POR­VOO, KES­KUS­TA Ui­ma­ri­le­gen­da Jani Sie­vi­nen, 52, seu­raa ui­ma­rei­den me­noa Por­voos­sa. Hän on vai­kut­tu­nut niin pai­kal­lis­ten kil­pau­i­ma­rei­den ede­sot­ta­muk­sis­ta kuin ta­val­lis­ten kun­tou­i­ma­rei­den ak­tii­vi­suu­des­ta itäi­sen Uu­den­maan ai­no­as­sa ui­ma­hal­lis­sa.

– Uin­ti on la­ji­na yli­voi­mai­ses­ti suo­si­tuin si­sä­lii­kun­ta­muo­to ih­mis­ten kes­kuu­des­sa. Suu­rin käyt­tä­jä­ryh­mä nä­kyy hal­leis­sa kun­tou­i­ma­rei­na, jot­ka edus­ta­vat pit­käl­ti suu­ria ikä­luok­kia. Se aut­taa sii­nä, et­tä ter­veys­kes­kuk­ses­sa ei ole po­ruk­kaa, Sie­vi­nen muis­tut­taa en­nal­ta­eh­käi­se­vän lii­kun­nan mer­ki­tyk­ses­tä.

Si­poos­sa on vi­reil­lä han­ke­suun­ni­tel­ma uu­den ui­ma­hal­lin ra­ken­ta­mi­sek­si. Lo­vii­sas­sa ui­ma­hal­lia on kes­kus­tel­tu vuo­si­kau­sia. Rei­lu tun­nin ajo­mat­kan pääs­tä Por­voos­ta, Kou­vo­laan ja Lah­teen, on val­mis­tu­mas­sa kah­den vuo­den si­säl­lä uu­det ui­ma­hal­lit.

– Por­voon vä­es­tö­mää­rä vaa­ti­si eh­dot­to­mas­ti isom­paa ui­ma­hal­lia jol­lain ai­ka­vä­lil­lä, Por­voon Ui­ma­rei­den pää­val­men­ta­ja Kim Sand­berg sa­noo.

Porvoolaisuimarit hakevat tuntumaa pitkästä radasta viikon leirimatkoilla. – Tulokset parantuvat heti, päävalmentaja Kim Sandberg (oik.) sanoo vierellään Jani Sievinen, joka kävi tällä viikolla antamassa tekniikkavinkkejä porvoolaisuimareille.

Marko Wahlström

"Ly­hy­el­lä ja pit­käl­lä ra­dal­la on eroa kil­pau­in­nin kan­nal­ta"

Por­voo­ta lä­hin ui­ma­hal­li, jos­sa on pit­kät (50 met­riä) uin­ti­ra­dat, si­jait­see Van­taan Tik­ku­ri­las­sa.

– Kil­pau­in­nin kan­nal­ta on har­joi­tuk­sel­li­ses­ti iso ero ui­da ly­hy­el­lä tai pit­käl­lä ra­dal­la. Ke­sä­kau­del­la Suo­mes­sa kil­pail­laan pit­käl­lä ja tal­vi­kau­del­la ly­hy­el­lä ra­dal­la, Sie­vi­nen ker­too.

Hä­nen mu­kaan har­joit­te­le­mi­nen ly­hy­el­lä ra­dal­la on fyy­si­ses­ti noin 10 pro­sent­tia haas­ta­vam­paa pit­käl­lä ra­dal­la.

– Te­o­ri­as­sa ly­hy­el­lä ra­dal­la pi­tää ku­lut­taa enem­män ai­kaa kuin pit­käl­lä ra­dal­la. Toi­saal­ta kun­tou­i­ma­reis­ta moni tyk­kää pit­käs­tä ra­das­ta, kun ei tar­vit­se kään­tyä, Sie­vi­nen sa­noo.

Hän muis­te­lee kil­pau­ral­laan siir­ty­neen­sä en­nen ke­sän ar­vo­ki­so­ja har­joit­te­le­maan pit­käl­le ra­dal­le Es­poon­lah­teen.

– Mi­nun eli­mis­tö vaa­ti kak­si kuu­kaut­ta so­peu­tu­mis­ta pit­kään ra­taan, vaik­ka har­joit­te­lim­me kak­si ker­taa päi­väs­sä. Jos ui vain ly­hy­el­lä ra­dal­la, pit­kän ra­dan ki­sat ovat ihan "myrk­kyä"; sitä al­kaa 30 met­rin koh­dal­la kat­soa mis­sä pää­ty tu­lee.

Por­voo­lai­sui­ma­rit ha­ke­vat tun­tu­maa pit­käs­tä ra­das­ta vii­kon lei­ri­mat­koil­la.

– Jo vii­kon­kin jäl­keen nä­kee, et­tä tu­lok­set pa­ran­tu­vat heti. Jos meil­lä oli­si pit­kä rata käy­tös­sä, har­joit­te­li­sim­me puo­lik­si pit­käs­sä ja ly­hy­es­sä al­taas­sa, Kim Sand­berg sa­noo.

Paikallismedian haastattelussa Jani Sievinen ja Porvoon Uimareiden päävalmentaja Kim Sandberg ovat vakuuttuneita yhdestä asiasta: Porvoon väestömäärä tarvitsee nykyistä isomman uimahallin.

Marko Wahlström

"Por­voo tar­vit­see isom­man ui­ma­hal­lin"

Har­joi­tu­so­lo­suh­teet Por­voos­sa al­ka­vat käy­dä pie­nik­si kil­pau­i­ma­rei­den mää­rän kas­va­es­sa. Myös kun­tou­i­ma­rei­ta on koko ajan enem­män ja enem­män. Vii­me vuon­na ui­ma­hal­lis­sa kävi noin 220 000 kil­pa- ja kun­tou­i­ma­ria.

– Ti­lat ovat pie­net. Hal­li on ol­lut nyt elo­kuus­sa­kin ihan täyn­nä, vaik­ka ke­lit ul­ko­na ovat ol­leet koh­tuul­li­set, Sand­berg jat­kaa.

Por­voon ui­ma­hal­lis­sa kak­si 25-met­ris­tä ra­taa on va­rat­tu kil­pau­i­ma­reil­le.

– Ym­mär­rän, et­tä em­me voi saa­da koko al­las­ta käyt­töön. Ti­lan­ne kui­ten­kin ra­joit­taa seu­ran kas­vun mah­dol­li­suuk­sia. Hal­li on ihan oi­ke­as­ti lii­an pie­ni, Sand­berg jat­kaa.

Pää­val­men­ta­ja kiit­tää yh­teis­työ­tä kau­pun­gin kans­sa, mut­ta ar­vi­oi har­joi­tu­so­lo­suh­tei­den ko­hen­tui­si­van ny­kyi­ses­tä kah­del­la li­sä­ra­dal­la.

– Por­voo tar­vit­see isom­man hal­lin kaik­kien kun­ta­lais­ten kan­nal­ta. Ui­ma­hal­li on yli­voi­mai­ses­ti suo­si­tuin lii­kun­ta­paik­ka kau­pun­gis­sa.

Tek­niik­ka­vink­ke­jä nuo­ril­le ui­ma­reil­le

Sie­vi­nen seu­ra­si täl­lä vii­kol­la maa­nan­tais­ta kes­ki­viik­koon Por­voon Ui­ma­rei­den (BS–PU) ju­ni­o­rei­den har­joi­tus­kau­den al­kua.

– Hän on an­ta­nut lä­hin­nä tek­niik­ka­vink­ke­jä ui­ma­reil­le – nyt jo nel­jät­tä ker­taa, pää­val­men­ta­ja Kim Sand­berg ker­too.

Sie­vi­nen osal­lis­tuu ja val­men­taa por­voo­lais­ju­ni­o­rei­ta tu­le­val­la lei­ril­lä Vie­ru­mä­el­lä en­si tal­vi­lo­man ai­ka­na.

– Hän nä­kee ui­ma­rei­den tek­nii­kois­ta sel­lai­sia asi­oi­ta, joi­ta en it­se vält­tä­mät­tä huo­maa. Ju­ni­o­reil­le on tär­ke­ää myös pääs­tä kes­kus­te­le­maan jon­kun sel­lai­sen kans­sa, joka on kil­pail­lut hui­pul­la ja käy­nyt sen tien läpi, Sand­berg kiit­tää.

Sie­vi­nen saa­vut­ti ural­laan muun mu­as­sa MM-kul­taa vuon­na 1994 ja olym­pi­a­ho­pe­aa vuon­na 1996. Sie­vi­sen pää­mat­ka oli 200 met­rin se­kau­in­ti.

Porvoon Uimareiden kovimmat kilparyhmät harjoittelevat viikoittain peräti 15 tuntia altaassa.

Arkisto/Kalle Hyttinen

Por­voo­lais­seu­ras­sa noin 150 jun­nu-ui­ma­ria

Por­voo­lais­seu­ran ryh­mis­sä on täl­lä het­kel­lä yh­teen­sä noin 200 ui­ma­ria, jois­ta ju­ni­o­rei­ta on noin 150.

– Ki­sa­ryh­mis­sä on noin 50 las­ta ja nuor­ta. Lo­put ovat ui­ma- ja tek­niik­ka­kou­lu­lai­sia. Seu­ral­la on hyvä har­ras­te­toi­min­ta, jo­hon osal­lis­tuu pit­kä­ai­kai­sia ui­ma­rei­ta, Sand­berg ker­too.

Kas­vu vii­me kau­del­le oli eri­tyi­sen suur­ta kil­pai­lu­ryh­mis­sä ja lo­pet­ta­mi­sia ta­pah­tui vä­hän. Pää­val­men­ta­jan ar­vi­on mu­kaan seu­ran ju­ni­o­ri­pol­ku toi­mii.

– Kil­pai­lu­kau­si meni hy­vin. Ki­sois­ta 12 eri ui­ma­ria ot­ti yh­teen­sä 30 SM-mi­ta­lia, mikä on seu­ral­le his­to­ri­al­li­sen suu­ri saa­vu­tus näin laa­jal­la rin­ta­mal­la. Jos kaik­ki me­nee hy­vin, niin syk­syl­lä tu­lee vie­lä li­sää, Sand­berg po­vaa.

Por­voon Ui­ma­rit si­joit­tuu maam­me ui­ma­seu­ro­jen jou­kos­sa kes­ki­suur­ten seu­ro­jen kas­tiin. Suo­mes­sa toi­mii noin 170 uin­ti­seu­raa.

– Suo­mes­sa on va­jaat 10 000 kil­pa­li­sens­siä ja Ruot­sis­sa noin 30 000. Maa­il­mal­la on noin 15 mil­joo­naa kil­pa­li­sens­siä, jo­ten olem­me ai­ka píeni te­ki­jä la­jis­sa, Jani Sie­vi­nen sa­noo.

Ver­tai­lun vuok­si mai­nit­ta­koon, et­tä jää­kie­kon pa­ris­sa li­sen­söi­ty­jä pe­laa­jia on noin 100 000.

Uintiharjoituksissa saatetaan kauhoa jopa kuudesta seitsemään kilometriä. Kuvassa Artem Shorokov.

Arkisto/Kalle Hyttinen

"Tek­niik­ka Por­voos­sa hy­vin hans­kas­sa"

Sie­vi­nen seu­raa por­voo­lais­nuor­ten ede­sot­ta­muk­sia kil­pai­lui­den uin­ti­tu­lok­sia sa­tun­nai­ses­ti.

– Tiet­ty­jen ui­ma­rei­den tek­ni­sen ke­hi­tyk­sen muis­tan, kun näen hei­dät al­taas­sa ui­mas­sa. Por­voos­sa kor­jat­ta­via asi­oi­ta on ai­ka vä­hän, sil­lä tek­niik­ka tääl­lä on hy­vin hans­kas­sa.

Sie­vi­nen käy jat­ku­vas­ti kes­kus­te­lua val­men­nuk­ses­ta ja tar­kas­te­lee saa­ta­vil­la ole­van da­tan pe­rus­teel­la läpi uu­sia asi­oi­ta Kim Sand­ber­gin kans­sa.

– Suu­rin hyö­ty seu­ra­val­men­nuk­seen on mei­dän vä­li­nen kes­kus­te­lu, kos­ka jo­kai­nen ui­ma­ri ja ur­hei­li­ja on oma yk­si­lön­sä. Eri­kois­tua kan­nat­taa 15-vuo­ti­aa­na. Sii­hen saak­ka seu­rois­sa teh­dään mas­sa­har­joi­tuk­sia.

Nuor­ten li­säk­si Sie­vi­nen val­men­si täl­lä vii­kol­la myös Por­voon Ui­ma­rei­den ai­kui­sui­ma­rei­ta, jot­ka ha­lu­a­vat pa­ran­taa uin­ti­tek­niik­kaan­sa.

"Val­men­nuk­sen pi­tää kes­kit­tyä jo­kai­seen"

En­ti­nen huip­pu-ui­ma­ri kier­tää val­men­ta­mas­sa vuo­des­sa noin kym­me­nes­sä seu­ras­sa eri puo­lil­la maa­tam­me. Enim­mil­lään hän ta­paa ja kes­kus­te­lee vii­kon­lo­pun ai­ka­na jopa sa­dan ui­ma­rin kans­sa.

– Sii­tä saa ai­ka hy­vän ku­van sii­tä, mil­lä ta­sol­la suo­ma­lai­nen uin­ti me­nee. Sii­hen vai­kut­taa ai­na ar­vo­ki­so­jen lä­hei­syys ja me­nes­tys niis­sä.

Täl­lä vii­kol­la me­neil­lään ole­vis­sa Pa­rii­sin EM-uin­neis­sa on Sie­vi­sen odo­tuk­siin näh­den ol­lut suo­ma­lai­sit­tain ihan hy­viä tu­lok­sia vä­lie­rä­paik­koi­neen ja Suo­men-en­nä­tyk­si­neen.

– Uu­det mat­ti­mat­ts­so­nit pi­tää ky­e­tä nos­ta­maan noin 10 000 kil­pau­i­ma­rin jou­kos­ta. Sil­loin pi­tää val­men­ta­jien kes­kit­tyä ihan jo­kai­seen ui­ma­riin, joi­ta on tree­naa­mas­sa, Sie­vi­nen ke­hot­taa.

Päävalmentaja Kim Sandbergin mukaan Porvoon Uimareiden nuorten ryhmissä uidaan paljon perhosuintia, joka antaa hyvän pohjan muille uintilajeille.

Marko Wahlström

Por­voos­sa per­hos­tel­laan par­hai­ten Suo­mes­sa

Por­voos­sa har­joi­tel­tiin Sie­vi­sen joh­dol­la uu­sia pot­ku­sar­jo­ja.

– Jal­ko­jen mer­ki­tys on kas­va­nut uin­nis­sa yhä enem­män ja enem­män. Uin­ti­kil­pai­luis­sa ve­de­tään ny­kyi­sin del­fii­ni­pot­ku­ja ve­den al­la, hän sa­noo.

Mes­ta­riu­i­ma­rin tark­ka sil­mä ha­vait­si Por­voos­sa eri­tyi­sen piir­teen heti en­sim­mäi­se­nä vuon­naan.

– Tääl­lä teh­dään erit­täin hy­viä per­hos­te­li­joi­ta. Pie­nes­tä pi­tä­en por­voo­lais­jun­nut ovat ve­tä­neet per­ho­suin­tia kuin ai­kui­set. Moni muu seu­ra voi­si ot­taa mal­lia sii­tä, et­tä tääl­lä teh­dään jo­tain poik­keuk­sel­li­sen hy­vin – par­hai­ten koko Suo­mes­sa, Sie­vi­nen sa­noo.

Pää­val­men­ta­ja Kim Sand­berg myön­tää, et­tei it­se osan­nut per­ho­suin­tia ol­len­kaan omal­la kil­pau­i­ma­rin ural­laan.

– Eh­kä se on se suu­rin syy, sil­lä olen jou­tu­nut miet­ti­mään asi­aa nyt eri ta­val­la. Toi­saal­ta meil­lä myös ui­daan per­hos­ta enem­män kuin muu­al­la. Suu­rin osa SM-mi­ta­leis­ta tu­lee per­hos- ja se­kau­in­nis­ta, jot­ka an­ta­vat hy­vän poh­jan muil­le la­jeil­le.

Por­voo­seen nap­sah­ti vii­me ki­sa­kau­del­la myös kak­si mi­ta­lia nuor­ten poh­jois­mai­den mes­ta­ruus­kil­pai­luis­ta.

– Har­mit­ta­vas­ti Ar­tem Sho­rok­hov jäi kym­me­nyk­sen EM-uin­tien tu­los­ra­jas­ta. Toi­vot­ta­vas­ti sil­lä­kin ta­sol­la näh­dään mah­dol­li­sim­man no­pe­as­ti myös por­voo­lais­nuo­ri, Sand­berg sa­noo.

Sie­vi­nen pi­tää hy­vin to­den­nä­köi­se­nä sitä, et­tä joku po­ten­ti­aa­li­sis­ta jun­nuis­ta ete­nee kil­pau­ral­laan.

– Sii­hen vai­kut­ta­vat mo­net te­ki­jät: seu­ran te­ke­män työn li­säk­si jo­kai­sen omat omi­nai­suu­det pääs­tä vie­lä lä­hem­mäs huip­pua rat­kai­see ur­hei­lus­sa pal­jon. Toi­set vain heit­tä­vät kei­häs­tä pa­rem­min, juok­se­vat sa­tas­ta no­pe­am­min tai ui­vat pa­rem­min kuin toi­set. Har­joit­te­lul­la pää­see pit­käl­le, mut­ta ih­mei­tä sil­lä ei voi teh­dä, hän re­a­lis­ti­na muis­tut­taa.

Uimarilegenda Jani Sievinen on tänä kesänä löytänyt avovesiuinnin. Hän osallistui ensimmäiseen avovesitapahtumaansa kesäkuussa. – Nyt lauantaina uin 1,5 kilometrin matkan Kemijoessa Rovaniemellä pidettävässä tapahtumassa, hän kertoo.

Marko Wahlström

Ui­ma-al­tais­ta avo­ve­si­ta­pah­tu­miin

POR­VOO Ui­ma­ri­le­gen­da Jani Sie­vi­nen on aloit­ta­nut uu­den har­ras­tuk­sen, suo­si­tuk­si nous­seen avo­ve­siu­in­nin, tänä ke­sä­nä. Hän ui en­sim­mäi­sen ker­ran avo­ve­si­ta­pah­tu­mas­sa vii­me ke­sä­kuun lo­pul­la.

– Ke­säl­lä olen teh­nyt avo­ve­sit­ree­ne­jä muun mu­as­sa SUP-lau­dal­la.

Tu­le­va­na lau­an­tai­na hä­nel­lä on edes­sä 1,5 ki­lo­met­rin mat­ka Ke­mi­jo­es­sa Ro­va­nie­mel­lä.

– Ve­den läm­pö­ti­la näyt­täi­si ole­van + 15 as­tet­ta. On se kyl­mää, vaik­ka on mär­kä­pu­ku pääl­lä. Ke­sä­kuus­sa oli vesi oli 20-as­teis­ta, hän sa­noo.

"Avo­ve­siu­in­ti on bru­taa­li laji"

En­nen en­sim­mäis­tä avo­ve­siu­in­ti­ta­pah­tu­maa hän oli käy­nyt vii­si ker­taa ui­mas­sa al­taas­sa.

– Ei mi­nua hir­ve­äs­ti in­nos­ta men­nä sin­ne. Avo­ve­siu­in­ti on vä­hän kuin seik­kai­lua ja it­sen­sä voit­ta­mis­ta, kun läh­tee pi­me­ään ve­teen. Se on jo­ten­kin bru­taa­li laji.

Hän myön­tää se tun­tuu pe­lot­ta­val­ta­kin.

– Tär­ke­ää on joku ta­voi­te eli sel­vi­tä maa­liin, jol­loin ei tule pa­niik­kia. Sil­loin suo­ri­tuk­ses­ta tu­lee ihan voit­ta­ja­fii­lis il­man si­joi­tus­pai­nei­ta. Sa­mal­la ta­val­la kuin mo­nel­la ma­ra­to­nil­la, puo­li­ma­ra­to­nil­la tai 10 ki­lo­met­rin juok­sus­sa, Sie­vi­nen sa­noo.

Hän ei kui­ten­kaan ole syt­ty­nyt niin isoa ki­pi­nää, et­tä kä­vi­si avo­ve­des­sä ui­mas­sa ker­ran vii­kos­sa jon­kun ryh­män kans­sa.

"Avo­ve­siu­in­ti tuo har­joit­te­lua tree­nei­hin"

Sie­vi­sen ar­vi­on mu­kaan avo­ve­siu­in­ti voi tar­jo­ta nuo­ril­le ui­ma­reil­le vaih­te­lua tree­niä.

– Suo­raa hyö­tyä sii­tä ei kui­ten­kaan ole, kos­ka avo­ve­des­sä jou­tuu na­vi­goi­maan ja nos­ta­maan pää­tä ve­des­tä. Al­taas­sa ope­tam­me, et­tä pään pi­tää ol­la mah­dol­li­sim­man sta­bii­li.

Sie­vi­nen ver­taa avo­ve­siu­in­tia ve­si­pal­loon.

– Avo­ve­des­sä on vir­tauk­sia, jot­ka ui­ma­ri huo­maa hel­pos­ti. Kun aal­to­ja tu­lee, sitä jou­tuu ot­ta­maan voi­mak­kaam­pia ve­to­ja ja vä­lil­lä voi ot­taa ke­vy­em­min. Si­näl­lään kä­si­ve­dot ovat sa­man­lai­sia kuin al­taas­sa.

Pa­rii­sin olym­pi­a­lai­sis­sa vuon­na 2024 ui­tiin kil­paa avo­ve­des­sä Sei­ne-jo­es­sa. Kil­pai­li­vat ui­vat ra­dal­la sekä myö­tä­vir­taan et­tä voi­mak­kaa­seen vas­ta­vir­taan. MAR­KO WAHLST­RÖM