Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kulttuurisuunnittelija Anne Johansson Padilla (vas.) on innolla ollut järjestämässä Kulttuuritalo Grandin ensimmäistä näkötulkkausta Carola Häggin näyttelyssä.
Iina-Kaisa Viheriävaara
PORVOO Huhtikuun ajan Grandissa on ollut näytillä taiteilija Carola Häggin näyttely, Variksista puheen ollen. Nimensä mukaisesti taulut ovat täynnä riemukkaita lintuja, jotka välittävät kokijalleen lämmön ja ilon tuntemuksia. Hägg kertookin, että hyvän mielen tuominen on hänelle taiteentekemisessä aina etusijalla.
– Minulla oli todella hauskaa, kun maalasin näitä. Haluan, että se hyvä mieli välittyy myös niille, jotka taidettani kokevat, hän sanoo.
Varikset syntyivät värien kanssa leikitellen, ja nokat, varpaat ja sulat ilmestyivät tauluille kuin itsestään. Väriloiston seasta bongattavia lintuja ei heti yhdistäisi musta-harmaisiin variksiin, mutta taiteilijalla on tähänkin selitys.
– Minulle kaikki linnut ovat variksia, hän naurahtaa.
Näkemättäkin voi nähdä
Hauskat linnut vangitsevat katseen kuin katseen tuijottelemaan, ja hymy hiipii kasvoille sitä sen syvemmin ajattelemattakin. Mutta mitä jos taidetta ei voisikaan kokea silmien kautta? Tämä on monien, näkörajoitteisten ihmisen todellisuus.
– Edessämme on valkoiselle pohjalle maalattu, melko suuri taulu. Tässä näkyy kuusi isoa varista ja muutama pienempikin. Ne ovat todella söpöjä ja hauskoja, ja niillä on isot nokat ja suuret silmät, kulttuurisuunnittelija Anne Johansson Padilla kuvailee.
Maalausta näkemättäkin pirteä kuva alkaa muodostua. Varikset tuovat mieleen lintujen veikeät rääkäisyt, pitkäsulkaisten siipien alta kulkevat ilmavirrat ja korven tuoksun.
– Näkyvissä on paljon sinistä väriä, mutta myös paljon maanläheistä. Ruskeaa, punaruskeaa, sinapinkeltaista ja oranssia. Lisäksi taulussa on ohuita oksia, joilla varikset istuvat, Johansson Padilla jatkaa.
Mielikuvituksen voima on valtava. Kuvailua kuullessaan alkaa pakostakin maalata kuvaa omassa mielessään, ja taiteilijan itsensäkin toivoma hyvä mieli saapuu tehokkaasti. Näin näkörajoitteisille ihmisille voidaan mahdollistaa taiteesta nauttiminen näkötulkkauksen kautta. Kulttuuritalo Grand on juuri aloittanut näkötulkattujen kierrosten järjestämisen näyttelyissään.
Näkötulkkauksessa kuvaillaan maalauksen sisältöjä. Johansson Padilla kertoo väreistä, koosta ja hahmotettavista kuvioista.
Iina-Kaisa Viheriävaara
Idea tulkkauksiin koulutuksesta
Idea näkötulkkausten rantauttamisesta Kulttuuritalo Grandiin syntyi, kun henkilökunta huomasi kiinnostavan ilmoituksen.
– Bongasimme, että Helsingissä järjestetään viikonlopun mittainen näkötulkkauskoulutus, ja kiinnostuimme heti. Taiteen pitäisikin olla kaikille saavutettavaa, kulttuurisuunnittelija Anne Johansson Padilla kertoo.
Taiteen näkötulkkauksia on tehty monessa paikkaa jo pitkään. Esimerkiksi teatteriesityksissä ja elokuva- ja tv-maailmoissa on usein saatavilla kuvailutulkkausta. Näkö- ja kuvailutulkkausta voi tehdä kuka tahansa näkevä ihminen, ilman koulutustakin, mutta Suomessa toimii useita koulutettuja ammattilaisia. Grandin henkilökunta on aktiivisesti liittymässä heidän joukkoonsa.
Koulutuksessa päästiin tositoimiin
Näkötulkkauskoulutuksessa käytiin yhdessä näkörajoitteisten ihmisten kanssa läpi, miten he voivat saada mahdollisimman paljon irti taiteesta.
– Siellä käytiin läpi, miten taulutulkkausta tehdään ja kävimme myös teatterissa katsomassa Ronja Ryövärintyttären. Saimme kuulla, miten se tulkataan, Johansson Padilla selittää.
Koulutuksessa koulutettavat olivat päässeet harjoittelemaan taulujen näkötulkkausta käytännössäkin.
– Olihan se aika jännää. Mietin koko ajan, että teenköhän tämän oikein, Johansson Padilla naurahtaa.
Näkörajoitteiset henkilöt olivat olleet hyvin kannustavia koulutettavia kohtaan, ja antaneet hyviä vinkkejä tulkkaukseen.
– Osa esimerkiksi näki valoa ja värejä, osa ei mitään. Jotkut olivat kuitenkin joskus olleet näkeviä, joten he kannustivat kuvailemaan esimerkiksi värejäkin, hän lisää.
Carola Hägg maalaa hyvää mieltä maailmaan.
Iina-Kaisa Viheriävaara
Muutkin aistit apuna
Näkötulkkauksiin yhdistetään usein kuuloaistin lisäksi muitakin aisteja. Variksista puheenollen -näyttelyyn tulijat saavat tunnustella höyheniä, sekä yhtä Häggin teksturoidummista maalauksista.
Taiteilijoille saavutettavuuden näkökulma voi toimia inspiraationa ja uusien ideoiden polttoaineena. Hägg aikoo vastaisuudessa lisätä taiteensa moniaistista koettavuutta.
– Olen tehnytkin aika paljon sellaisia maalauksia, joissa tekstuuri on tunnusteltavissa. Tuossakin isossa maalauksessa on paljon kerrostumia, hän avaa.
– Tämä on kyllä herättänyt uusia näkökulmia. Taide kuuluu ja sen pitääkin kuulua kaikille.
Variksista puheen ollen -näyttely oli näytillä Grandissa huhtikuun ajan.
Iina-Kaisa Viheriävaara
Kiinnostuneet voivat aina olla yhteydessä
Huhtikuun viimeisenä päivänä Grandissa järjestettiin sen historian ensimmäinen näkötulkattu kierros. Johansson Padillan mukaan kiinnostus kierrosta kohtaan oli herännyt heti, ja ensimmäinen ryhmä oli nopeasti kasassa. Jatkossa näkötulkkauksia on tarkoitus järjestää mahdollisimman paljon, ja ne olisi tarkoitus laajentaa myös teatteriesitysten puolelle.
Näkötulkkausten järjestäminen on helpointa, kun tulkit saavat ensin itse rauhassa tutustua tulkattavaan taiteeseen. Teatteriesitysten osalta tämä vaatisi melkeinpä oman produktionsa, jonka rakentumisessa tulkit saisivat olla mukana. Taulujen ja muun liikkumattoman taiteen kuvailu on siinä mielessä helpompaa, että siitä voi rauhassa kuvailun aikanakin löytää uusia, tulkattavia asioita. Johansson Padilla kannustaa olemaan rohkeasti yhteydessä näkötulkkausten järjestämiseen liittyvissä asioissa.
– Jos löytyy ryhmiä ja kiinnostusta näkötulkkauksiin, Grandin henkilökuntaan voi aina olla yhteydessä. Pyrimme järjestämään näitä mahdollisimman paljon, hän hymyilee.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot