Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna vietettiin Olarin koululla Espoossa Suomen Koivisto-Seuran 70-vuotisjuhlaa. Seura perustettiin Porvoossa Koivistolaisten Seura -nimisenä vuonna 1948. Seuraa johtaa nykyisin espoolainen Jouni J. Särkijärvi.
Koivisto oli yksi luovutetun Karjalan pitäjistä, Suomenlahden rannalla 50 kilometriä Viipurista etelään sijainnut kauppala ja maalaiskunta. Nykyisin alue tunnetaan Primorskin kaupunkina, joka on kuuluisa presidentti Vladimir Putinin aikana nousseesta öljyterminaalistaan.
Evakuoidut koivistolaiset sijoitettiin yli 300:n eri seurakunnan alueille kanta-Suomeen. Sotien päätyttyä he siirtyivät valitsemilleen paikkakunnille ostettuaan itselleen maata, jonne rakensivat uudet kotinsa.
Koivistolaiset kokoontuivat Porvoossa vuonna 1949
Vuonna 1949 elokuussa kokoontui yli 2?000 koivistolaista ensimmäisille kaksipäiväisille Koivisto-juhlilleen Porvooseen. Juhlien pääpuhujana esiintyi naapuripitäjän mies Johannes Virolainen. Juhlia on tuon jälkeen vietetty heinäkuun viimeisenä viikonloppuna joka kesä eri puolilla eteläistä Suomea.
Koiviston kunnallinen toiminta ja toimielimet lakkautettiin Porvoossa vuonna 1949. Porvoon seudusta ympäristöineen muodostui voimakas koivistolaisuuden keskus, johon oli monia, niin sivistyksellisä kuin taloudellisiakin syitä.
Koivistolaiset oli aluksi ohjattu jatkosodan perääntymisvaiheessa sodan jaloista etupäässä Lounais-Suomeen Perniöön, jonne olivat myös monet Koivistolla toimineet osuuskassat siirtäneet konttoriensa toiminnan.
Myös Porvoossa toimi suuri koivistolaisten osuuskassa. Erinäisten fuusioiden jälkeen ne yhdistyivät Porvoon Aleksanterinkadulla toimineeksi liiketoiminnaksi nimellä Porvoon Yhtynyt Osuuskassa. Sen johdossa toimivat koivistolaiset Sulo O. Hoikkala ja Eino Kitula. Pankki toimii nykyisinkin Porvoossa nimellä Itä-Uudemaan Osuuspankki.
Koiviston seurakunta lakkautettiin Porvoossa
Koiviston seurakunta jatkoi aluksi toimintaansa Perniöstä käsin viimeisen virkaa tekevän kirkkoherransa Mauno Koivunevan paimentamana. Hän julkaisi "paimenkirjeitään" A-nelosarkkeina ja kiikutti niitä polkupyörällä, peukalokyydillä, bussilla ja junalla seurakuntalaisilleen pitkin Etelä-Suomea.
Tuosta toiminnasta vuonna 1944 alkunsa saanut lehti, Koiviston Viesti, jatkaa edelleen ilmestymistään kerran kuussa kaikkia koivistolaisia ja heidän jälkeläisiään yhdistävänä siteenä.
Koiviston seurakunnan toiminta lopetettiin virallisesti Porvoossa vuonna 1949. Yksi tärkeimmistä syistä, miksi Porvoosta kehittyi elävä koivistolaiskeskus, oli Porvoon Yhteislyseo, jonka pitkäaikaisena rehtorina toimi humaani koulumies, filosofian maisteri ja sittemmin kouluneuvos Armas Takala.
Koivistolaiset olivat olleet ensimmäisten joukossa perustamassa kouluja ja uskoivat vakaasti koulutuksen siunauksellisuuteen. Siksi paikkakunnan suomenkielinen oppikoulu toimi tärkeänä houkuttimena asettumiselle Porvooseen ja sen vaikutusalueelle.
Ppaikalliskerho syntyi 17 aktiivin voimin
Porvoon seudulla koivistolaiset tyytyivät aluksi toimimaan Karjala-Seuran ja Koivistolaisten Seuran toimintoihin osallistumalla. Ensimmäisten Koivisto-juhlien järjestäminen Porvoossa oli väkevä osoitus toiminnanhalusta täällä. Oman paikalliskerhon perustaminen tuntuikin helpolta, koska monet seuran johtoonkin kuuluneet henkilöt asuivat Porvoossa tai sen naapurikunnissa.
Koivistolaisten Seuran puheenjohtaja Sulo O. Hoikkala kutsui Koiviston Viestissä olleella ilmoituksella Porvoon ja ympäristön koivistolaisia Piispankadulle ravintola Camenaan maanantaina 25.9.1978 perustamaan omaa kerhoa.
Kokouksessa, jossa oli läsnä 17 koivistolaisaktiivia yhteiskunnan eri toiminta-aloilta, johti puhetta itseoikeutetusti pankinjohtaja Sulo O. Hoikkala ja sihteerinä toimi Eeva Karvonen. Perustetun kerhon nimeksi tuli Porvoon Seudun Koivistokerho. Sen puheenjohtajaksi valittiin Risto Kurki. Toimikuntaan valittiin jäseniksi Pentti Karvonen (varalle Reino Karvonen), Armas Reitti (Alpo Hovi), Martti Karvonen (Sulo O. Hoikkala), Martti Kurki (Riitta Nurmi), Terttu Tyyskä (Tilla Kitula) ja Hilkka Koivula (Tapani Hoikkala).
Perustamiskokouksessa hyväksyttiin myös kerhon säännöt. Niiden mukaan kerho tulisi toimimaan Koivistolaisten Seuran paikallisosastona. Porvoolaiskerhon nimi muuttui myöhemmin Porvoon seudun Koivistolaiset ry:ksi.
Kerho järjestää näytelmiä ja retkiä
Jokakesäiset kaksipäiväiset Koivisto-juhlat kerho on järjestänyt Porvoossa kymmenkunta kertaa, viimeksi pari vuotta sitten Linnankosken lukiolla. Juhlilla on ollut tarjolla monipuolista ohjelmaa puheineen, kylä- ja sukukokouksineen, näytelmineen, musiikkiesityksineen ja jumalanpalveluksineen. Puhujavieraina on ollut valtakunnallisesti tunnettuja henkilöitä kuten eduskunnan entinen puhemies, valtioneuvos Riitta Uosukainen.
Toimintaansa rahoittaakseen kerho on muun muassa esittänyt näytelmiä jokajouluisissa kuusijuhlissaan ja Vanhamoision seuratalolla, jossa esimerkiksi Opri-näytelmää esitettiin kymmenkunta kertaa sekä lisäksi Karjala-talolla ja vanhainkodeissa. Kerhon puheenjohtajana toimii Riitta Nurmi.
Kerho on toimintansa aikoina tehnyt lukuisia retkiä niin kotimaassa (esimerkiksi Heinäveden Valamo) kuin ulkomaillakin (Laatokan Valamo). Erityisen usein on käyty Koivistolla ja Virossa.
Porvoon seudun Koivistolaiset viettävät 40-vuotisjuhlaansa ravintola Iriksessä 22.9. kello 18 alkaen. Puhujana juhlassa esiintyy Emer Silius.
MARTTI PIELA,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot