Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Itäväylä
Ihmiskunta on kivikaudesta alkaen laskenut ajankulun kuuta tutkimalla. Muinaisaikojen ihmisillä oli aikaa tiirailla taivaankannen tapahtumia. Ei ollut valosaastetta, joka nykyään häiritsee yötaivaan tarkastelua.
Jos uskaltautuu iltaiseen aikaan ulos, hämmästyy tähtien kauneutta. Joosefin aikaan taivaalla oli aurinko, kuu ja yksitoista tähteä. Ne jäävät nykyään monelta ihailematta, kun ilta kuluu televisiomurhien ja keksittyjen henkilöitten lemmenasiain selvittämiseen
Aurinko nousee näillä leveysasteilla joka päivä ja näyttäytyykin, jos pilvet sallivat. Kuu puolestaan voi olla kasvava tai vähenevä. Ennen sen asennosta luettiin talvipäivänseisaukset, kevätpäiväntasaukset, pääsiäiset, helluntait ja rukiinkylvöpäivät. Nyt ne katsotaan netistä.
Ajanlaskijat sovittelivat muinoin vuoden päivät kuukausiksi ja viikoiksi, mutta yksi vuorokausi neljässä vuodessa jäi yli. Se sijoitettiin helmikuun muitten päivien perään. Siellä se karkauspäivän nimisenä kummittelee tänäkin vuonna.
Sinä päivänä saavat naiset tasa-arvoisesti kosia, ja kieltäytyvä mies joutuu ostamaan kosijalle leninkikankaan. Mummo käytti muinaisessa nuoruudessaan tilaisuutta hyväkseen ja pisti kosinnan kohteen ostamaan pari metriä kretonkia. Silkkaa petkutusta. Mies menetti kretongista huolimatta vapautensa ja joutui Rosvo-Roopen tavoin naimisiin. Mummon kretonki puolestaan on jo leikattu matonkuteiksi.
Karkauspäivän kunniaksi mummo kehottaa kaikkia Suomen yksinäisiä naisia toimimaan kuin Spede eli sanomaan taikasanat ”Tultihin kosimahan.” Onhan maa piukallaan uljaita urhoja, joilla on järkeä ja kuntoa.
MUMMO MUTIKAINEN
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot