POR­VOO Gam­mel­bac­kan mo­ni­toi­mi­ta­los­sa on lä­hes aa­ve­mai­nen tun­nel­ma. Osa huo­neis­ta on pilk­ko­pi­mei­nä ja lat­ti­al­la on la­sin­sir­pa­lei­ta, joi­ta ra­ken­nuk­seen lu­vat­ta saa­pu­neet ovat jät­tä­neet jäl­keen­sä.

Va­pe­pan (Va­paa­eh­toi­sen pe­las­tus­pal­ve­lun) va­paa­eh­toi­sil­le ti­lan­ne on ai­nut­laa­tui­nen. Tyh­jiä ra­ken­nuk­sia, jois­sa voi har­joi­tel­la ra­ken­nu­set­sin­tää, tu­lee har­voin vas­taan.

– San­na voi nyt men­nä kir­jas­toon ja saa­da sai­ras­koh­tauk­sen, Va­pe­pan val­mius­kou­lut­ta­ja Mar­jo "Mape" Kul­l­berg oh­jaa.

Nuorisotila Kertsin tyhjennetyissä tiloissa oli pelastuskoiraharjoitukset. Vapepa-toiminnassa mukana olevia etsintäkoiria valmennetaan tekemään etsintää myös rakennusolosuhteissa.

Merja Forsman

Jo­kai­nen osal­lis­tu­ja saa teh­tä­vän. Ta­voit­tee­na on, et­tä va­paa­eh­toi­set op­pi­vat suo­rit­ta­maan et­sin­tä­teh­tä­viä or­ga­ni­soi­dus­ti, tur­val­li­ses­ti ja te­hok­kaas­ti.

– Joka iki­nen kaap­pi, ovi ja huo­ne, joka on au­ki, tut­ki­taan – ja jos ovi on kiin­ni, se pyy­de­tään avaa­maan. Jo­kai­nen kolo tu­lee et­sit­tyä. Maus­tee­na huo­neis­ta voi löy­tyä en­si­a­pu­teh­tä­viä, Kul­l­berg ker­too.

– Vaik­ka ra­ken­nu­set­sin­tä­teh­tä­viä tu­lee to­sie­lä­mäs­sä har­voin vas­taan, ne ovat usein si­tä­kin va­ka­vam­pia.

Rakennukseen oli piilotettu ensiaputehtäviä. Kuvassa Sanna on saanut sairaskohtauksen ja panikoi. Vapaaehtoiset rauhoittelevat häntä ja johdattavat pois rakennuksesta.

Merja Forsman

Ra­ken­nuk­seen oli kät­ket­ty myös en­si­a­pu­teh­tä­viä

San­na osoit­tau­tuu hir­vit­tä­vän hy­väk­si näyt­te­li­jäk­si. Hän esit­tää, et­tä on saa­nut ast­ma­koh­tauk­sen ja on pa­nii­kis­sa.

Ryh­mä­läi­set rau­hoit­te­le­vat hän­tä ja oh­jaa­vat sit­ten rau­hal­li­ses­ti pois ti­las­ta.  

Yk­si San­naa aut­ta­vis­ta pe­las­ta­jis­ta on Kat­ja Päi­vä­rin­ta. Hän on ol­lut mu­ka­na toi­min­nas­sa pa­ri­sen vuot­ta, ja osal­lis­tu­nut sen ai­ka­na muu­ta­maan hä­ly­tys­ti­lan­tee­seen.

– Ha­lu­an teh­dä va­paa­eh­tois­työ­tä ja aut­taa, jos voin, hän sa­noo.

Myös hä­nen puo­li­son­sa Sant­tu Päi­vä­rin­ta on mu­ka­na Va­pe­pas­sa.

– Tämä on tär­ke­ää toi­min­taa. Tun­tuu mer­ki­tyk­sel­li­sel­tä ol­la mu­ka­na hä­ly­tys­ti­lan­tees­sa ja aut­taa, ja näis­sä har­joi­tuk­sis­sa on tär­keä käy­dä, et­tä osaa­mi­nen py­syy hal­lin­nas­sa, hän sa­noo.  

Rakennusetsintäharjoitusten tavoitteena on varmistaa, että vapaaehtoisilla on valmius toimia etsintätehtävissä turvallisesti ja tehokkaasti.

Merja Forsman

Va­pe­pa-ver­kos­toon kuu­lu­va Svap Itä-Uu­si­maan har­joi­tus- ja hä­ly­tys­ryh­mä har­joit­te­lee­kin ker­ran kuus­sa sään­nöl­li­ses­ti eri­lai­sis­sa maas­tois­sa: met­sis­sä, asui­na­lu­eil­la ja ra­ken­nuk­sis­sa.

– Aluk­si mi­nul­la oli epä­var­ma olo hä­ly­tys­teh­tä­vis­sä, mut­ta har­joi­tuk­sis­ta saa var­muut­ta, ker­too toi­min­nas­sa 3–4 vuot­ta mu­ka­na ol­lut Jo­han­na Al­ho.

– Opim­me yleis­hyö­dyl­li­siä tai­to­ja, saam­me liik­kua luon­nos­sa ja meil­lä on myös hyvä ryh­mä täs­sä.

Rakennukseen oli piilotettu ensiaputehtäviä. Kuvassa Sanna on saanut sairaskohtauksen ja panikoi. Vapaaehtoiset rauhoittelevat häntä ja johdattavat pois rakennuksesta.

Merja Forsman

Rakennusetsintäharjoitusten tavoitteena on varmistaa, että vapaaehtoisilla on valmius toimia etsintätehtävissä turvallisesti ja tehokkaasti.

Merja Forsman

Va­pe­pan suo­sio kas­vaa 

Va­paa­eh­toi­nen pe­las­tus­toi­min­ta on ol­lut lä­hi­vuo­si­na nos­tees­sa. Vaik­ka SVAP Itä-Uu­si­maan toi­min­ta aloi­tet­tiin vas­ta vuo­si sit­ten, jä­se­niä on jo liki 40.

– Ei mei­tä vie­lä­kään lii­kaa ole, kos­ka hä­ly­tys­ti­lan­teis­sa noin 20 pro­sent­tia hä­ly­te­tyis­tä pää­see pai­kal­le, Kul­l­berg ker­too.

Va­paa­eh­toi­sil­le on siis ai­na tar­vet­ta. Kul­l­berg ker­too, et­tä täl­lä het­kel­lä lä­hes kaik­ki Va­pe­pan kurs­sit ovat täyn­nä.

– Tiet­ty maa­il­man­ti­lan­ne ja epä­va­kaus ruok­kii ih­mis­ten ha­lua aut­taa. He ha­lu­a­vat ka­na­voi­da sen aut­ta­mis­ha­lun­sa jo­hon­kin, jos­ta he saa­vat kou­lu­tuk­sen ja tie­tä­vät, et­tä on ryh­mä, joka kan­nat­te­lee ja he osaa­vat toi­mia oi­kein, Kul­l­berg sa­noo.

Etsintäharjoituksissa tärkeintä on suorittaa tehtävät etsintätehtäviä organisoidusti, turvallisesti ja tehokkaasti.

Merja Forsman

Lai­va­nu­po­tus­ta ja pe­las­tus­koi­ria 

Jo­kai­nen par­tio ja­kau­tui vuo­rol­laan kah­teen huo­nee­seen pe­laa­maan lai­va­nu­po­tus­ta ra­di­o­pu­he­li­mil­la.

Ide­a­na on har­joi­tel­la ra­di­o­pu­he­li­men käyt­töä: sitä, mi­ten sii­hen pu­hu­taan ja vas­ta­taan. Ihan yk­sin­ker­tais­ta se ei ole. Koor­di­naa­tit ei­vät mene joka ker­ral­la täy­sin oi­kein.

Vie­rei­sel­lä käy­tä­väl­lä teh­dään et­sin­tää tas­ku­lamp­pu­jen va­los­sa ja sei­nän ta­ka­na, Nuo­ri­so­ti­la Kert­sin en­ti­sis­sä ti­lois­sa, on käyn­nis­sä pe­las­tus­koi­ra­har­joi­tuk­set. Va­pe­pa-toi­min­nas­sa mu­ka­na ole­via et­sin­tä­koi­ria val­men­ne­taan te­ke­mään et­sin­tää myös ra­ken­nu­so­lo­suh­teis­sa.

Johanna Alho (kuvassa oikealla) on ollut mukana Vapepassa 3–4 vuotta. – Opimme yleishyödyllisiä taitoja, saamme liikkua luonnossa ja meillä on myös hyvä ryhmä tässä.

Merja Forsman

– Il­ma­vir­rat kul­ke­vat ra­ken­nuk­ses­sa eri ta­val­la kuin ul­ko­ti­lois­sa. Koi­ra voi hauk­kua vas­tak­kais­ta nurk­kaa­kin, kun haju nou­see ylös ja kul­kee kyl­mää sei­nää pit­kin alas, yk­si koi­ra­noh­jaa­jis­ta ker­too.

Yk­si har­joit­te­le­vis­ta koi­ris­ta, Niia, juok­see in­nok­kaas­ti ym­pä­ri ra­ken­nus­ta, löy­tää pii­los­sa ole­van ih­mi­sen, saa palk­ki­on ja jat­kaa no­pe­as­ti ylä­ker­taan.

Jokaiselle partiolle annettiin oma alue ja tehtävä Gammelbackan monitoimitalossa. Yksi uusimmista vapaaehtoisista, Simon Ådahl (keskellä) kertoi haluavansa hälytystehtävässä olla viranomaisten apuna.

Merja Forsman

Yh­des­sä aut­ta­mas­sa

Ma­ria Huh­ta­la ja Sol­veig Mic­kels is­tu­vat joh­to­pai­kal­la, ja­ka­vat teh­tä­viä ja val­vo­vat, et­tä jo­kai­nen alue tu­lee et­sit­tyä. Pe­las­tus­toi­min­nas­sa jär­jes­tel­mäl­li­syys ja tark­kuus on vält­tä­mä­tön­tä.

Ra­ken­nu­set­sin­nöis­sä hen­ki­lö – yleen­sä sai­raa­laan ka­don­nut po­ti­las, pal­ve­lu­ta­lon muis­ti­sai­ras tai os­tos­kes­kuk­seen ek­sy­nyt lap­si – voi löy­tyä yl­lät­tä­vän pie­nes­tä ti­las­ta, jopa kaa­pis­ta, jo­ten jo­kai­nen paik­ka on tar­kis­tet­ta­va huo­lel­li­ses­ti.

– Ha­lu­an ol­la höy­dyk­si muil­le ih­mi­sil­le, ja näis­tä kurs­seis­ta saa it­se­luot­ta­mus­ta. Sa­mal­la tääl­lä ta­paa mu­ka­via ih­mi­siä, Mic­kels ker­too.

Maria Huhtala ja Solveig Mickels haluavat olla avuksi muille ja ovat siksi mukana Vapepassa. –Parasta tässä on tämä yhdessä toimiminen ja se auttamisen halu, Huhtala sanoo.

Merja Forsman

– Jos vaik­ka iäk­kääm­pi su­ku­lai­se­ni tai tut­ta­va­ni ek­syy, osaan toi­mia oi­kein. Tai jos it­se­kin jos­kus ek­syn met­sään, voin luot­taa sii­hen, et­tä on ole­mas­sa osaa­via ka­ve­rei­ta, jot­ka tu­le­vat aut­ta­maan. Pa­ras­ta täs­sä on tämä yh­des­sä toi­mi­mi­nen ja se aut­ta­mi­sen halu, Huh­ta­la sa­noo.

Seu­raa­va­na päi­vä­nä aloi­te­taan Gam­mel­bac­kan mo­ni­toi­mi­ta­lon pur­ka­mi­nen. Ai­na­kin talo on tar­kis­tet­tu jo­kais­ta nurk­kaa myö­ten.

Gammelbackan purkukuntoinen monitoimitalo tarjosi Vapepan vapaaehtoisille erinomaisen treenipaikan.

Merja Forsman

Jallu Karjalainen ja Mape Kullberg jakoivat Vapepan vapaaehtoisille tehtäviä ennen virallisten harjoitusten alkamista.

Merja Forsman