Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittajan epäilee, mistä löytyisi toimija, joka investoisi parhaillaan purettavan Porvoon linja-autoaseman tilalle suunniteltuun toripaviljonkiin.
Arkisto/Marko Wahlström
Torialue on Porvoon keskustan sydän. Vaikka varsinaista linja-autoasemaa ei enää olekaan, kauppatorin reunalta lähdetään aamuisin töihin. Sinne tulevat lapset ja nuoret kouluihin mennessään. Iltapäivisin he odottavat busseja. Monet vain kävelevät torin poikki asioilleen tai pysäköivät autonsa torin laitaan. Ei sinne mitään viihdettä kaivata.
Kesäisin torilla myydään vihanneksia, marjoja ja kalaa. Eläkeläiset ja lomalaiset istuvat pitkään torikahviloissa, koska niissä tapaa vanhoja tuttuja. Tämä on torin sosiaalinen elementti. Talvella sitä ei ole.
Nämä torin perustoiminnot eivät parane, vaikka kaupunki luulottelee muuta asemakaavaehdotuksessaan. Torille ollaan tuomassa infrastruktuuria, joka mahdollistaa toisarvoisen puuhastelun. Itse asiassa torin muutostyöt pakottavat toriyrittäjät väliaikaisjärjestelyihin jossain muualla. Onko kahvibusseilla edes paluuta torille, kun niitä ei näy suunnittelupapereissa?
Korvapuusti alueen arvokkaimmalle paikalle
Uutta bussiasemaa ei Porvooseen rakenneta. Kaikki bussipysäkit siirretään Rauhan-, Raatihuoneen- ja Piispankadun varteen. Bussien pysäköinnin siirtäminen kaupungintalon ja toripuistikon väliin on korvapuusti alueen arvokkaimmalle paikalle.
Henkilöautojen pysäköintipaikat torilla poistetaan. Vain polkupyörien pysäköinti sallitaan, osin jopa katoksissa. Keskustan liike-elämä kärsii ja sen elinvoima heikkenee tyhjenevien liiketilojen myötä jo nyt.
Puretun linja-autoaseman tilalle kaupunki suunnittelee lerppahatun muotoista rakennusta, jossa olisi myös kahvila. Siinähän on kahvilaa kahvilan vieressä jo muutenkin. Mistä tulisi uusia asiakkaita vai tapahtuisiko vain vanhojen asiakkaiden uudelleenjako?
Tämän toripaviljongin rakennuskustannuksiksi on arvioitu kolme miljoonaa euroa. Kaupunki ei siihen lähde, vaan toimii vain rakennuspaikan vuokraajana. Mistä löytyy kannattava firma, jolla on varaa noin isoon investointiin kovasti kilpaillussa ympäristössä? Kaupunkikuvan parantamisen vuoksi pikainen toteutus olisi kuitenkin tarpeen.
Kauppahallien kukoistusaika oli 1950-luvulla
Asemakaavaehdotuksessa esitetään selvityksen tekemistä kauppahallin rakentamisesta torille tai lähiympäristöön. Asialla ovat olleet myös nostalgiaan taipuvaiset yleisönosastokirjoittajat. Kauppahallien kukoistusaika oli 1950-luvulla. Sen jälkeen niitä on lopetettu runsaasti.
Mitä siellä Porvoon kauppahallissa myytäisiin? Tavallisia elintarvikkeita saa halvemmalla K- ja S-marketeista. Erikoisuuksien myynti ei houkuttele riittävästi asiakkaita. Markkinarako on ahdas. Italialaiset makkarat eivät oikein myy Helsingissäkään.
Tämän suunnittelijat tietävätkin ja he esittävät hybridimallia, jossa kauppahalli olisi 1?000 neliömetriä ja sen kyljessä 400 neliömetrin päivittäistavarakauppa. Ratkaisu tuntuu epätoivoiselta. Hallin puolella olisi tarkoitus olla palveluliikkeitä. Niitähän meillä on muutenkin: kampaamoja, kosmetologeja ja hierojia ynnä muita.
Minkätasoisilla ja kuinka pitkillä vuokrasopimuksilla halli saataisiin alusta pitäen täyteen? Se kiinnostaa sijoittajia ja myös vuokralaisia. En minä asiasta ole sinänsä huolestunut, mutta eipä olisi kiva, jos torilla olisi jonkun vuoden päästä kaksi tyhjää liikerakennusta. Ja vaikka ei olisikaan, ei tämä mikään hyvä hanke ole.
Kaupungin panostukseksi torin muutostöihin on arvioitu 8–10 miljoonaa euroa. Vähemmälläkin pärjäisi. Suunnitelmaa tulisi karsia turhasta kekkuloinnista. Luonnonkivipäällysteestä pitäisi tinkiä ja ottaa halvempi ratkaisu.
ILKKA ALAVA,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot