Viikon kysymys
A-
A+
Porvoon Mieslaulajien nykyinen puheenjohtaja, ykköstenori Kimmo Saukko (vas.) ja ensi vuoden alussa vetovastuun ottava kakkostenori Janne Lähteenmäki kättelivät puheenjohtajavaihdoksen merkiksi.
Marko Wahlström
PORVOO Porvoolainen suomenkielinen mieskuoro on perustamisestaan lähtien ollut merkittävä osa kotikaupunkinsa kulttuuritarjontaa. Kuoro täyttää ensi vuonna 80 vuotta..
Yksi amatöörikuoron pitkäaikaisista perinteistä on joulukonsertti, joka on kulkenut matkassa lähes vuodesta 1946. Porvoon Mieslaulajien perustamiskirja allekirjoitettiin Linnankosken lukiossa.
– Kaikki haluavat aina tulla laulamaan joulukonserttiin, joka on pidetty enimmäkseen tuomiokirkossa koko historian ajan, kuoron nykyinen puheenjohtaja Kimmo Saukko, 54, sanoo.
Kevätkonserttien pitopaikka on vaihdellut historian saatossa. Kuoro on esiintynyt Kalevalan päivän (28.2.) juhlassa alusta asti. Kuoron perinteeksi viime vuosien aikana on muodostunut Johannes Linnankosken patsaan lakitus vappuaattona.
– Sitä ei tarvitse pelätä, että kuorossa on eri-ikäisiä laulajia. Kaikilla me olemme samassa harrastuksessa ja kaikilla on sama tavoite. Kimmo Saukko kertoo.
Marko Wahlström
Joulukonsertit keränneet 400–500 hengen yleisön
Joulukonsertit ovat olleet kuorolle yleisömenestys.
– Niissä on ollut yleensä 400–500 henkeä. Muutamina vuosina joulukonserteissa on ollut ulkopuolinen solisti. Tänä vuonna teimme tietoisen ratkaisun, että esiinnymme vain oman väellä, Saukko sanoo.
Konsertin ohjelmisto on perinteinen.
– Joukossa on muutamia aiemmilta vuosilta tuttuja kappaleita, mutta myös joitakin uusia, kevyempiä, kansan tuntemia kappaleita, Saukko jatkaa.
Tänä vuonna joulukonsertissa on muassa kaksi Porvoon Mieslaulajien pienryhmän ohjelmistossa mukana olevaa latinankielistä kappaletta: "Jubilate" ja "Tollite Hostias".
"Kuorot ottavat uudet jäsenet avosylin vastaan"
Viimeiset kaksi vuotta puheenjohtajana toiminut Saukko on laulanut kuorossa seitsemän vuotta.
– Joskus kouluaikana ala-asteella lauleskelin vähän. Kun olin vaihto-oppilaana USA:ssa, eräs oppiaineeni siellä oli sekakuoro. Kuoroharrastus ei silloin kuitenkaan lähtenyt ja olin laulamatta vuosikymmeniä, kunnes innostuin uudelleen.
Saukolla laulaminen on kirjoitettu dna:han, sillä hänen isänsä on laulanut viitisenkymmentä vuotta.
– Kuorot ottavat uudet jäsenet avosylin vastaan. Kuorotoiminta on mukaansatempaavaa ja kuoroissa kaikki ovat tasavertaisia. Kuoroveljeys on vahva, hän sanoo.
– Itse pidän ehkä korkeimpana tavoitteenamme tulevalle vuodelle löytää uusia jäseniä, laulajia, kuoroomme. Yhtenä keinona on, että aiomme olla normaalia enemmän esillä, Janne Lähteenmäki sanoo.
Marko Wahlström
Mummon innoittamana kuorolauluun, joka vaihtui bänditoimintaan
Ensi vuonna uutena puheenjohtajana aloittava Janne Lähteenmäki, 62, on ollut mukana porvoolaiskuoron toiminnassa nyt neljättä vuotta.
– Koronan jälkeen heräsi ajatus elvyttää musiikkiharrastusta uudelleen. Soitin silloiselle puheenjohtajalle, ilmoittauduin mukaan ja olin syksyllä 2021 harjoittelemassa tulevaa joulukonserttia. Me-henki on kova juttu, mikä helpottaa mukaan pääsemistä.
– Meillä on paljon yhteisiä iltamia, karonkkoja ja harjoittelemme viikosta toiseen. Silloin oppii tuntemaan muita kuorolaisia, hän jatkaa.
Lähteenmäen kuorolaulutausta alkoi lapsuuden Porissa kouluvuosina. Hänen innoittajana toimi äidin puoleiset porilaiset sukulaiset, jotka lauloivat kuorossa. Muun muassa oma isoäiti lauloi kuorossa koko ikänsä.
– Armeijassa Porin Prikaatissa Säkylässä meillä oli oma kuoro, jonne ilmoittauduin heti. Pääsin vähän helpommalla, kun metsäkeikaltakin kuorolaiset kutsuttiin harjoituksiin, hän naurahtaa ja kertoo oppineensa stemmalaulun intissä.
Nuorena miehenä 1970–80-luvuilla Porissa hän oli mukana bänditoiminnassa useammassa kokoonpanossa soittaen rumpuja ja laulaen muun muassa rockin SM-kisoissa Köyliön Lallintalolla vuonna 1979.
– Silloin tuli hetki haaveiltua tähteydestä. Ympärilläni vielä kovempia laulajia, jotka ovat päätyneet myöhemmin teatteriin ja taustalaulajiksi.
Lähteenmäki soitti porilais-tamperelaisessa rockabilly-yhtyeessä The Black Bisons, joka kiersi maatamme vuosina 1981–1983. Bändin lopetettua Porista nousi paljon tuttujen kavereitten bändejä, kuten Yö, Dingo ja Mamba.
– Porissa oli tuohon aikaan Suomen korkeimmat työttömyysluvut, joten nuorilla oli aikaa, energiaa ja paljon unelmia menestyksestä, lähes koko 1990-luvun Los Angelesissa Suomen pääkonsulinviraston vahtimestarina työskennellyt ja iltaisin UCLA:n yliopistossa nykyistä ammattiaan opiskellut mies sanoo.
Sotien jälkeen varusmiehet perustivat mieskuoroja
Mieskuorojen suuri määrä juontaa siitä, että sotien jälkeen varusmiehet perustivat todella paljon mieskuoroja ympäri maatamme.
– Nuoret sodasta tulleet miehet halusivat jatkaa veljeilyä, pitää yhteyttä ja laulaa yhdessä. Vanhemman sukupolven veteraanikuoroperinne oli tosi vahva, Lähteenmäki sanoo.
Suomen Mieskuoroliitto on Sulasol ry:n (Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto) alaisista järjestöistä maan suurin. Perinteiseen mieskuorotoimintaan ovat vaikuttaneet muun muassa Jean Sibelius, P.J. Hannikainen ja Eino Leino.
– Ennen ole koskaan ajatellut, että olisin soololaulaja tai tähti. Porukassa laulamisessa on ihan oma meininkinsä, joka tuo yhteenkuuluvaisuutta. Kuoro on kuoronjohtajan instrumentti ja me laulajat olemme sen kieliä. Ei minua Idols-kisaan saisi lähtemään. Kimmo Saukko sanoo.
Porvoolaiskuoroon liityttyään IT-asiantuntijana työskentelevälle Janne Lähteenmäelle avautui kokonaan uusi maailma.
– Tajusin kuinka tärkeitä hengitysharjoitukset ovat oman fysiikan ja hapenottokyvyn kannalta. Oma ääni jäi yhtäkkiä sivuosaan, kun kuoronjohtaja luotsaa meitä. Jokin aika sitten herkistyin siitä, kuinka nätisti kuoron jotkin kappaleet soivat. Joskus laulujen sanoituksissa on sanomaa niin, että niistä liikuttuu harjoituksissa, Janne Lähteenmäki sanoo sekä nimeää lempijoululauluikseen kappaleet "Sylvian joululaulu" ja "Varpunen jouluaamuna".
– Jotkut hetket ovat välillä niin pysäyttäviä tilasta tai tilaisuudesta riippuen. Mieleeni on jäänyt kuoromatka Latviaan, kun lauloimme paikallisessa kivikirkossa Finlandia-hymnin, Saukko komppaa.
Porvoon Mieslaulajat juhlisti 75-vuotisjuhlavuottaan kahdella joulukonsertilla Porvoon tuomiokirkossa joulukuussa 2021.
Arkisto/Mika Laine
Porvoolaiskuoro kolmatta vuotta englannin kielikylvyssä
Nykyinen ja tuleva puheenjohtaja toivovat uusia laulajia kuoroin riveihin. Kuoroyhdistyksen jäsenmaksun on tänä vuonna maksanut 24 henkilöä.
– Joku potentiaalinen uusi laulajamme saattaa arvella, että hänestä ei olisi laulajaksi, koska ei ole laulanut vuosiin tai laulanut korkeintaan "Hyvää syntymäpäivää" kaverin ovella. Minä olin yksi niistä vielä muutama vuosi sitten, Lähteenmäki sanoo.
Tällä hetkellä hänestä tuntuu, että on hurahtanut kuorolaulun maailmaan.
– Harrastus saattaa todella tempaista mukaansa. Saisipa moni muukin saman mahdollisuuden. Osa laulamisen opiskelua on se, että sietää keskeneräisyyttä ja vääriä ääniä, nykyisin myös Aikamiehissä laulava Lähteenmäki korostaa.
Porvoon Mieslaulajia on johtanut ranskalainen Luc Thelin tammikuusta 2023. Hän johtaa englannin kielellä.
– Saatamme olla yksi harvoista perinteisistä suomalaisista mieskuoroista, jotka ovat nyt olleet kolmatta vuotta englannin kielikylvyssä, Lähteenmäki hymähtää.
Kuoron ohjelmisto on enimmäkseen suomenkielistä, mutta kuoro laulaa myös muun muassa ruotsiksi, viroksi, ukrainaksi, latinaksi, italiaksi, provensaaliksi ja saksaksi.
– Meillä ei ole – ainakaan vielä – yhtään englantia puhuvaa ja suomea opiskelevaa muunmaalaista laulajaa, Lähteenmäki vinkkaa.
Juhlavuoden suunnittelu käynnissä
Kuoro suunnittelee jo juhlavuotta. Juhlakonsertti järjestetään toukokuussa.
– Saamme kesäkuussa Helsingistä vierailulle seniorikuoron, jonka kanssa pidämme yhteiskonsertin. Porvoon Päivät on varmasti tapahtuma, jossa tulemme olemaan mukana, Lähteenmäki kertoo.
Kuoron perinteiset esiintymiset ja konsertit pysyvät ohjelmistossa ensi vuonnakin.
– Virolainen ystävyyskuoromme Sakala-kuoro vieraili Porvoossa vuosi sitten. Puhuimme silloin vastavierailusta, mutta asia on vielä avoinna juhlavuotemme takia, Lähteenmäki jatkaa.
Kuorossa pohditaan joulukonserttien pitämistä muuallakin Itä-Uudellamaalla. Kuoro on esiintynyt aiemmin Porvoon tuomiokirkon lisäksi Loviisan kirkossa ja avustamassa Myrskylässä.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot