Viikon kysymys
A-
A+
Anella Ahokas
Eteläisen Porvoon lapset, vanhemmat ja muut asukkaat haluavat kiittää niitä 25 valtuutettua taustajoukkoineen, jotka äänestivät Epoon koulun jatkon puolesta.
Kiitos suuresta työstänne kylien ja saariston tulevaisuuden eteen.
Porvoon kaupunginvaltuusto päätti 17.6.2026 lakkauttaa eteläisen Porvoon ja saariston ainoan suomenkielisen koulun niukalla äänestystuloksella 25–26.
Valtuustosalissa ei päätetty vain yhdestä koulusta, vaan siitä, miten Porvoo sitoutuu omiin strategioihinsa sekä maaseudun ja saariston tulevaisuuteen.
Päätös on räikeässä ristiriidassa kaupungin omien linjausten kanssa:
Valtuuston päätös: Joulukuussa 2024 valtuusto linjasi, että kouluverkkoa tarkastellaan vain kerran valtuustokaudessa uuden strategian käsittelyn yhteydessä. Uutta strategiaa käsiteltiin ja se lyötiin lukkoon maaliskuussa 2026. Siinä yhteydessä lakkautettiin Ilolan koulu. Jo seuraavassa kuussa Epoon koulu pantiin lakkautuslistalle. Tässä on iso ristiriita valtuuston päätöksen kanssa.
Kylien kehitysohjelma: Uudessa strategiassa kärkihankkeeksi nostettiin saariston ja maaseudun kehittämisohjelma. Kehityksestä puhuminen on onttoa, jos alueen peruspalvelut samaan aikaan lakkautetaan.
Kaavoitus: Alueelle on valmistumassa kaksi isoa kaavaa, lähes 200 rakennuspaikkaa. Voolahden Y7-kaavan 108 tonttia saavat myyntiluvan parin kuukauden päästä. Kuka ostaa tontteja alueelta, josta koulu on viety? Tuskin ainakaan suomenkieliset lapsiperheet.
Lapsen etu ja kohtuuttomat koulumatkat.
Päätöksenteossa on aina ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Se on oikeudellinen velvoite, ei pelkkä kaunis fraasi tai mielipide.
Epoon koulun lakkautus tarkoittaa lapsille kohtuuttomia koulumatkoja. Esimerkiksi pellinkiläinen lapsi viettäisi keskustan kouluun kulkiessaan koko peruskoulunsa aikana yhteensä noin yhden kokonaisen vuoden pelkissä koulukyydeissä istuen. Tällainen arki ei ole inhimillistä eikä lapsen edun mukaista.
Saaristolisä ja innovatiiviset ratkaisut
Porvoo saa valtiolta saaristolisää noin 560 000 euroa vuodessa saaristo-olosuhteiden lisäkustannusten kattamiseksi. Tämä raha menee kuitenkin kaupungin yhteiseen kirstuun, eikä se näy Epoon tai Grännäsin koulujen oppilashinnoissa alentavasti. Kouluja vertailtiin suoraan keskustan kouluihin rahallisesta kompensaatiosta huolimatta.
Koulun säilyttämiseksi on tarjolla myös muita vaihtoehtoja, kuten kaksikielinen sivistyskeskus Grännäs skolan tai sivistyskeskus Epoon päiväkodin yhteyteen.
Saaristoasiain neuvottelukunta SANK, Porvoon nuorisovaltuusto, paikalliset yritykset, yhdistykset ja asukkaat vetosivat koulun puolesta ja SANK edellytti sivistyskeskusvaihtoehdon tutkimista. Sivistyskeskuksesta tehtyyn valtuustoaloitteeseen ei edes ehditty vastata ennen lakkautuspäätöstä.
Päätös pyyhkii pois arjen peruspilarin eteläisen alueen ja saariston suomenkielisiltä perheiltä.
Päättäjille tämä saattoi näyttäytyä vain yhtenä napinpainalluksena esityslistalla.
Alueen perheille kyse on koko elämästä, arjesta ja tulevaisuudesta. Koulu ei ole vain seinät, se on yhteisön sydän. Kun se viedään, alkaa negatiivinen kierre, perheet muuttavat pois ja alue näivettyy.
Opetuksen saavutettavuus on sivistyneen yhteisön peruskivi ja myös yhdenvertaisuuslakiin perustuva velvoite.
Se, että suomenkielinen opetus kokonaan lakkautetaan laajalta eteläisen Porvoon ja saariston alueelta, ei ole vaihtoehto.
Kylien yhteisöllisyys on vahva ja päämäärätietoinen.
Se antaa voimia seurata mottoamme:
Älä koskaan luovuta, se on aina liian aikaista.
ANELLA AHOKAS,
KAUPUNGINVALTUUTETTU (VIHR., SIT),
KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNNAN JÄSEN
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot