Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
ITÄ-UUSIMAA Joulu on kaupan sesongeista ylivoimaisesti suurin. Säkit täytetään lahjaostoksilla ja pöytään kannetaan kystä kyllä. Joulun ei tarvitse tarkoittaa holtitonta kulutusjuhlaa, vaan sitä voi viettää kestävästi ja samalla rennommin. Se on myös oivaa aikaa tukea paikallisia yrittäjiä.
Jos jokainen suomalainen kuluttaisi 10 eurolla enemmän suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, loisimme Suomalaisen Työn Liiton mukaan vuositasolla noin 10?000 uutta työpaikkaa kotimaahamme.
Paikallisilta yrittäjältä ostetuilla joululahjoilla on merkittävä vaikutus oman kotikaupungin elinvoimaisuuteen.
Lomalla leikitään turistia kotikaupungissa.
Niko Laurila
Lähijoulu läheisten seurassa
Joulukauden suurimmat päästöt syntyvät siitä, miten pitkän matkan ja millä kulkuvälineellä matkustamme joulunviettoon.
Kestävin joulu vietetään kotimaassa, mielellään kotikonnuilla. Lähihotelleihin tehdyt matkat ovat myös tätä päivää: Siinä missä viime vuosituhannella monet hotellit sulkivat ovensa joulupyhiksi, nyt joulu on sesongeista kuumimpia. Asiakkaina on runsaasti juuri oman kaupungin asukkaita.
– Trendi näkyy meilläkin, vaikka Haikon Kartanossa on perinteisestikin ollut jouluna vilskettä. Täältä tullaan hakemaan rauhaa ja romantiikkaa, päästään pois nurkista huilaamaan, Green Key -ympäristösertifioidun porvoolaisen kartanon hotellipäällikkö Juha Peltonen kertoo.
Lomalla leikitään turistia omassa kotikaupungissa ja osallistutaan paikallisiin tapahtumiin. Porvoossa voi esimerkiksi lähteä katsomaan Täti Monika ja Saiturittaren Joulu -vaellusnäytelmää sunnuntaina 22.12., fiilistellä Christmas jazzia Porvoon tuomiokirkossa sunnuntaina 29.12. ja osallistua uudenvuodenaaton ulkodiscoon Taidetehtaan aukiolla 31.12. (Lue lisää: www.porvoo.fi/tapahtumat)
• 14 päivää Meksikossa: noin 3?690 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia (CO²e)/henkilö (lennot 3?270 CO²e, hotelli 420 CO²e)
• 7 päivää junalla Lapissa: noin 276 kiloa CO²e/henkilö (junamatkat 66 CO²e, hotelli 210 CO²e)
• 15 kilometrin päässä kodista tai sukulaisen luona: noin 3 kiloa CO²e/henkilö
Iso joulupäästöt syntyvät myös pöydän antimista.
Arkisto/Mia Smolander
Pöytään kalaa ja kasviksia
Seuraavaksi suurimmat joulupäästöt syntyvät pöydän antimista, erityisesti lihasta ja juustopöydästä. Jouluaterian hiilijalanjälki pienenee, kun kinkku korvataan kotimaisella kalalla ja kasvisvaihtoehdoilla, kuten vehnägluteenista valmistetulla seitankinkulla.
Seitankinkun aineksia saa muun muassa Porvoon Ekokaupasta.
–?Lihaton joulu ei välttämättä ole tylsempi joulu! On miljoona syytä, miksi joulukinkku kannattaa korvata kasvisvaihtoehdolla: lihan eettisyys, ilmastonäkökulma, terveellisyys ja ihan kokeilun halu, Porvoon Ekokaupan yrittäjä Anna Kortelainen luettelee.
–?Traditiot syntyvät uuden kokeilemisesta. Seitankinkku on edullinen ja riittoisa vaihtoehto, joka tuo vaihtelua joulupöytään.
Mitä ikinä jouluna syökään – kinkkua, kalkkunaa, kalaa tai vaikka juuressipsejä –kannattaa paistinrasvat ottaa talteen ja osallistua Kinkkutemppuun, jossa rasvasta valmistetaan Nesteen uusiutuvaa dieseliä. Yhden joulukinkun rasvasta valmistettavalla dieselillä ajaa jopa kolme kilometriä.
Kierrätyspisteitä on muun muassa Suomen jokaisessa K-Citymarketissa, kuntien lajittelupisteillä ja Neste Porvoo Asentajantiellä. (Lue lisää: kinkkutemppu.com)
• 250 grammaa kinkkua: noin 1,40 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia (CO²e)
• 250 grammaa kalaa: noin 0,83 kiloa CO²e
• 250 grammaa vegaanista seitankinkkua: noin 0,5 kiloa CO²e
• 250 g juustoa: noin 3,25 CO²e
Laseihin lähijuomaa
Joulujuomien suurimmat päästöt, noin 70 prosenttia, muodostuu juomien pakkausmateriaaleista ja kuljetuksesta, joten lähijuoma on kestävämpi kuin kaukaa kuljetettu. Kaukoviinien sijasta kurkkuun kannattaa lorauttaa vaikka loviisalaisen Malmgårdin Panimon olutta.
• 2 desilitraa punaviiniä: noin 0,6 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia (CO²e)
• 2 desilitraa olutta: noin 0,2 kiloa CO²e
Arkisto/Mika Laine
Lahjaksi aineetonta tai kierrätettyä
Monilla on jo tavaroita kylläkseen, ja siksi aineettomat lahjat kasvattavat suosiotaan. Hierontalahjakortti tai teatteri- ja konserttiliput jäävät harvoin kaapin uumeniin pölyttymään.
Joutsenmerkitylle Porvoon Taidetehtaalle on esimerkiksi tulossa ensi vuonna suuren luokan tähtiä, kuten räppäri Pyhimys (21.2.), Fork (28.2.) ja Vikingarna med Christer Sjögren (3.7.). Lue lisää: taidetehdas.fi/tapahtumat.
Aineeton lahja ei kuitenkaan aina ole ekologisin.
–?Ei se erityisen yksiselitteistä ole, että kaikki palvelut ja elämykset hyviä ja tavarat huonoja. Minusta paras lahjaohje on, että ostaa tarpeellista eli ostaa jotain, mitä ihminen joka tapauksessa käyttää, Porvoossakin järjestetystä Kestävien elämäntapojen kiihdyttämöstä tuttu resurssiviisauden konsultti Michael Lettenmeier sanoo.
Miten olisi käytettynä ostettu lahja? Tori.fi:n tekemän joulukyselyn mukaan puolet suomalaisista ei ole koskaan antanut joululahjaksi mitään käytettyä, ja Yle Keski-Pohjanmaan haastattelemista kadunkulkijoista enemmistä oli sitä mieltä, että käytetty ja hyväkuntoinen tavara toimii hyvin lahjana.
–?Se on monelle vielä uusi ajatus, mutta selvästi yleistymässä, second hand -liike Bohemian yrittäjä Johanna Lindh kommentoi.
–?Second hand -lahjoja kannattaa ostaa varsinkin sellaisille, jotka muutenkin mielellään käyvät kirpputoreilla ja ostavat käytettyjä tavaroita ja vaatteita. Korut ja laukut ovat hyviä vaihtoehtoja, itse olen antanut lahjaksi myös huiveja ja nahkaisia sekä villaisia käsineitä, hän kertoo.
Bohemia julkaisee joulukuun aikana Instagram- ja Facebook-tileillään kuvia lahjaksi sopivista käytetyistä tuotteista.
Lahjahankinnoissa kannattaa tukea paikallisuutta.
Mika Laine
Paikallista pakettiin
Kun lahjahankinnoissa tukee paikallista, tukee omia naapureitaan, sukulaisiaan, ystäviään ja tuttujaan. Suomalaiset antavat keskimäärin kuusi joululahjaa vuodessa.
Jos esimerkiksi jokainen porvoolainen (50?512 asukasta) ostaisi paikallista, Porvoossa tehtäisiin 303?072 paikallista ostosta. Koska joululahjoihin käytetään keskimäärin 340 euroa, Porvoossa yhteensä 17?174?080 euroa jäisi omille kulmille.
Joululahjat sujautetaan tietenkin kotimaisen kuusen alle. Lions Club myy Taidetehtaan sisäpihalla 16.–22.12. Haarajoelta Järvenpäästä tuotuja kuusia. Niiden tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä porvoolaisten lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan sekä syrjäytyneiden nuorten tukemiseen.
• Uusi puuvillainen viltti: noin 8 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia (CO²e)
• T-paita (Intiassa tuotettu): noin 5 kiloa CO²e
• Liput teatteriin: noin 9 kiloa CO²e
• 50 euron soiden ennallistamiseen: - 167 kiloa CO²e/vuosi
MERJA FORSMAN
Juttua varten on haastateltu Jari Kolehmaista ja Michael Lettenmeieria D-mat Oy:stä (SLA-työkalu). Lisäksi lähteinä ovat olleet, Suomalaisen Työn Liitto, Sitra, Tilastokeskus, Maailman Kuvalehti, Martat, Yle, Ilmaston nyt -materiaali, Helsingin yliopisto ja Kemikaalicoctail-sivusto. Hiilidioksidiekvivalentti (CO?e) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot