Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Jokseenkin erikoiselta vaikuttavat uudet linjaukset, ettei joulu- tai kevätjuhlia saisi pitää kirkossa. Syyksi esitetään muun muassa, että se ikään kuin rikkoisi vähemmistön oikeuksia ja/tai siinä on niinsanotun uskonnon harjoittamisen elementtejä, kuten rukous.
Miten sitten enemmistön oikeudet, kun keskimäärin 70 prosenttia kuuluu kirkkoon (pääkaupunkiseudulla matalampi), eikö heidän oikeutta kuulla? Joulukirkkohan on osa kulttuuriperintöämme ja on yleissivistävääkin tietää mitä kirkossa tapahtuu, myös maahanmuuttajien ynnä muiden, jotka halutessaan voivat siitä kieltäytyä. Lisäksi – toisin kuin esitetään – monet muiden uskontojen edustajat eivät niinkään vastusta uskonnollisia tapoja (pikemminkin kunnioittavat niitä).
Olisivatko siis taustalla toisinajattelijat tai mahdollisesti vihervasemmiston edustajat? Tuskinpa 1–2 kertaa vuodessa kirkossa tai kirkkotilassa käynti saisi nyt niin suurta vaikutusta ihmisen mielessä kuin näytetään pelkäävän. Jokainen lapsi ja nuori voi tai osaa kyllä itse päättää laulaako, rukoileeko tai uskooko, kuten ennen vanhaankin, jolloin koulussa oli kristilliset joka-aamuiset hartaudet. Ja aivoillekin tekee hyvää vetäytyä välillä hiljaiseen ja rauhalliseen tilaan kaiken melun ja netti-/älykännysurffailun jälkeen.
Vaikuttaa siltä, että on tahoja, jotka haluavat unohtaa, että länsimaiden ja maamme hyvinvoinnin takana ovat pitkälti kristilliset arvot (kuten lukutaidon kehittyminen, koululaitokset, heikommista huolehtinen, sosiaali- ja terveydenhuolto). Eikö oma historiamme olisi tärkeää muistaa, vaikka ei olisikaan niin syvästi kristitty, jotta emme heittäisi "lasta pesuveden mukana menemään".
"JOULUKIRKKO OSA KULTTUURIHISTORIAAMME"
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot