellä on enää Sandra.
Kauton puhelin soi.
–?Bisnes, bisnes. Sandralle tippuu tilauksia, laivuri selittää.
Suomalaiset haluavat taas matkustaa enemmän kotimaassaan ja risteilyt vetävät.
–?Täällä on kasvavat markkinat! Miksi möisin Sandran, kun voin tehdä sillä vielä hyvän tilin kesällä?
Ihmiset haluavat luontoon ja hiljaisuuteen. Irti mölystä ja pölystä.
–?Porvoolla on puhdas kesäluonto ja hiljainen saaristo, mikä voisi kiinnostaa muun muassa aasialaisia.
Vaikka porvoolaiset yrittäjät tekevät yhteistyötä, se ei vedä vertoja sille, mitä se oli aikoinaan.
–?Meidän pitäisi yhdessä suunnitella todellista täysipainoista elämystarjontaa ja nivoa elementit yhteen: Museokierrosta, josta hypättäisiin jokiristeilylle. Yö esimerkiksi Haikossa, hyvä aamiainen ja ohjelmaa seuraavaksi päiväksi.
Kauton mukaan pitäisi selvittää, mitä matkailuelämyksiä Porvoon ainutlaatuinen saaristo pystyisi tarjoamaan.
–?Olimme kerran eksyksissä sumussa ja löysin perille nuuskimalla maan tuoksua. Samalla tavalla pitää suunnistaa epätietoisuuden sumussa, vain nuuskia, Kautto nauraa.
Eläkerajat ovat saaneet väistää jo vuosia, Kautolla ei ollut kiirettä vanhuuspäivien verkkaiseen viettoon.
–?Ei perkule, vieras homma, että istuisin vain jossain. Se näivettää ihmisen nopeasti.
Kipparin hommat on kuitenkin tarkoitus lopettaa kesän jälkeen. Sandra, Venäjän keisari Nikolai II:n serkun aikoinaan tilaama kaunis klassikko, on herättänyt kiinnostusta, vaikka ostajaa ei ole vielä löytynyt.
–?Kyllä se on niin, että minulta loppuvat vuodet jossain vaiheessa.
Sandran me vielä kestämme menettää, mutta kuka korvaisi Kauton, vesiemme legendan, joka on kuvittanut matkustajien mielet lukuisilla tarinoilla ja historialla jo 41 vuoden ajan.
–?Aika aikaa kutakin, Kautto hymyilee.
Kautto järjesti moottorikelkkasafareita Porvoossa vuosina 1987–2014. – Meillä oli 20 henkilön kota, jolle matkasimme kelkoilla. Istuimme porontaljoilla ison nuotion ympärillä nokipannukahveja juoden. Se oli hienoa aikaa!
Niko Laurila
Ari Kautto
Ikä: reilusti eläkeiässä
Työ: Saaristolinja Ky:n laivuri ja elämystuottaja.
Alukset: Fredrika, Borgå, Sandra ja Ellan. Tällä hetkellä enää Sandra liikennöi Saaristolinja Ky:n nimissä.
Järjestänyt Porvoossa moottorikelkkasafareita vuosina 1987–2012.
Koulutus: Valmistunut Helsingin Markkinointi-Instituutista vuonna 1961.
Työhistoria: Asko-Upo Oy 1961–62, Birger Hallman Ky 1962–66, Are Oy 1966–68, Auto Hellberg 1969–70, Kuitulevykeskus Oy 1970–77, Oy Tylösauna Ab 1978, Oy Forbo Ab 1978–82, Suomen Urheiluliitto 1982–85 ja Saaristolinja Ky 1985 –.
Hauska tietää!
Ari Kautto on toiminut joulupukkina Porvoossa noin 45 vuotta. Hänet on voinut bongata muun muassa Vanhassa-Porvoossa ja Haikon Kartanossa. –?Minulla on helkkarin hienot kuteet. Luonnollisen pukin puku, luonnonharmaa karkea parta – ei mitään kloorivalkaistua partaa.
MERJA FORSMAN
toimitus@itavayla.fi
Artikkeli julkaistu Porvoon Yrittäjien BusinessBoogie-julkaisussa 28.2.2018
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot