POR­VOO Por­voon suo­ma­lai­nen seu­ra­kun­ta toi­vot­ti uu­det jä­se­nen­sä ter­ve­tul­leek­si kut­su­mal­la hei­dät saa­ris­to­ris­tei­lyl­le. Por­voon­jo­en var­rel­la yli 100-vuo­ti­as en­ti­nen höy­ry­lai­va m/s Sand­ra D val­mis­tau­tuu jäl­leen yh­del­le me­ri­mat­kal­leen.

Di­a­ko­ni Anu Pel­to­mä­ki ja pap­pi Juha Ta­ka­la kät­te­le­vät jo­kai­sen ris­tei­li­jän ter­ve­tul­leek­si aluk­sel­le. Ky­sees­sä on noin kym­me­nes ker­ta, kun Por­voon suo­ma­lai­nen seu­ra­kun­ta kut­suu kaik­ki uu­det jä­se­nen­sä tu­tus­tu­maan uu­teen ko­ti­kau­pun­kiin­sa ja sen me­rel­li­seen his­to­ri­aan ja luon­toon le­gen­daa­ri­sen ta­ri­nan­ker­to­jan, kip­pa­ri Ari Kau­ton opas­ta­ma­na.

Diakoni Anu Peltomäki kertoi osallistujille Porvoon suomalaisen seurakunnan toiminnasta ja tulevista tapahtumista.

Merja Forsman

–?Mo­net, jot­ka vaih­ta­vat ko­ti­paik­ka­kun­taa, ei­vät tun­ne lain­kaan alu­een asuk­kai­ta ja kau­pun­kia. Täs­sä tu­lee sa­mal­la tu­tus­tut­tua mo­lem­piin, ja tämä on tie­tys­ti seu­ra­kun­nal­le tu­tuk­si tu­le­mi­sen paik­ka, Ta­ka­la ker­too.

Kut­su­ja lä­he­tet­tiin yh­teen­sä 800–900 ja paik­ko­ja oli 80 en­sim­mäi­sel­le. Nyt kyy­dis­sä on noin 60 hen­keä.

–?Ei­li­nen sade tai­si säi­käyt­tää muu­ta­mat, Ta­ka­la veik­kaa.

Rauno Nyman muutti Porvooseen eläkepäiviään viettämään.

Merja Forsman

"Kap­tee­ni kat­soi ho­ri­sont­ti­hin"

Sa­tees­ta ei ole tie­to­a­kaan, kun köy­det ir­ro­te­taan ja alus las­keu­tuu koh­ti saa­ris­toa.

–?Ei oli­si pa­rem­paa päi­vää voi­nut toi­voa, ka­juu­tan soh­val­la is­tu­va Rau­no Ny­man ke­huu. Ny­man muut­ti al­ku­vuo­des­ta Hel­sin­gis­tä Por­voo­seen elä­ke­päi­vi­ään viet­tä­mään.

–?Ter­ve­tu­loa ris­tei­lyl­le! Ta­ka­la toi­vot­taa ja ja­kaa jo­kai­seen pöy­tään lau­lu­jen sa­no­ja. Sitä en­nen sel­vi­te­tään viit­taa­mal­la, mis­tä tuo­reet por­voo­lai­set ovat saa­pu­neet.

Yhteislaulu luo tunnelmaa. Nuoriso-ohjaaja Jasmiina Kiri säesti kappaleita kitarallaan.

Merja Forsman

Tu­los on lin­jas­sa muut­to­lii­ken­ne­sel­vi­tys­ten kans­sa: suu­rin osa lä­hi­kun­nis­ta ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta, mut­ta on mat­kas­sa kau­em­paa­kin saa­pu­nei­ta. Hy­vin mo­net ovat ke­sä­tuul­ten tuo­mia, uu­ni­tuo­rei­ta por­voo­lai­sia.

–?Kap­tee­ni kat­soi ho­ri­sont­ti­hin… lau­lu pä­räh­tää käyn­tiin. Lau­lua sä­es­tää ki­ta­ral­laan nuo­ri­so-oh­jaa­ja Jas­mii­na Kiri.

Josefina, Alma, 7 kk ja Aleksi Lappalainen osallistuivat risteilylle tutustuakseen Porvoon merelliseen puoleen. – Se mitä olen kuullut toisella korvalla, on ollut tosi mielenkiintoista, Josefina kertoi Alman jokellellessa toiseen korvaan.

Merja Forsman

Por­voo oli kä­te­väs­ti puo­li­vä­lis­sä

Seit­sen­kui­nen Al­ma hy­myi­lee le­ve­äs­ti isän­sä Alek­si Lap­pa­lai­sen sy­lis­sä ja pomp­pii mu­sii­kin tah­dis­sa.

Muut­to­ha­luk­kuus­tut­ki­mus­ten mu­kaan Por­voon vah­vuuk­sik­si ko­e­taan lap­sil­le so­pi­va asui­nym­pä­ris­tö ja kau­pun­gin si­jain­ti. Näis­tä syis­tä myös Lap­pa­lai­set muut­ti­vat noin vuo­si sit­ten Hel­sin­gis­tä Por­voo­seen.

–?Et­sim­me ekaa omaa asun­toa, ja Por­voo oli kä­te­väs­ti puo­les­sa vä­lis­sä Hel­sin­kiä ja Lo­vii­saa, jos­sa äi­ti­ni asuu, Jo­se­fi­na Lap­pa­lai­nen ker­too.

Jo­se­fi­nal­le Por­voo oli en­nes­tään tut­tu, Kok­ko­las­ta ko­toi­sin ole­val­le Alek­sil­le vie­lä vie­ras.

–?En ole eh­ti­nyt käy­dä ve­sil­lä ja tu­tus­tua Por­voon ran­nik­koon. Mah­dol­li­suus sii­hen hou­kut­te­li mu­kaan ris­tei­lyl­le, mies ker­too.

Sisarukset Aini, 10, Iida, 9, Tuure, 7, Tuovi, 6, ja Topi, 4, muuttivat Espoosta Porvooseen kesällä.

Merja Forsman

"Ru­ne­ber­gin kivi on mah­ta­va ah­ven­paik­ka"

Lau­lu­tuo­ki­on jäl­keen on Kau­ton vuo­ro. Kip­pa­ri ker­too Por­voon his­to­ri­as­ta ai­na Han­sa-ajois­ta läh­tien. Van­has­sa kau­pun­gis­sa riit­tää ta­ri­noi­ta.

–?Va­sem­mal­la ovat Sa­ha­saa­ret ja Sa­ha­saar­ten ka­na­vat, Kaut­to ker­too.

Oppaana toimi tarinaniskijä-kippari Ari Kautto.

Merja Forsman

Saa­riin pe­rus­tet­tiin 1870-lu­vul­la saha, joka le­vit­täy­tyi kol­mel­le saa­rel­le. Saa­ril­la oli ai­koi­naan ra­ken­nuk­sia, toi­mis­to­ja, upea puis­to, nyt saa­ret ovat re­he­vän met­sän ja pen­sai­kon val­loit­ta­mat. Men­nees­tä ovat jäl­jel­lä enää saar­ta suo­jan­neet puu­paa­lut ja ra­ta­kis­ko­jen jään­teet.

Mat­ka jat­kuu Krå­kön ohi koh­ti Emä­sa­loa.

–?Täs­sä va­sem­mal­la on ru­noi­li­ja Ru­ne­ber­gin kivi, Kaut­to opas­taa.

Mika Niemi ja Päivi Saarhelo muiskauttivat suukon Mäntysaaren kivellä.

Merja Forsman

Kau­ton mu­kaan Ru­ne­berg is­tui usein juu­ri täl­lä ki­vel­lä mato-on­gel­la. Täs­sä syn­tyi­vät myös mo­net kuu­lui­sat ru­not.

–?Ru­ne­ber­gin kivi on mah­ta­va ah­ven­paik­ka, Kaut­to vink­kaa ja saa Mika Nie­men te­roit­ta­maan kuu­lo­aan.

–?Olen ka­la­mie­hiä, pi­tää pis­tää tuo kivi mie­leen! hei­nä­kuus­sa Por­voo­seen muut­ta­nut as­falt­ti­a­lan yrit­tä­jä ker­too.

–?Kau­ton opas­tus on hy­vin sel­ko­kie­li­nen. Olem­me op­pi­neet ihan hir­ve­äs­ti uut­ta, Nie­men seu­ra­lai­nen Päi­vi Saar­he­lo ke­huu.

Ari Kautto piti pitkän ja perusteellisen selostuksen siitä, miten syntyy herkullinen nokipannukahvi.

Merja Forsman

Va­jaan 40 asuk­kaan Utös­tä Por­voo­seen

Sand­ra ran­tau­tuu Por­voon kau­pun­gin Män­ty­saa­ren ul­koi­lu­a­lu­eel­le.

Kaut­to sy­tyt­tää nuo­ti­on ja ryh­tyy mak­ka­roi­den pais­toon ja no­ki­pan­nu­kah­vien keit­toon. Seu­raa ly­hyt har­taus ja yh­teis­lau­lua.

Per­he Ajan­ko on kier­tä­nyt veh­re­än saa­ren ja is­tuu­tu­nut ki­ven­no­kal­le mak­ka­roi­ta syö­mään.

–?Kun sain kut­sun täl­le ris­tei­lyl­le, ajat­te­lin, et­tä tämä on ihan mei­dän per­heen jut­tu. Pää­sem­me ul­koi­le­maan yh­des­sä ja tu­tus­tu­maan Por­voo­seen ja por­voo­lai­siin. Tääl­lä on ol­lut tosi kiva tun­nel­ma, per­heen äi­ti Jon­na Ajan­ko ker­too.

Ajankon perhe muutti kesällä Porvooseen Suomen eteläisimmältä asutulta saarelta, Utöstä. Kuvassa Astrid, 5, ja äiti Jonna.

Merja Forsman

Per­he muut­ti ke­sä­kuus­sa va­jaan 40 asuk­kaan Utös­tä noin 50?000 asuk­kaan Por­voo­seen.

–?Kun poi­kam­me Al­va­rin kou­lu al­koi, pi­hal­la sei­soi yli 400 op­pi­las­ta, kym­men­ker­tai­nen mää­rä ih­mi­siä kuin koko Utös­sä, isä Jaak­ko-Veik­ko ker­too.

Per­he ker­too viih­ty­neen­sä uu­des­sa ko­ti­kau­pun­gis­saan.

–?Por­voo on tun­tu­nut hir­mu ki­val­ta, Jon­na sa­noo.

–?Ih­mi­set ovat mu­ka­via, avoi­mia ja jut­te­le­vat. Olem­me asu­neet mo­nes­sa kau­pun­gis­sa, ei kaik­ki­al­la ole ol­lut täl­lais­ta, Jaak­ko-Veik­ko li­sää.

–?Ja tämä ris­tei­ly! Ei mis­sään muus­sa kau­pun­gis­sa ole jär­jes­tet­ty täl­lais­ta. On tul­lut sel­lai­nen olo, et­tä olem­me ter­ve­tul­lei­ta kau­pun­kiin, Jon­na to­te­aa.

Sit­ten on­kin ai­ka pa­la­ta aluk­seen.

–?Tar­kis­taa, et­tä vie­rus­to­ve­ri on pai­kal­la, et­tei ku­kaan jää saa­rel­le viet­tä­mään Ro­bin­son Cru­so­en elä­mää, Kaut­to kuu­lut­taa en­nen kuin alus start­taa koh­ti kau­pun­kia.
MER­JA FORS­MAN
toi­mi­tus@ita­va­y­la.fi