Luo­va kau­pun­ki ei ole pelk­kä is­ku­lau­se tai yk­sit­täi­nen ke­sä­ta­pah­tu­ma. Se ei syn­ny vain mu­se­os­ta, näyt­te­lys­tä tai fes­ti­vaa­lis­ta. Luo­va kau­pun­ki on ym­pä­ris­tö, jos­sa ih­mi­set voi­vat koh­da­ta, ko­keil­la, teh­dä ja kas­vaa ja jos­sa luo­vuus näh­dään kau­pun­gin ke­hit­tä­mi­sen yti­mes­sä.

Lo­vii­sas­sa luo­van kau­pun­gin pe­rus­ta on jo ole­mas­sa. Kau­pun­gin vah­vuus ei ole koos­sa, vaan in­hi­mil­li­ses­sä mit­ta­kaa­vas­sa, oma­lei­mai­ses­sa his­to­ri­as­sa ja vah­vas­sa yh­tei­söl­li­syy­des­sä. Tääl­lä tai­tei­li­jat, kä­si­työ­läi­set, muu­si­kot, kir­jai­li­jat ja kult­tuu­ri­toi­mi­jat ovat osa kau­pun­ki­ku­vaa – ei­vät ir­ral­li­nen saa­re­ke.

Luo­va kau­pun­ki syn­tyy ar­jes­sa. Se ra­ken­tuu työ­huo­neis­sa, gal­le­ri­ois­sa, yh­tei­sis­sä ti­lois­sa, kou­luis­sa ja kah­vi­lois­sa. Se nä­kyy ta­pah­tu­mi­na, mut­ta en­nen kaik­kea koh­taa­mi­si­na. Kun tai­tei­li­jat, yrit­tä­jät, asuk­kaat ja kau­pun­ki te­ke­vät yh­teis­työ­tä, syn­tyy uu­sia ide­oi­ta ja roh­kei­ta avauk­sia.

Yk­si kes­kei­nen te­ki­jä on tila. Luo­vuus tar­vit­see koh­tuu­hin­tai­sia ja py­sy­viä työs­ken­te­ly- ja esi­tys­paik­ko­ja. Kun te­ki­jöil­lä on mah­dol­li­suus juur­tua kau­pun­kiin, syn­tyy pit­kä­jän­teis­tä toi­min­taa. Lo­vii­san mit­ta­kaa­va tar­jo­aa tä­hän eri­no­mai­set edel­ly­tyk­set. Tääl­lä etäi­syy­det ovat ly­hyi­tä, yh­teis­työ luon­te­vaa ja tyh­jiä asun­to­ja ja työ­ti­lo­ja riit­tää.

Toi­nen tär­keä ele­ment­ti on nä­ky­vyys. Luo­van toi­min­nan on ol­ta­va hel­pos­ti löy­det­tä­vis­sä ja ko­et­ta­vis­sa. Di­gi­taa­li­nen alus­ta, yh­tei­nen ver­kos­to ja koor­di­noi­tu vies­tin­tä voi­vat teh­dä ha­ja­nai­ses­ta toi­min­nas­ta ko­ko­nai­suu­den. Kun kau­pun­ki­lai­nen tai mat­kai­li­ja löy­tää yh­des­tä pai­kas­ta ta­pah­tu­mat, te­ki­jät ja pal­ve­lut, kyn­nys osal­lis­tua ma­dal­tuu.

Kol­mas ulot­tu­vuus on ar­vos­tus. Luo­va työ ei ole har­ras­tus, vaan am­mat­ti ja tu­le­vai­suu­den voi­ma­va­ra. Te­ko­ä­lyn ja au­to­maa­ti­on muut­ta­es­sa työ­e­lä­mää ih­mi­sen vah­vuuk­sik­si jää­vät luo­vuus, ajat­te­lu ja kyky ra­ken­taa mer­ki­tyk­siä. Juu­ri näi­hin tai­de pe­rus­tuu. Sik­si kult­tuu­ri ei ole kau­pun­gin ke­hit­tä­mi­sen ko­ris­te, vaan sen elin­voi­man läh­de.

Lo­vii­sa voi nous­ta roh­ke­ak­si ja oma­lei­mai­sek­si tai­de­kau­pun­gik­si, ei jäl­jit­te­le­mäl­lä suu­rem­pia kau­pun­ke­ja, vaan vah­vis­ta­mal­la omaa iden­ti­teet­ti­ään. Luo­va kau­pun­ki syn­tyy, kun yh­tei­nen tah­to, ra­ken­teel­li­nen tuki ja ak­tii­vi­nen yh­tei­sö koh­taa­vat. Se syn­tyy te­ke­mäl­lä yh­des­sä.

ILK­KA RON­KAI­NEN,
LO­VII­SAN TAI­DEYH­DIS­TYK­SEN PU­HEEN­JOH­TA­JA