Viikon kysymys
A-
A+
Porvoon kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemen mielestä Kokonniemen liikuntakeskuksen tiivistetyn B-skenaarion mukaan hankkeessa ollaan hyvällä tiellä. Taustalla Kokonniemen Liikuntakeskus Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Vainionpää.
Marko Wahlström
PORVOO, KOKONNIEMI Porvoon kaupunginhallitus käsittelee Kokonniemen liikuntakeskuksen uudisrakennusprojektin jatkosuunnittelua maanantaina 9.3.
Hallitukselle esitetään, että keskuksen jatkosuunnittelua edistetään tiivistetyn B-skenaarion pohjalta ja että hankkeelle asetetaan 67,8 miljoonan euron hintakatto. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa kokouksessaan 18.3.
– Investointikatto sisältää myös ensikertaisen kalustuksen ja suhdannevarausta huonojen päivien varalle sekä ylläpitää alkuperäisen ajatuksen rakentamisen vaiheistuksesta niin, että esimerkiksi jääurheilua harrastetaan koko rakentamisen aikana, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi sanoi paikallismedialle keskiviikkoaamuna pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Kaupunginjohtaja pitää luonnollisena, että iso hanke on herättänyt paljon keskustelua – kiihkeääkin.
– Kyse on strategisesta kärkihankkeesta, joka on laajasti porvoolaisia liikuttava. Hanke on myös kauaskantoinen: se on 52 000 nykyisen porvoolaisen sekä kymmenien tuhansien vielä syntymättömien tai muuttavien porvoolaisten hanke, joka ulottuu seuraavien 50 vuoden päähän. Kannattaakin investoida rohkeasti tulevaisuuteen, Pitkäniemi muistutti.
Nykyiset, 1980-luvulla rakennetut Kokonhalli ja jäähalli ovat tulossa tiensä päähän.
Täysin veromaksajien rahoilla toteutettava
Kokonniemen uusi liikuntakeskus on täysin Porvoon kaupungin hanke, joka toteutetaan veronmaksajien rahoilla.
– Tämän kokoisessa hankkeessa pyritään hallitsemaan hintalappua, jolloin ihan kaikkea ei sen alle pystytä puristamaan. Uskoisin, että sinne on pystytty puristamaan valtavan hieno kokonaisuus, Pitkäniemi sanoo.
Viime syksynä paljastunutta kustannuspoikkeamaa on nyt oiottu.
– Hanke on vaatinut vuorovaikutusta lukuisten eri tahojen kanssa, mitä en pidä pahana asiana. Se antaa hyviä ratkaisuja, joihin on hyvä esittää perusteluita.
Pitkäniemen mukaan hintakatto on asetettu tasolle, joka perustelee alan asiantuntijoiden ajatteluun liikuntakeskuksen seinien sisälle tulevien toiminnallisuuksien karsinnasta.
Valtuusto päätti liikuntakeskuksesta toukokuussa 2024
Kaupunginvaltuusto teki päätöksen Kokonniemen uudesta liikuntakeskuksesta toukokuussa 2024.
– Saman vuoden marraskuussa kaupunginhallitus päätti hankekehityssopimuksesta kehitysyhtiö Kokonniemi Liikuntakeskus Oy:n kanssa. Samassa hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi hankesuunnitelma.
Marraskuun 2024 kehitysyhtiötä vahvistettiin hallituksella, jossa on muun muassa urheiluun ja rakentamiseen liittyvää osaamista.
– Toteuttajatiimi on saanut kasvot vuoden 2025 aikana. Projektijohtourakoitsijana toimii SRV, jolla on kokemusta muun muassa Nokia Areenan kautta urheilurakentamisesta, Pitkäniemi kertoi.
Kaupungin ja kehitysyhtiön välillä toimii hankkeen ohjausryhmä, jonka ensisijainen tarkoitus on pitää hanke aikataulussa ja budjetissa.
– Ohjausryhmä on toiminut täysin sopimuksen mukaisesti ja ottanut esille kustannuspoikkeaman tarkempaan suunnitteluun. Hankkeen ohjaus on niin hyvässä kunnossa kuin se voi olla, kaupunginjohtaja kiittää.
– Kustannukset eivät ole kasvaneet, vaan tarkentuneet. Viime syksystä kustannuksia on saatu todellisuudessa painettua alaspäin 13,5 miljoonaa euroa lähtökohtana olleesta C2+-vaihtoehdosta tiivistettyyn B-skenaarioon, toimitusjohtaja Jarkko Vainionpää kertoi.
Marko Wahlström
Säästöillä neljän miljoonan euron vaikutus
Kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esitettävä vaihtoehto on aiemmin esitetyistä neljästä (A, B, C ja D) skenaarioista B-vaihtoehdon tiivistetty versio, joka toteuttaisi edelleen kaikkia päätettyjä toiminnallisia kriteerejä. Siihen sisältyvät kahden kaukalon jäähalli katsomoineen, monitoimiareena kolmella kenttälohkolla ja yleisurheilualueella sekä matalan kynnyksen aulatilat.
Kokonniemen Liikuntakeskus Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Vainionpään mukaan kehitysyhtiössä on tunnistettu yhdeksän säästökohdetta, joilla kustannuksia voidaan hallita.
– Katsomopaikkojen pienentäminen monitoimiareenalla ja jäähallissa alkuvaiheessa on yksi säästökohde. Jäljellejäävät paikat täyttävät edelleen kansalliset kilpailuvaatimukset, hän kertoo.
Kaikkien esitettyjen säästötoimenpiteiden vaikutus on noin neljä miljoonaa euroa. B-vaihtoehdon kustannukset putoavat 71,8 miljoonasta eurosta 67,8 miljoonaan euroon.
– Hankkeen suunnittelua jatketaan tämän kevään aikana, jolloin ensimmäisen vaiheen rakennustyöt pääsisivät alkamaan ensi syksynä.
– Esityksessä haetaan rakennuslupaa B-vaihtoehdolle, joka on projektiryhmän suunnittelussa. Meillä on lupaprosessin aikana mahdollisuus tarkentaa suunnitelmia tai käyttää perinteistä muutoslupaprosessia. Asia on varmistettu rakennusvalvonnasta, hän jatkoi.
Sopimusmalli kannustaa kustannustavoitteeseen pääsemistä kumppaneiden osalta.
– Jos he onnistuvat siinä, heidän palkkionsa on isompi. Jos eivät on myös palkkio pienempi. Hanke on sopimuksella ja tavoitteilla ohjattu, Vainionpää sanoo.
Hanke on täyden palkkion ratkaisu, jossa riskejä on jaettu kaupungin ja kumppaneiden kesken.
– Piikki ei ole auki mihinkään suuntaan. Hanke on sekä sopimusteknisesti että ohjausmallin avulla yritetty rakentaa niin tiukaksi, että se pysyy varmuudella hanskassa, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi korosti
Rakentamisen vaiheistus olisi aiheuttanut haittaa
Keskusteluissa viime aikoina esille nousseiden yleisurheilutoimintojen osalta kehitysyhtiö tekee Vainionpään mukaan yhteistyötä paikallisten seurojen ja lajiliittojen kanssa.
– Yhteistyötä jatketaan myös lajien edustajien kanssa suunnittelun tarkentuessa, Vainionpää sanoo.
Rakentamisen vaiheistuksesta luopumista tutkittiin yhtenä säästötoimenpiteenä.
– Tarkastelun perusteella se tuottaa suuria investointisäästöjä, mutta aiheuttaa samalla jääurheilutoiminnalle kohtuullista haittaa. Yhdessä jääurheiluseurojen kanssa on tehty myös vaikutusarviointi, Vainionpää jatkaa.
Monitoimiareenan toiseen kerrokseen on tulossa noin 90 neliömetriä kuntoilualuetta, joka on tarkoitus varustaa paineilmakäyttöisillä monitoimikuntosalilaitteilla.
– Alakerran liiketilaan on mahdollista järjestää kuntosali ulkopuolisen toimijan kautta. Toiminnan järjestäminen ratkaistaan myöhemmin, Vainionpää kertoi.
Porvoon kaupunki on jättänyt liikuntapaikka-avustuksen ministeriölle. Tukea hankkeelle on mahdollista saada enintään 600 000 euroa.
Liikuntapalveluiden päällikkö Marjo Rantala edustaa Porvoon liikuntakeskuksen suurinta vuokralaista. Apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz toimii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Operatiivisesta toiminnasta vastaa Kokonniemen Liikuntakeskus Oy, jonka toimitusjohtaja on Jarkko Vainionpää.
Marko Wahlström
Uusi tielinja etenee aikataulussaan
Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz kiittelee joustavaa suunnittelua vaihtoehtoisia malleja kehitettäessä.
– Tiivistetty B-skenaario mahdollistaa kustannusten hallinnan, mutta säilyttää kuitenkin hankkeen keskeiset liikunnalliset, kilpaurheilulliset ja kaupunkikehitykselliset tavoitteet. Se myös varmistaa realistisen ja toteuttamiskelpoisen kokonaisuuden, hän toteaa.
Ohjausryhmän puheenjohtajan mukaan erillinen infrahanke etenee suunnitelmien mukaisesti.
– Uusi tielinjaus rakentuu, eikä tule olemaan pullonkaula rakennushankkeen alkaessa. Se mahdollistaa uuden rakennuksen sujuvan käynnistymisen.
Liikuntapalvelut uuden keskuksen suurin vuokralainen
Kokonniemen liikuntakeskuksen suurin vuokralainen on Porvoon kaupungin liikuntapalvelut.
– Liikuntakeskuksesta löytyvät tällä hetkellä ne tilat, joita liikuntapalveluiden henkilökunta tarvitsee toimiakseen, ohjausryhmän jäsenenä toimiva liikuntapalveluiden päällikkö Marjo Rantala sanoi.
– Olemme hyvin tarkkaan katsoneet, että uuteen keskukseen tulee helposti saavutettavia tiloja. Yhteistyö on ollut helppoa. Toki myönnytyksiäkin on jouduttu tekemään, mutta ei sellaisia, jotka veisivät pohjan toiminnalta, hän jatkoi.
Ohjausryhmään kuuluvat myös liikuntapaikkamestarit sekä toimitilapalveluiden vastaavat.
Poliittiset valtuustoryhmät pääsivät yksimielisyyteen liikuntakeskuksen vaihtoehdoista viime sunnuntaina.
Arkisto/Marko Wahlström
Poliittinen yhteisymmärrys Kehittyvä Kokonniemi -hankkeesta
Porvoon kaupunginvaltuuston kaikki seitsemän valtuustoryhmää löysi viime sunnuntaina yhteisymmärryksen Kokonniemi-hankkeesta, jonka taakse asettuu valtaosa valtuustosta.
– Keskusteluiden jälkeen ryhmät ovat yhdessä päättäneet, että hankkeen pohjana on viranhaltijoiden valmistelema vaihtoehto B, kuitenkin tiivistettynä niin, että toiminnallisuus säilyy, valtuustoryhmät toteavat tiedotteessaan.
Valtuustoryhmät ovat vastanneet kaupunkilaisten huoleen ja rakentaminen toteutetaan alkuperäisen vaiheistuksen mukaan ilman väliaikaisia ratkaisuja tai pidempiä käyttökatkoja. Myös juoksuharjoitteluolosuhteiden järkevään toteuttamiseen on löydetty ratkaisu.
– Ratkaisuja on haettu yhteistyössä poliittisten ryhmien lisäksi lajiliittojen, seurojen, hankeyhtiön ja kaupungin viranhaltijoiden kanssa. Valtuustoryhmät haluavat kiittää kaikkia yhteistyöstä toimivien ratkaisujen löytämiseksi.
Valtuustoryhmien mukaan Kokonniemen hanke on tärkeä investointi seuraaville vuosikymmenille harrastamiseen ja liikkumiseen Porvoossa. Tiedotteessa korostetaan, että tiloista tehdään toimivat ja porvoolaisia laajasti palvelevat aina matalan kynnyksen liikkumisesta kilpaurheiluun.
– Harppaus olosuhteissa on valtava nykyiseen verrattuna. Uskomme, että valtuustolla on valmius maaliskuun kokouksessa tehdä tarvittavat päätökset, jotta hanke saadaan eteenpäin ja kuokka maahan vielä tämän vuoden puolella.
FAKTA
Säästöt syntyvät seuraavasti
Jäähalli:
» Katsomokapasiteettia pienennetään noin 300 paikalla. Edelleen jää vähintään kilpailuvaatimusten edellyttämät 1 200 katsomopaikkaa.
» Oheisharjoittelutiloja supistetaan noin 250 neliömetriä. Oheisharjoittelu osoitetaan supistettavan katsomon alueelle.
» Oheisharjoittelun varustusta kevennetään jättämällä alkuvaiheen varustehankintoja pois.
» Kaukalotilat mitoitetaan kaukalokokoon 58 x 28 metriä, mikä edelleen vastaa seurojen ja lajiliittojen hyväksymiä mitoituksia.
Muita toimenpiteitä:
» Matalan kynnyksen tilojen laajuutta vähennetään noin 200 neliömetriä.
» Koulutus- ja toimistotiloja supistetaan noin 280 neliömetriä.
» Hankittavaa AV-tekniikkaa vähennetään, voidaan täydentää myöhemmin.
» Monitoimiareenaan hankitaan aluksi puolet (noin 800 paikkaa) siirtokatsomoista, ja loput myöhemmin tarpeen mukaan.
» Irto- ja aulakalusteissa siirrytään kierrätettäviin kalusteisiin.
Näin kustannukset jakautuvat:
» Jäähalli, 2-kaukaloinen: 27,9 miljoonaa euroa
» Monitoimiareena: 27,8 miljoonaa euroa
» Aulatilat: 4,8 miljoonaa euroa
» Rakentamisen kokonaisennuste: 61,5 miljoonaa euroa
» Ensikertainen kalustaminen: 3,1 miljoonaa euroa
» Suhdannenousuvaraus: 3,2 miljoonaa euroa
» Yhteensä: 67,8 miljoonaa euroa
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot