Tä­män vuo­ti­sen sa­teen­kaa­ri­kar­tan mu­kaan, Suo­mi on kuu­den­te­na su­ku­puo­li- ja sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jen lain­sää­dän­nön ih­mi­soi­keus­ti­lan­tees­sa. Maa­han­muut­tok­riit­ti­nen Tans­ka on myös kun­nos­tau­tu­nut täs­sä­kin, ol­len sii­nä si­jal­la kak­si. Pi­tää­kö Por­voon kau­pun­gin­ta­lol­la li­put­taa Pride sa­teen­kaa­ri­li­pul­la?

Ei mie­les­tä­ni. Suo­mes­sa toi­mii de­mok­ra­tia ja edus­kun­ta on hy­väk­sy­nyt vuon­na 1918 teh­dyl­lä pää­tök­sel­lään ai­no­as­taan si­ni­ris­ti­lip­pum­me maam­me tun­nuk­sek­si. Edus­kun­nas­sa on myös pää­tet­ty ny­kyi­ses­tä tasa-ar­vo­lais­ta, jota to­teu­te­taan Suo­mes­sa täl­lä­kin het­kel­lä. Toi­se­na lip­pu­na kau­pun­gin­ta­lon lip­pu­tan­gos­sa sal­li­sin ole­van Por­voon kau­pun­gin­vii­rin. Pi­tää­kö sa­teen­kaa­ri­per­heis­tä tuo­da li­sää nä­ky­vyyt­tä kou­lui­hin ym. tasa-ar­von ni­meen?

On toki tun­nis­tet­ta­va uu­den­lai­set sa­teen­kaa­ri­per­heet, mut­ta hei­dän osuu­ten­sa kai­kis­ta per­heis­tä on täl­lä het­kel­lä vain 0,2 %. Sa­teen­kaa­ri ajat­te­lua tu­ke­vat muu­ta­mat puo­lu­eet sitä yli­ko­ros­ta­en, mut­ta suh­tau­tu­vat taas lä­hes­tul­koon syn­kis­tel­len Suo­men syn­ty­vyy­den las­kuun.

Sitä ne sit­ten yrit­täi­si­vät pai­ka­ta maa­han­muu­tol­la hai­tak­si as­ti. Tänä päi­vä­nä per­he-elä­mä on hek­tis­tä suo­rit­ta­mis­ta ja suu­rim­mak­si osak­si ar­jes­ta sel­viy­ty­mis­tä. Per­hee­ni­säl­lä tai –äi­dil­lä työ­päi­vä ei lopu töit­ten lo­put­tua vaan se jat­kuu edel­leen per­heen pa­ris­sa. Kaik­ki elä­mä pyö­rii si­ten työn ja per­heen vä­lil­lä. Li­säk­si suu­rim­mal­la osal­la on var­mas­ti täl­lä het­kel­lä ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne haas­ta­va.

Täs­sä vai­hees­sa mo­nel­la van­hem­mal­la tun­tuu jo var­mas­ti sa­noin ku­vail­tu­na, et­tä oma pat­te­rin la­taus on las­ke­nut vii­teen pro­sent­tiin ja yri­tät sitä sit­ten kii­rees­sä pi­ka­la­tauk­sel­la la­da­ta, mut­ta se­kin jää ly­hy­en la­tauk­sen ta­kia vain kym­me­neen pro­sent­tiin. Taas mat­ka jat­kuu seu­raa­val­le py­sä­kil­le, joka voi ol­la kui­ten­kin lii­an kau­ka­na.

Mi­ten nyt per­he-elä­mä nuo­ril­le saa­tai­si näyt­tä­mään tren­dik­kääm­mäl­tä? Nyt Suo­mes­sa tu­li­si vaih­taa ajat­te­lu­ta­paa ja käyt­tää kaik­kia kei­no­ja ti­lan­teen muut­ta­mi­sek­si, jota on käy­tet­tä­vis­sä per­he­po­li­tii­kas­sa sekä vah­vis­taa tu­le­vai­suu­de­nus­koa per­he-elä­mäs­tä muul­la ta­paa. Muu­ten meis­tä on tu­los­sa vä­hem­mis­tö mei­dän omas­sa maas­sam­me.

Läh­tö­koh­tai­ses­ti per­het­tä pi­täi­si pi­tää yh­te­nä maa­il­man tär­keim­pi­nä asi­a­na ei­kä vain pi­de­tä sitä huo­no­na työl­li­syys po­li­tiik­ka­na tai teh­dä sel­lais­ta so­si­aa­li­po­li­tiik­kaa te­hok­kuu­den ni­mis­sä, joka sit­ten kur­jis­taa ih­mi­siä. Lap­si­per­heil­le pi­täi­si an­taa myös mah­dol­li­suus teh­dä it­se­näi­siä pää­tök­siä ja ei­kä heil­le pi­täi­si tu­put­taa vä­ki­näis­tä tasa-ar­voa esim. van­hem­pain­va­paa.

Suo­mes­sa on myös pu­hut­tu by­rok­ra­ti­an rat­tais­ta ja täs­tä syys­tä ei jak­se­ta sit­ten ha­kea per­heel­le kuu­lu­via pal­ve­lu­ja. Nii­tä voi­daan jopa pi­tää lii­an han­ka­li­na ha­et­ta­vi­na tai ei edes tie­de­tä omis­ta oi­keuk­sis­ta. Sil­loin hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la by­rok­ra­ti­aa tu­li­si ol­la vä­hem­män ja ulos­päin vies­tin­tä tu­li­si ol­la sel­ke­äm­pää.

ILK­KA LUU­SUA (PS,),
POR­VOON KAU­PUN­GIN­VAL­TUU­TET­TU,
ITÄ-UU­DEN­MAAN ALU­E­VAL­TUU­TET­TU