Viikon kysymys
A-
A+
Porvoolainen Kim Kallio, 55, voitti puukonteon SM-kultaa maakuntapuukkosarjassa. Kuvassa pöydällä valikoima hänen 92 puukon kokoelmasta. – Olen aina tykännyt tehdä käsilläni pienestä pitäen, hän sanoo kädessään modifioitu Kauhava-puukko.
Marko Wahlström
PORVOO Porvoolainen puukontekijä Kim Kallio, 55, voitti äskettäin Suomen Puukkoseuran järjestämässä kilpailussa SM-kultaa maakuntapuukkosarjassa Kauhavan kaksiosaisella perinnepuukolla. Puukkoa pidettiin helavyössä lähinnä koristeena.
Kovatasoinen kilpailu pidettiin Nuutajärven lasikylässä toukokuun lopulla. Puukonteon SM-kilpailuun voi osallistua useaan eri sarjaan. Tänä vuonna mukana oli 40–50 puukontekijää.
Suomen puukko ry. perustettiin vuonna 1995. Seuran jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 1 200 maksavaa jäsentä. Seuran tehtävänä on vaalia suomalaisen puukon ikivanhaa, rikasta perinnettä eri muodoin ja tehdä suomalaista puukkoa tunnetuksi ulkomaillakin.
Tärkein vuosittainen tapahtuma on toukokuun puolivälin tienoille sijoittuva kaksipäiväinen puukkotapahtuma Puukkopäivät, jonka yhteydessä jaetaan SM-mitalit Suomen parhaille puukontekijöille.
Oliko tämä ensimmäinen kerta, kun olet osallistunut kilpailuihin ja menestynyt?
– Ei, olen osallistunut neljä kertaa aikaisemmin. Olen saanut aikaisemmin kaksi SM-hopeaa ja Kauhavan puukkofestivaalin kilpailussa pronssia. Hyvinkään puukkokilpailuun en ole vielä osallistunut, joten ehkä sinne seuraavaksi.
Mitkä olivat ensimietteet, kun kilpailun tulokset julkistettiin?
– Kai se oli, että vihdoinkin se tuli.
Kim Kallion puukkokokoelmaan kuuluu jo 92 puukkoa ja uusia on tekeillä. Kuvan puukot alhaalta ylös: Pielis-puukko, Tommi-puukko (Kainuu-puukko), Rantasalmen puukko, muokattu Kauhava-puukko ja ensimmäinen oma puukko.
Marko Wahlström
Milloin ja miten aikanaan innostuit puukkojen tekemisestä?
– Se alkoi, kun isäni Reijo Kallio täytti 70 vuotta vuonna 2016 ja mietin lahjaa. Ajattelin tehdä hänelle puukon, joka onnistui suhteellisen hyvin.. Sen jälkeen menin samana vuonna Porvoon kansalaisopiston puukkokurssille, jota veti Taisto Kuortti. Kurssilla tehtiin Tommi-puukko (Kainuu-puukko).
Paljonko puukkoja on valmistunut kurssin jälkeen?
– Niitä on nyt valmiina 92. Numeroin kaikki tekemäni puukot. Sadas puukko täytyy olla aika juhlava. Teen aina yhden puukoin kerrallaan: tällä hetkellä työn alla on Pielis-puukko (numero 93).
Millaisia puukkoja teet?
– Teen enimmäkseen tunnettuja puukkoja, kuten maakuntapuukkoja. En ole juurikaan tehnyt puukkoja oman mallin mukaan – joitakin yksittäisiä lukuunottamatta.
Mitä materiaaleja käytät?
– Käytän paljon omasta metsästä saatua puuta, kuten tervalepän juurta ja loimukoivua sekä tuohta esimerkiksi kahvassa. Puukonkahvat käsittelen pellavaöljyllä. Tuppinahkan joudun ostamaan. Puukon koristenupit teen itse valamalla ne messingistä hiekkamuotteihin.
Kim Kallio valaa myös puukkojen koristeosat messingistä hiekkamuotteihin.
Marko Wahlström
Mistä puukon tekeminen alkaa?
– Terän takomisesta: taon kaikki talvella tarvitsemieni puukkojen terät hiiliteräksestä kesäpajassani. Käytän paljon kierrätysmateriaalia ja olen käyttänyt jousiterästä romuliikkeistä. Esimerkiksi kirpputoreilta löytyy messinkitarjottimia, joista saan messinkipeltiä.
Terä karkaistaan punahehkuiseksi, jotta teräs kovettuu.
– Punahehkuinen terä jäähdytetään vedessä tai öljyssä, jota yleensä käytän. Silloin terä jäähtyy nopeasti ja tulee kovaksi.
Karkaisun jälkeen vielä hauras terä päästetään eli lämmitetään teräksestä riippuen noin 200 asteeseen tai vähän yli, ja pidetään siinä lämmössä tunninkin.
– Terää ei saa päästää liian kuumaksi, jottei se pehmene uudelleen.
Seuraavaksi valitaan kahvamateriaali ja tehdään helat sekä muotoillaan kahva, joka on lyöty kiinni terään.
– Seuraavaksi siirryn kotiin, jossa teen viimeistelytyöt sekä ompelen ja koristelen tupen. Esimerkiksi vanhoissa maakuntamalleissa tupet ovat usein hyvinkin koristeellisia. Lopuksi tuppi värjätään.
Puukontekijä Kim Kallio kehottaa aloittelijaa ensin osallistumaan kansalaisopiston kurssille. – Siellä saa tietoa eri materiaaleista ja opitaan puukon tekemiseen perusteet, hän vinkkaa.
Marko Wahlström
Kenelle teet puukkoja?
– Sukulaisille niitä on mennyt lahjoiksi paljon ja omassa kokoelmassakin niitä on. Joitakin puukkoja olen myynyt; varsinkin keräilijät ovat niistä kiinnostuneita. Tilaustyönä tekeminen ei sovi minulle, sillä se alkaa stressaamaan.
Kuinka paljon aikaa yhden puukon tekemiseen kuluu?
– Riippuu mallista, mutta yksinkertaisen puukon tekee viikossa. Jos on paljon näpertelyä, niin tekemiseen voi kulua kuukausikin.
Voittopuukko on alusta loppuun täysin käsintehty, samoin tuppi, kaikki koristeet sekä helat.
– Työtunteja olen käyttänyt tähän puukkoon satoja, eikä niitä pysty edes tarkasti laskemaan. Omasta mielestäni pystyin tässä puukossa näyttämään, mihin sitkeä työ ja tarkka yksityiskohtainen viimeistely johtaa.
Mitä kysyisit itseltäsi?
– Oletko jo tehnyt parhaan puukkoni? En ole. Voittopuukkokaan ei ole mielestäni täydellinen; siinäkin on vielä parannettavaa.
– Kahta samanlaista puukkoa en ole koskaan tehnyt. Vaikka puukot olisivat samaa mallia, ovat ne silti erilaisia.
Kallion unelmana olisi tehdä Vöyrin puukko, joka on haastava malli kokonaisuutenaan.
– Pohjanmaalla on vahvat puukkoperinteet. Itäisestä Suomesta puukkomalleja on vähemmän, mutta niitä ovat muun muassa Rautalammin puukko, Tommi-puukko (Kainuun puukko) ja Pielis-puukko, jonka Lieksan puukkoseura kehitti vuonna 2017.
Pielis-puukon piirustukset löytyvät verkosta.
– Jos halutaan, että joku paikallinen puukko tulisi tunnetummaksi, piirustuksia kannattaisi julkaista.
FAKTA
Kim Kallio
» Syntynyt Porvoossa 55 vuotta sitten.
» Suorittanut veneenrakentajan tutkinnon Loviisan Kuggomissa. Tällä hetkellä on työttömänä ja etsii töitä.
» Harrastaa kirpputorien ja huutokauppojen kiertelyä.
» Perheeseen kuuluvat 29- ja 11-vuotiaat tyttäret. Pikkuveli on ravintoloihtija Kai Kallio.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot