Viikon kysymys
A-
A+
Kuvituskuva.
Merja Forsman
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen uhkaa hyvinvointiamme, talouttamme ja lastemme tulevaisuutta. Siksi maailmanlaajuiset talkoot tähtäävät luontokadon pysäyttämiseen 2030 mennessä. Monimuotoinen luonto sietää paremmin muutoksia.
Vaikka ilmiö on globaali, luontokato tapahtuu paikallisesti. Maankäytöllä on suuri merkitys. Miksi Porvoon strategialuonnoksessa ei ole mainittu Porvoonkorpea? Sen tulisi olla kärkihanke, joka toteutetaan 2026–2029. Luonnoksessa luvataan: ”kaupungin kasvaessa vahvistamme luonnon monimuotoisuutta, turvaamme viheralueet ja niiden ekologiset yhteydet.”
Porvoonkorven yhtenäinen metsäalue yhdistää suojelualueet etelä- ja pohjoisosissa. Metsälajeille riittävän suuri alue on elintärkeä. Lähimetsä on olennainen myös asukkaiden hyvinvoinnille. Alue tarvitsee statuksen suojakseen. Uudessa osayleiskaavassa 2050 näkyy pyrkimys Porvoonkorven säästämiseksi, mutta Kevätkummun ja Tarkkisten kohdalta rakentaminen syö metsiä jopa kilometrin kapeammaksi, myös Metso-potentiaalisia kohteita – kaupungin yhtenäinen metsäalue katkeaa ja suojelualueet jäävät saarekkeeksi.
Suomi on sitoutunut 30 % suojelu- ja ennallistamistavoitteisiin. Tämä on turvatakuu elämälle. Se pitää huomioida kaupunkisuunnittelussa. Kuntien on otettava vastuu Etelä-Suomen metsien suojelusta. Iso osa Porvoon metsistä on yksityisessä omistuksessa, ja kaupunkia kaivataan suunnannäyttäjäksi. Kaupungin metsien suojelutavoite tulisi olla enemmän kuin 17 % ja siihen päälle monimuotoisuutta tukevat alueet (OECM). Tulevaisuudenusko ei synny sanoista paperilla.
SANNA SAARI-VESTERINEN
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot