Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Sähköyliherkkä Tytti Enroth-Nortes asuu vyöhyketerapeuttimiehensä Matti Nortesin kanssa Sipooon maaseudulla.
Merja Forsman
SIPOO Sipoolainen Tytti Enroth-Nortes kärsii sairaudesta, jota ei virallisesti ole edes olemassa – ainakaan Suomessa. Vain eristäytyminen ja oikeanlainen ravinto ovat tuoneet helpotusta sähköyliherkkyyteen.
–?Jätithän puhelimen autoon?, Tytti Enroth-Nortes huikkaa ovelta ja kutsuu sitten sisälle.
Puolikuuro 11-vuotias saksanpaimenkoira Zaida seuraa emäntäänsä noin 1940-luvulla rakennettuun punaiseen puutaloon ja painuu sitten huokaisten makuulle.
Kuin hyppy menneisyyteen
Koti on kuin hyppy menneisyyteen. Ovensuussa on pyöritettävä lankapuhelin, keittiössä käytössä oleva leivinuuni. Pesukone on, mutta sitä säilytetään ulkorakennuksessa, eikä missään näy nykyajan vempaimia.
Tarkemmalla vilkaisulla kodista paljastuu erikoisia ratkaisuja. Ikkunat on vuorattu hiilikuituverkolla, jotka suodattavat säteilyä. Työhuoneesta ja sängystä on rakennettu hiilikuituverkon ja Sveitsistä tilatun harsokankaan avulla Faradayn häkit, joiden seinät torjuvat ulkoa päin tulevat mikroaallot.
Työhuonetta valaisee kuituoptiikalla toimiva lamppu, jossa valo työntyy lasikuitua pitkin projektorista Faradayn häkkiin. Ilman näitä viritelmiä Tytti ei voisi elää oireetonta elämää kotonaan, sillä hän on sähköyliherkkä.
Ruotsissa virallisesti tunnustettu
Sähköyliherkkyys tarkoittaa tilaa, jossa ihminen saa yliherkkyysoireita sähkömagneettisesta säteilystä. Oireisiin kuuluvat huimaus, päänsärky, hengitysvaikeudet, ihon kuumotus sekä pistely ja lihas- ja nivelsäryt, joita aiheuttavat muun muassa erilaiset sähkölaitteet, matkapuhelimet ja niiden tukiasemien sähkömagneettinen säteily.
Suomessa sähköyliherkkyyttä ei ole luokiteltu viralliseksi sairaudeksi. Siksi sairastuneet eivät ole oikeutettuja päivärahaan eivätkä KELA-korvauksiin. Ruotsissa sen sijaan sähköyliherkkyys on virallisesti tunnustettu toimintarajoite, josta kärsii noin 250?000 ruotsalaista.
Enemmistö sähköyliherkistä kokee saavansa epäasiallista kohtelua terveydenhuollon ammattilaisilta. Hoitona suositellaan usein kognitiivista käyttäytymisterapiaa perusteena se, ettei sähkön kehoon vaikuttavia mekanismeja tunneta. Puhutaan nosebo-ilmiöstä eli luulosairaudesta.
Silti sähköyliherkkyys on yhä useammalle arkipäivää. Eri kyselyjen mukaan mikroaaltosäteilyn tuomista oireista kärsii 1,5–5 prosenttia eurooppalaisista, ja Suomen Sähköyliherkät ry:llä on yli 500 jäsentä.
Tytin mukaan kyse on vain pintaraapaisusta. Monet suomalaiset oireilevat tietämättä, mistä on kyse. Eivätkä kaikki sähköyliherkät halua kertoa taudistaan. Sähköyliherkkyyteen liittyy paljon mitätöintiä.
"Yhtäkkiä rojahdin lattialle"
Oireet iskivät yllättäen 1990-luvun alussa.
–?Eräänä päivänä tein töitä kotona tietokoneella, kun yhtäkkiä rojahdin lattialle, Tytti muistelee.
Kun aviopuoliso Matti Nortes tuli kotiin, hän löysi lattialta kylmissään makaavan vaimonsa ja nosti tämän sänkyyn.
–?Olin aivan voimaton, Tytti kertoo.
Alkoi alamäki. Olo huononi. Tytti sai voimakkaita kramppeja ja kärsi hapenpuutteesta. Kotona oireita tuli erilaisista laitteista ja Matin ostamasta matkapuhelimesta. Kaikki aistit tuntuivat herkistyneen. Valot olivat liian kirkkaat ja jopa linnut lauloivat liian kovaa.
Öisin pariskunta etsi kynttilänvalossa kodista paikkaa, jossa Tytti pystyisi nukkumaan. Kohtaa, jossa kehoa ei kihelmöisi ja pistelisi eikä päätä särkisi.
Syitä oireiluun pariskunta ei ensin keksinyt. Sitten Matin mieleen juolahti, että ongelma voisi johtua lähistölle pystytetyistä tukiasemista. Mitä jos kyse olisi sähköyliherkkyydestä?
–?Kutsuimme Suomen Sähköyliherkät ry:n edustajia kylään. He kuuntelivat tarinaani ja sanoivat, että minulla on selkeästi sähköyliherkkyyden oireita. Sanoin, että ei! En minä halua olla sähköyliherkkä!
"Tässä nukkuu tosi hyvin"
Matti kulkee ympäri taloa säteilymittari kädessään. Ikkunan ulkopuolella, Ingmanin tehtaan puolella, lukema on yli 1?200 mikrowattia, Faradayn häkissä sängyssä vain 0,8 mikrowattia.
–?Tässä nukkuu tosi hyvin, Matti kertoo. Hän ei kärsi sähköyliherkkyydestä ja hoitaa siksi kodin ruokaostokset ja muut ”ihmisten ilmoilla” asioinnit.
Tytti ei ole juurikaan poistunut kodistaan ja lähiseuduilta vuosiin. Esimerkiksi Helsingissä hän ei ole käynyt noin 20 vuoteen. Sähkömagneettisia kenttiä, kännyköitä ja langattomia yhteyksiä on joka puolella, niitä ei voi paeta eristäytymättä yhteiskunnasta.
Vain kun on pakko, Tytti käy hammaslääkärissä Söderkullassa, mutta se vaatii häneltä etukäteen runsasta suolojen ja kalsiumin tankkausta.
–?Olimme joskus se hullu pariskunta, joka tuli hammaslääkäriin imuri kädessä, Tytti nauraa.
–?Enää ei tarvitse sellaisia suojavarustuksia, alussa vain.
Imurilla Tytti tarkoittaa laitetta, jonka avulla voi hengittää ikkunasta ulos hammaslääkärintuolilta käsin.
– Matti teki sen minulle, ettei minun tarvitsisi hengittää kaikkia voimakkaita kemikaaleja, Tytti sanoo ja hymyilee miehelleen.
Suola, hivenaineet ja kalsium auttavat
Yhtäkkiä Tytin on vaikea hengittää.
–?Voisitko Matti hakea minulle suolavettä?
Suola, hivenaineet ja kalsium yhdessä eristäytymisen kanssa ovat ainoat asiat, jotka ovat auttaneet Tytin oireisiin. Sähkömagneettinen tai mikroaaltojen säteily haittaa solujen aineenvaihduntaa, ja sähköyliherkillä solut niin sanotusti vuotavat helpommin.
–?En kaikesta huolimatta koe, että tämä olisi ollut kauhea katastrofi. En kaipaa meluisia kaupunkeja, Tytti sanoo ja hörppää suolavettä.
–?Monet ovet sulkeutuivat ympäriltäni, mutta samalla avautui mielenkiintoinen uusi maailma.
Utelias Oskari -näyttely valaisee
Tytti on koonnut pariskunnan olohuoneeseen näyttelyn: Utelias Oskari. Seinille on ripustettu kymmenittäin lehtileikkeitä, joissa kerrotaan säteilystä, matkapuhelimista ja 5G-verkon riskeistä. Keskellä olohuonetta on kuvia ja muistoja vietnamilaista pakolaisystävistä ja toiseen päähän huonetta on koottu tietoa ja yleisiä ennakkoluuloja pakolaisista.
–?Tämä on tällainen sillisalaatti. Keskiössä on piirtämäni Oskari, joka esittää niitä kysymyksiä, joita olen kuullut paljon.
Ensisijaisesti Tytti haluaa herätellä ihmiset pohtimaan säteilyn vaikutuksia ihmisen terveyteen.
–?Koko luonto huutaa nyt, että pitäisi herätä. Mehiläiset ja linnut katoavat, ihmiset kärsivät muun muassa Alzheimerin taudista, Parkinsonin taudista, aivokasvaimista ja ADHD:sta.
Sähkömagneettisesta säteilystä on jo tehty runsaasti tutkimuksia, joista monet ovat alan edustajien, kuten Nokian ja Motorolan, rahoittamia. Rahoittajilla on oikeus päättää, mikä tutkimus julkaistaan ja mikä ei.
–?On myös tuhansia tutkimuksia, jotka kertovat, mitä kännykät ja säteily tekevät meille. Viranomaiset disinformoivat, on paljon lobbausta. Sähköherkkyyden myötä näin, mikä tämä yhteiskunta on. Miten paljon raha merkitsee. On suuri rikos, mitä meitä ihmisiä kohtaan tehdään. Minun on pakko puhua aiheesta!
Kirjoituksia paikallislehtiin ja presidentille
Tytti on kirjoittanut sähköyliherkkyydestä ja säteilystä satoja tekstejä aina paikallislehdistä presidentille saakka.
– En häpeä sähköyliherkkyyttäni. Tiedän etteivät kaikki usko tähän tautiin, vielä tänään... Meitä pilkataan, että kyse on vain psyykkisestä tartuntataudista.
Tytin mukaan monissa muissa maissa, kuten Ranskassa, Venäjällä, Italiassa, Kyproksella ja Israelissa otetaan jo vakavammin säteilyn vaikutukset. Suomessa ei. Siksi täällä täytyy taistella asian puolesta vielä kuuluvammin.
–?Onko sähköyliherkkyys siis tauti vai luulosairaus? Tämän kysymyksen kuulee usein. Suomen ulkopuolella on jo paljon tietoa asiasta. Maailmankuulut tutkijat varoittelevat. Suomi on teollisuusdiktatuuri, jossa tietoa pimitetään.
Tiedämme lopulta hyvin vähän sähkömagneettikenttien vaikutuksista eli hyvin vähän joka päivä käyttämiemme laitteiden pitkäaikaisista vaikutuksista. Vielä vähän aikaa sitten homeesta sairastuneita pidettiin luulosairaina, nyt asenne on muuttunut. Tytin mukaan tarvitaan vielä paljon tutkimusta ja sairastuneita on kuunneltava.
Ne, jotka kertovat kärsivänsä sähkömagneettikenttien vaikutuksista eniten, ovat eristäytyneet sosiaalisesta mediasta, poistuneet tietokoneiden ääreltä ja ihmisten joukosta. He eivät ole huutamassa tarinoitaan. Tytti on.
MERJA FORSMAN
toimitus@itavayla.fi
FAKTALAATIKKO
Utelias Oskari hälventää ennakkoluuloja
* Sipoolaisen Tytti Enroth-Nortesin kotona voi tutustua Utelias Oskari -näyttelyyn, jossa käsitellään säteilyä, langattoman teknologian riskejä sekä pakolaisuuteen liittyviä asenteita ja ennakkoluuloja.
* Ota yhteyttä joko puhelimitse numerolla 09?272?1345 tai sähköpostitse osoitteella tytti.enroth@hotmail.com.
Lue lisää aiheesta verkkosivulta www.sahkoherkat.fi.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot