Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kirjoittajan mielestä kuntaa ja hyvinvointialuetta koskevat muutosprosessit ovat edelleen loistava mahdollisuus kohentaa nykypalvelujen laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
Juha Tuomi
Lauantaina 19.11. uutisoitiin Porvoon valtuutettujen budjettikeskusteluista. En ilahtunut. Erityisesti odotin keskustelua varautumisesta kunnan, järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistoimintaan sekä työllistämispalveluista osana Porvoon uutta hyvinvointitehtävää.
Uutisointi vertautui mielessäni Tampereen yliopiston professorin kunnallistalouden luennolla esittämään näkemykseen: ”Kun päätetään ulkoilualueen katoksesta, on jokaisella näkemys, mutta todella isoista ei juurikaan” (vapaamuotoinen sisältölainaus). Todella pitkän poliittisen väännön jälkeen 1.1.2023 käynnistyvä uuden julkispalvelujen todellisuuden merkitystä ei ole sisäistetty?
Kuntaa ja hyvinvointialuetta koskevat muutosprosessit ovat edelleen loistava mahdollisuus kohentaa nykypalvelujen laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Mutta ei. Toistaiseksi toteutetaan laatikkoleikkiä, jossa vanhat palvelut työprosesseineen sijoitetaan uusiin kansiin. ”Hallintohimmelit” toki saavat uusia tekijöitä.
Sotepalvelujen karsiutuminen korostaa kunnan hyvinvointitehtävää, josta uudet toimialat tuskin selviävät yksin. Järjestöt tukevat moninaisesti kuntalaisten hyvinvointia jo nyt. Niiden sopimuspohjainen kytkentä kuntapaleluihin on tarpeen; moni palvelu tehostuu ja palveluja tarvitsevien elämä kohenee. Toteutus tarvitsee vain poliittiset päätökset tavoitteista, rahoituksesta ja kumppanusmallit. Järjestöihmisen näkökulmasta otteeton tulevaisuuteen varautuminen on järjetöntä resurssihukkaa ja apua tarvitsevien kuntalaisten mitätöintiä.
Porvoon Yhdistyskeskus ry (PYK) pitää yllä kolme avointa kahvila (WSOY, Gammelbacka ja Kevätkumpu), alueiden asukkaiden kohtaamispaikkoja, sosiaalisesti tärkeitä ”henkireikiä” eli toimintaa, miksi ne aikoinaan kumppanuussopimuksella kaupungin kanssa perustettiin. Vuositasolla kahvilakäyntejä on tuhansia. Kaupunki vetäytyi kumppanuussopimuksesta. Sen vuoksi perustehtävämme – tuki 65 jäsenjärjestölle ja niiden noin 15 000 jäsenelle – rajoittuu lähinnä kokous- ja harrastetilojen ylläpitoon ja informaatiopalveluihin. Taloustoiminnallisen yhteistyön puute on iso isku järjestöpalvelujen kehittämiselle.
Kotona asumista PYK tukee hyvinvointipalveluin. Apua saavat vähävaraiset vanhukset ja ne, jotka eivät tukea julkispalveluista saa. Monelle elämäntilanne on epäinhimillinen. Vauraan kunnan hyvinvointitehtävää ajatellen kyseessä on iso eettissosiaalinen ongelma.
Työttömien rekrytointimme supistaa ns. kelasakkoja ja erilaisia sosiaalitukia. Porvoon ”säästöt” viime vuonna lähestyvät 100 000:a euroa; toimintatukemme on tästä murto-osa. Koko järjestökentän panoksen kasvattaminen määrätietoisesti osaksi hyvinvointityötä on sosiaalisesti ja taloudellisesti kannattavaa; vuotuisten sakkomaksujen pitäminen tasolla 4–5 miljoonaa euroa, ei sitä millään mittarilla ole.
Hyvienvointipolitiikan on varmistettava toimien vaikuttavuus. Katsotaan kokonaisuutta, määritetään tavoitteet ja keinot. Tuloksena on hyvinvointia ja vähenevää huono-osaisuutta. Kunta-laiset, työllistetyt, hyvinvointipalvelujen tuottajat ja kuntatalouskin kiittää.
MATTI LEHESNIEMI,
SOSIONOMI,
PORVOON YHDISTYSKESKUS RY:N PUHEENJOHTAJA,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot