Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Halkaisijaltaan noin 11-senttisessä poratussa lämpökaivossa vedellä on tärkeä tehtävä. – Vesi korostuu maalämmön kaikissa keruupiireissä. Kallioperästä lämpö siirtyy veteen ja vesistä putkiin, LVI-insinööri Toni Liikanen Kymen Lämpöpalvelusta kertoo.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Maalämpöpumppujen toisen sukupolven laitteistot tekevät tuloaan. Tilastojen mukaan vuosina 2006–2011 maalämpöpumppu oli maamme yleisin valinta uusien pientalojen lämmitysjärjestelmäksi. Maalämpöpumppujen markkinaosuus ylitti tuolloin 40 prosenttia.
Itäisellä Uudellamaalla ensimmäisiä maalämpöpumppuja asennettiin vuosina 2002–2003.
– Maalämpömarkkinat ovat menossa siihen, että nyt alamme saada tarjouksia ensimmäisen sukupolven laitteistojen uusimisesta, toimitusjohtaja, LVI-insinööri Toni Liikanen Kymen Lämpöpalvelu Oy:stä kertoo.
Hänen mukaan kehitys on ollut nähtävissä selkeästi viimeisen puolen vuoden aikana.
– Osa asiakkaista ei vaihda konetta ennen kuin se menee rikki. Toiset ovat selvästi valveutuneempia ja haluavat varautua, Liikanen sanoo ja vertaa asiaa auton vaihtamiseen.
Liikasen mukaan 5–10 vuotta on liian lyhyt aika lämpöpumpun vaihtamiselle.
– Kun laite tulee 20 vuoden ikään pitää asiaa jo vakavasti harkita. Vaihtomarkkinat koskevat tulevien vuosien aikana ensimmäiseksi omakotitaloja, jossa maalämpöpumput alkoivat yleistyä ensimmäisenä. Kiinteistöyhtiöt (rivi- ja kerrostalot) tulevat kymmenkunta perässä.
Itäisellä Uudellamaalla pitkät perinteet
Kymenlaaksossa vuonna 2018 perustettu ja alueella uusien maalämpöpuimppujen asennuksissa markkinajohtajaksi kohonnut Kymen Lämpöpalvelu Oy avasi äskettäin toimistonsa Porvoon ydinkeskustaan.
– Idea sai alkunsa siitä, koska olimme porvoolaisen yrityksen palveluksessa, Toni Liikanen sanoo.
Yhtiön osakkaat Anssi Eloranta, Joonas Tiihonen ja Toni Liikanen hankkivat alan kokemuksen pioneerityötä maalämmön parissa tehneessä alan toimijassa.
– Itäisellä Uudellamaalla on pitkät perinteet maalämmön rakentamisessa, Uskomme, että täällä on tulevaisuudessa myös maalämpöpumppujen korjaus- ja huoltotarvetta enemmän kuin muualla, Liikanen muistuttaa.
Iäkäs maalämpöpumppu näkyy sähkölaskussa
Iäkkään maalämpöpumpun käyttö näkyy sähkölaskussa.
– Jos alkaa huomaamaan, että lämmitysenergiaa menee selvästi enemmän kuin aikaisemmin, kertoo se siitä, että maalämpökompressorin moottorin teho ei välttämättä ole niin hyvä. Harvoin se enää korjaantuu, vaan heikkenee entisestään, Liikanen sanoo.
Klassinen merkki maalämmön korjaus- tai vaihtotarpeesta on laitteiston kova ääni.
– Kun menemme paikan päälle, huomaamme äänen kuuluvan kompressorista, jota ei voi avata ja tutkia. Sen voi joko vaihtaa tai uusia koko laitteen, Liikanen sanoo.
– Jos on yli 20 vuotta vanha laitteisto, ei ehkä ole järkevää vaihtaa uutta moottoria, vaikka se olisikin mahdollista. Kyseessä olisi kuitenkin useamman tuhannen euron remontti.
Lämmön keruuseen pitää kiinnittää huomiota
Maalämmön keruu tapahtuu vesistöstä, pellosta tai lämpökaivosta. Vesistöpiiri on maassamme harvinaisin, vaikkakin paras maalämpöenergian tuottamisen muoto.
Suosituin tapa ja lähes ainoa taajamien omakotitonteilla on lämpökaivon poraaminen. Maaseudun vanhemmissa maalämpöjärjestelmissä energiaa johdetaan putkia pitkin pellosta.
– Lämmön keruuseen pitää kiinnittää huomiota. Laitteistojen hyötysuhde on parantunut selkeästi verrattuna esimerkiksi 20 vuotta vanhoihin laitteisiin, Liikanen sanoo.
– Jotta hyvä hyötysuhde toteutuu, maasta – kaivo, pelto tai vesistö – pitää ottaa enemmän energiaa kuin on otettu vanhalla laitteella. Kun lämmönkeruu on suunniteltu vanhalle laitteelle, energiaa ei saada välttämättä yhtä paljon kuin.
Liikanen korostaa, että uuden laitteen tulisi olla joko entistä vastaava tai sellainen uusi invertterilaite, jossa on keruupiirin valvontajärjestelmä.
– Se mahdollistaa, että laite ei ota lämmönkeruupiiristä liikaa energiaa, vaan valvoo piirin toimintaa ja estää esimerkiksi kaivon jäätymisen ja energian loppumisen. Valvontajärjestelmä toisaalta myös lisää sähkövastuksen toimintaa.
ELY-keskus tukee omakotiasujia
Maalämmön toteuttaminen 150-neliömetrin kokoiseen 1970–1980-luvun öljylämmitteiseen omakotitaloon maksaa keskimäärin 17 000–18 000 euroa. Esimerkissä talon öljynkulutus on 2 500–3 000 litraa.
– Työ pitää sisällään lämpökaivon poraaminen ja öljykattilan vaihtamisen uuteen laitteistoon, Liikanen laskeskelee.
Mikäli vanhassa kohteessa on jo maalämpö ja vanha pumppu vaihdetaan uuteen ilman lämmönkeruun muutoksia, investointi pyörii 12 000 euron molemmilla puolilla.
– ELY-keskus tukee edelleen niitä omakotitaloasujia, jotka vaihtavat öljylämmityksestä ja maakaasusta maalämpöön 4 000 eurolla. Jos asiakas joutuu vaihtamaan maalämpöpumpun vanhasta uuteen, saa hän kotitalousvähennyksen.
Valtion tuki on poistunut taloyhtiöiltä kokonaan.
Lämpöpumpun takaisinmaksuaika 5–7 vuotta
Energiana maalämpö on ilmaista. Lämpöpumppu käyttää toimiakseen sähköä.
– Sähkönkulutus tarkoittaa 150-neliöisessä omakotitalossa keskimäärin 5 000–7 000 kilowattituntia, jolloin lämmityskulut (sähkön hinta 15 senttiä/kilowattitunti + vero) ovat keskimäärin noin 1 000 euroa, Liikanen kertoo..
– Investoinnin kuoletusaikaan vaikuttavat energianhinnat, mutta keskimäärin takaisinmaksuaika on viiden ja seitsemän vuoden välillä.
Liikanen laskee, että öljykattilaan verrattuna maalämpö säästää vuodessa lämmityskustannuksissa noin 3 000 euroa.
"Jos lämpöä otetaan liikaa maaperästä, silloin lämpöä ei riitä"
Maaperästä riittää lämpöä niin kauan kuin se on oikein mitoitettu.
– Jos lämpöä otetaan liikaa maaperästä, silloin lämpöä ei riitä, Liikanen muistuttaa.
Maalämmön tehtävänä on riittää lämmityskauden aikana niin vesistöstä, pellosta kuin poratusta lämpökaivosta.
– Kesäaikana tehtävä on auringolla tai maan omalla lämmöllä varaamalla "lämpöakku" (maaperä toimii akkuna) täyteen odottamaan seuraavaa lämmityskautta, Liikanen kertoo.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot