Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Uski kannustaa vanhempia seuraamaan, mitä lapset ja nuoret tekevät somessa ja keskustelemaan sosiaalisen median riskeistä heidän kanssaan.
Merja Forsman
PORVOO Albert Edelfeltin koulussa järjestettiin viime viikon tiistaina tilaisuus, jossa sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologian tohtori Suvi Uski kertoi tärkeitä faktoja lasten ja nuorten sosiaalisen median käytöstä.
Tilaisuuden järjesti Porvoon vanhempainyhdistykset ry Föräldraföreningar i Borgå rf (POFF) yhdessä Porvoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialan kanssa.
Uskin viesti oli huolestuttava: somen rooli nuorten elämässä on kasvanut huomattavasti, ja se vaikuttaa niin hyvinvointiin, itseluottamukseen, keskittymiseen kuin koulunkäyntiin.
Seksuaalinen häirintä jo osa jokapäiväistä somenkäyttöä
– Aion pilata tunnelmanne, Uski aloitti tilaisuuden ja kertoi tuoreimpia faktoja somenkäytöstä.
Tutkimusten mukaan haitallisten sisältöjen levittäminen, pahoinpitelyvideoiden kuvaaminen ja jakaminen sekä seksuaalinen häirintä ovat lisääntyneet merkittävästi eri somealustoilla.
Joka toinen 8.–10.-luokkalainen on kokenut seksuaalista häirintää sosiaalisessa mediassa viimeisen vuoden aikana. Lasten suosimassa Snapchatissa seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuvat yleisimmin 10-vuotiaat. Tämän ikäisiltä lapsilta puuttuu usein kyky ja sanat ilmaista kokemuksiaan aikuisille.
– Me vanhemmat jäämme monesta ulkopuolelle. Seksuaalisesta häirinnästä on tullut osa jokapäiväistä somenkäyttöä. On hyvä tietää, että jos jokin sovellus on tehty lapsille, sinne menevät myös pedofiilit ja ne, jotka organisoidusti keräävät lapsista alastonkuvia, joita voi myydä eteenpäin. Oletteko te valmistautuneita siihen?
Uski korosti, että aikuisilla on velvollisuus seurata, mitä lapset ja nuoret tekevät somessa ja keskustella riskeistä heidän kanssaan.
Suvi Uski on somen ongelmatilanteita ratkovan yrityksen, Someturvan, toimitusjohtaja.
Merja Forsman
Sosiaalisen median alustoilla jopa 1825 tuntia vuodessa
Yksi illan keskeisistä teemoista oli sosiaalisen median ja etenkin nuorten suosiman somekanavan, Tiktokin, koukuttavuus.
Tiktokin suosio on kasvanut hurjaa vauhtia. Suomessa sovellusta käyttää jo noin 1,5 miljoonaa ihmistä, ja käyttäjät ovat pääasiassa alle 24-vuotiaita. Keskimäärin nuoret viettävät Tiktokissa puolitoista tuntia päivässä.
Yhteensä aikuiset käyttävät sosiaalisen median kanavia noin 900 tuntia vuodessa.
– Me aikuiset käytämme vanhaa somea, jota edustaa esimerkiksi Facebook. Sillä voi pitää yhteyttä tuttuihin ja kertoa kuulumisia. Se toimii länsimaalaisten arvojen mukaisesti ja pelisäännöillä, jotka me tunnemme. Suurin osa vanhan somen kanavista on Jenkeistä, Uski kertoi.
Nuoret käyttävät sosiaalisen median kanavia yli kaksi kertaa enemmän eli noin 1825 tuntia vuodessa.
– Miksi? Koska he käyttävät uutta somea, joka edustaa toisenlaista toimintamallia, Uski kertoo.
Hänen mukaansa uutta somea edustavan kiinalaisen Tiktokin koukuttavuus perustuu lyhyisiin videoihin ja erittäin tarkkaan algoritmiin, jossa koneäly valitsee, mitä sisältöä käyttäjille nostetaan näkyviin. Sovellus tarkkailee, mitä käyttäjät jäävät katsomaan ja mitä eivät. Näin se oppii näyttämään yhä enemmän käyttäjää kiinnostavaa sisältöä ja koukuttamaan käyttäjänsä.
– Tiktokin koukuttavuus on ”ihan nextiä leveliä”. Nuorista yli 70 % on yrittänyt vähentää somen käyttöä, mutta eivät ole onnistuneet. Se on aika pysäyttävää, Uski sanoi.
– Teknologia on kehittynyt niin taitavaksi, että meidän aikuistenkin on vaikea vastustaa somekoukkuun jäämistä. Tuntuu epäreilulta, että sanomme lapsille, että lopettakaa somen selaaminen. Eivät lapset pysty. Nuoret eivät kaipaa moitteita, vaan tukea.
Uski kertoi itse kertovansa joka kerta miehelleen, kun hän avaa Tiktokin.
– Muuten minä, aikuinen ja ei-impulsiivinen sometutkija, en pysty lopettamaan Tiktokin katsomista. Ensin katson muutamat hauskat videot, sitten näen videoita, jotka saavat minut itkemään. Sitten katson taas hauskoja, tasapainottavia videoita. Olen nähnyt niin hirveitä sisältöjä, etten halua edes kertoa niistä, Uski kertoi.
Porvoon vanhempainyhdistykset ry Föräldraföreningar i Borgå rf (POFF) on järjestänyt useita informatiivisia tilaisuuksia vanhemmille ja koulun edustajille. Yhdistyksen puheenjohtaja Marika Salomaa avasi viime viikon tiistain tilaisuuden.
Merja Forsman
Tiktissa pyörii paljon haitallista sisältöä
Jos TikTok ei ole ennestään tuttu, voi olla vaikea kuvitella, millaista sisältöä alustalla on.
– Suosittelen käymään Tiktokissa, vaikka on epäreilua suositella sitä teille: tulette koukuttumaan, Uski sanoi.
Tiktok suosii sisältöä, joka pysäyttää. Osa sisällöstä on haitallista. Käyttäjä voi törmätä esimerkiksi videoon, jossa tehdään itsemurha, raiskataan, teloitetaan tai ihaillaan anoreksiaa ja jaetaan haitallisia syömisvinkkejä.
Uskin mukaan suomalaisissa kouluissa on ollut tilanteita, joissa pojat ovat käyttäytyneet epäkunnioittavasti naisopettajia ja tyttöjä kohtaan. Tämä on johtunut somessa leviävistä naisvihamielisistä viesteistä, kuten ultramaskuliinista elämäntapaa markkinoivan Andrew Taten opeista.
Entistä nyrkkeilijää ja somevaikuttajaa syytettään tällä hetkellä muun muassa ihmiskaupasta ja raiskauksista.
– Kysykääpä lapsiltanne, onko Andrew Tate tuttu, Uski kannusti.
Kun some imaisee niin suuren osan nuorten ajankäytöstä, on selvää, että se vaikuttaa myös nuorten itsetuntoon.
– Kouluikäiset ovat tosi kovassa tilanteessa, kun joka päivä tulee aimo annos inspiraatiota siitä, millainen pitäisi olla ja mitä pitäisi kuluttaa, Uski sanoi.
Meidän pitää joka päivä muistuttaa, mitkä ovat meidän arvomme ja että lapsi on hyvä juuri sellaisena kuin on.
Omalla mallilla on merkitystä
Miten lapsia ja nuoria voi sitten suojella sosiaalisen median haittapuolilta?
– Meidän tulisi pohtia, miten selviytyä tässä superkoukuttavassa maailmassa ja opettaa lapsia rajoittamaan itse toimintaansa, Uski sanoi.
Hän vertaa tilannetta hampaiden harjaamiseen: pienten lasten vanhempien täytyy vuosien ajan harjata lasten hampaita aamuin illoin, kunnes siitä tulee lapsille rutiini.
– Suosittelisin myös viivyttämään somen käytön aloittamista ja sopimaan ruutuajasta, Uski sanoi.
Vaikka Suomesta puuttuvat vielä viralliset ruutuaikasuositukset, tiedetään, että yli kolmen tunnin ruutuaika aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia kaikissa ikäluokissa.
– Keski-Euroopan ja Amerikan kouluissa sosioekonominen tausta ja vanhempien tiedostavuus näkyvät jo siinä, onko lapsella älypuhelin. Monissa yksityiskouluissa oppilailla on älypuhelimen sijaan älykello, Uski kertoi.
Myös vanhempien omalla mallilla on väliä.
– Nuorista 10 % kertoo, että heitä häiritsee vanhempien puhelimenkäyttö. On hyvä miettiä, millaista mallia lapsille antaa, Uski sanoi.
Tilaisuuteen oli ilmoittautunut yli 160 vanhempaa ja koulujen edustajaa.
Merja Forsman
Yhteiset linjaukset tarpeen?
Tilaisuuden lopuksi pohdittiin, pitäisikö Porvoon kouluissa ottaa käyttöön yhteiset linjaukset, jotka rajoittaisivat älypuhelinten käyttöä kouluissa.
Yleisössä harmiteltiin, että esimerkiksi Wilma ja älypuhelimeen ladattu bussikortti kannustavat lapsia älypuhelimen käyttämiseen. Monet ihmettelivät, miksi välitunneilla saa selata puhelimia.
– Lainsäädäntö ei tue sitä, että pystyisimme kieltämään kännykät koulussa, Albert Edelfeltin koulun rehtori Janne Salmela kertoi.
Kunnes lainsäädäntö saadaan ajantasaiseksi ja tukemaan lasten – sekä vanhempien – hyvinvointia, on vanhempien tehtävänä tukea lasten turvallista sosiaalisen median käyttöä.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot