Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kirjoittajan mielestä Porvoon kaupungin toimet tai toimettomuudet ovat johtaneet siihen, että lakkautusuhan alla jo vuosia ollut Epoon koulu on nyt päätetty lakkauttaa.
Arkisto/Mika Laine
Politiikassa on kyse arvovalinnoista, totesi minulle eräs kokeneempi kaupunginvaltuutettu. Tuoreena kunnalliseen poliittiseen toimintaan osallistuneena olen hämmästellyt sitä ristiriitaa, mikä tuntuu vallitsevan vaalilupausten, kaupungin strategian ja päätösten toimeenpanon ja uudishankkeiden kanssa.
Kaupunkia tulee kuntalain mukaan kehittää tasapuolisesti ja taloudellisesti varovaisuuden periaatteella.
Porvoon strategiassa todetaan muun muassa, että ”toimimme yhdessä toisiamme arvostaen rohkeasti ja vastuullisesti. Aito vuoropuhelu ja laaja vuorovaikutus.” No, asukkaita ja heidän näkemyksiään ja toiveitaan on kuultu yli viisi vuotta sitten esimerkiksi kyläkeskusten kaavoituksen kehittämisen yhteydessä (Epoo ja Gäggdrag).
Kaavoituksen valmistelu on kestänyt kohta kahdeksan vuotta ja alueiden kehittyminen on taantunut, koska poikkeuslupia asuntorakentamiseen ei ole käytännössä myönnetty. Uusia asukkaita ja lapsiperheitä ei ole juuri tullut alueille. Suomenkielisiä esikouluikäisiä on jo ohjattu Kevätkumpuun Epoon alueelta. Nämä toimet tai toimettomuudet ovat johtaneet siihen, että lakkautusuhan alla jo vuosia ollut Epoon koulu on nyt päätetty lakkauttaa.
Kaksikielisen sivistyskeskuksen perustamista Grännäsin koulun yhteyteen ei ole haluttu pitää vaihtoehtona. Strategiasta ”Vaivaton ja sujuva arki, yhdenvertaisuus lisääntyy” ei taida toteutua tässä päätöksessä, jos sitä verrataan esimerkiksi Kulloon ja Kerkkoon kaksikielisten sivistyskeskusten päätösten perusteluihin. Epoon koulun lakkauttamista perusteltiin säästösyillä, tulevat korjaus- ja muutostyöt maksaisivat noin kaksi miljoonaa euroa.
Toisaalta kaupunginhallitus päätti viime keväänä, ettei Huhtisten päiväkotia kunnosteta, vaan rakennetaan uusi tilalle. Kunnostukseen oli varattu 3,2 miljoonaa euroa, nyt hintalappu uudisrakennukselle 5,7 miljoonaa euroa – vaivainen 2 miljoonan euron lisäys. Nyt syksyllä uudishanketta onkin laajennettu ja uusi kustannusarvio 10 miljoonaa euroa! Lisäys vaatimattomat 5 miljoonaa euroa. Kai näissä päätöksissä on jokin logiikka.
Missä ovat toimet palveluiden parantamiseksi sivistystoimessa, kuten opettajien vakinaiset virkasuhteet laadukkaan opetustoiminnan turvaamiseksi määräaikaisten sopimusten sijaan, kunnon oppimismateriaalit kaikille oppilaille, riittävä apu- ja tukihenkilöiden määrä ja erityisluokkien palauttaminen. Strategiassa todetaan, että ”tarjoamme koulutusta ja varhaiskasvatusta turvallisissa ja terveellisissä tiloissa.”
Toivoisin, että huomio keskitettäisiin prosessien ja hallinnon paisuttamisen sijaan kaupungin palveluja käyttäviin ihmisiin, oli kyse sitten lapsista, aikuisista tai vanhuksista. On toki inhimillistä, että päätöksentekijöiden ja valmistelijoiden on innostavampaa keskittyä miljoonaluokan hankkeisiin kuten itärata, Kokonniemi, toriuudistus, Nimbus kuin jokapäiväiseen arkeen ja tarpeisiin liittyviin asioihin.
KARI PAULOAHO,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot