Viikon kysymys
A-
A+
Puolan suurlähettiläs Tomasz Chłoń vieraili Levinin kellarissa. – Tällaiset Suomi-Puola-yhdistykset ovat maittemme välisille suhteille tärkeitä. Yhdistysten jäsenet ovat Puolan läheisimpiä ystäviä. Sanon aina, että he ovat Puolan suurlähettiläitä.
Merja Forsman
PORVOO Kun Porvoonseudun Suomi–Puola-yhdistys perustettiin 28.8.1975, moni asia oli toisin. Puola oli historian riepottelema maa, joka kaipasi modernin ja edistyneen Suomen tukea ja auttavaa kättä.
Nyt Puola on monessa suhteessa kivunnut Suomen ohi. Esimerkiksi joillakin aloilla nettopalkat ovat korkeampia kuin Suomessa.
Suomea ja Puolaa yhdistää moni asia, kuten historia, EU-jäsenyys, turvallisuuspoliittiset tavoitteet ja kauppa. Puolan suurlähettiläs Tomasz Chłoń ja Katarzyna Drozd vierailivat Porvoossa.
Merja Forsman
Puolan suurlähettiläällä lämpimät suhteet Porvooseen
Porvoonseudun Suomi-Puola-yhdistys juhli keskiviikkona 24.9. jo 50-vuotista toimintaansa Levinin kellarissa.
Paikalle oli kutsuttu yhdistyksen jäseniä, Suomi-Puola Yhdistysten Liiton ja Porvoon kaupungin edustajia sekä Puolan suurlähettiläs Tomasz Chłoń.
– Tällaiset Suomi-Puola-yhdistykset ovat maittemme välisille suhteille tärkeitä. Yhdistysten jäsenet ovat Puolan läheisimpiä ystäviä. Sanon aina, että he ovat Puolan suurlähettiläitä, Chłoń kertoi Itäväylälle juhlahumun keskellä.
Hänen mukaansa yhdistysten jäsenillä on arvokasta tietoa siitä, miten maat voivat kehittää suhteitaan edelleen niin kulttuurin, politiikan tai talouden suhteen.
– Näemme maailman samoin silmin ja jaamme yhteisiä tavoitteita, Chłoń sanoi.
Tänä päivänä Suomea ja Puolaa yhdistää monikin asia, kuten EU-jäsenyys, turvallisuuspoliittiset tavoitteet ja talous. Maat käyvät keskenään kauppaa lähes seitsemän miljardin euron arvosta vuosittain.
– Olemme samalla sivulla, etenkin turvallisuus- ja ulkopolitiikan suhteen. Kun Suomesta tuli Naton jäsen, se oli Puolalle merkittävä uutinen. Yhdessä olemme vahvempia, Chłoń sanoi.
Myös matkailu Suomen ja Puolan välillä on kasvussa. Puolalainen lentoyhtiö Lot on esimerkiksi aloittanut suorat lennot Warsovasta Rovaniemelle.
Porvoonseudun Suomi-Puola-yhdistyksen entinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Karl F. Laxell muisteli yhdistyksen menneitä vuosikymmeniä.
Merja Forsman
Yli 20 rekkalastillista avustuksia
Juhlatilaisuudessa kuultiin Porvoonseudun musiikkiopiston edustajien esittämiä puolalaisen Chopinin teoksia. Esittäjinä olivat Casper Liukkonen, Liukkosen opettaja Kristoffer Gylling, ja viulisti Dhyani Gylling.
– Chopin on aina ollut varma tapa saada juhlasalit täyteen, kertoi Porvoonseudun Suomi-Puola yhdistyksen entinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Karl F. Laxell.
Yhdistyksen ensimmäinen, Porvoonseudun musiikkiopiston kanssa yhdessä järjestämä Chopin-konsertti vuonna 1997 täytti Borgå Gymnasiumin täyteen viimeistä paikkaa myöten.
– Chopinin vetovoima on aina toiminut, Laxell totesi.
Vuosina 1982–1985 yhdistys keräsi Puolaan yli 20 rekkalastillista vaatteita, ruokaa ja leluja. – Puolassa oli silloin erittäin vaikeat ajat poliittisesti ja taloudellisesti.
Merja Forsman
Yhdistys on vuosien mittaan järjestänyt useita matkoja Puolaan, erilaisia kulttuuritilaisuuksia Suomessa, toimintaa ystävyyskaupunki Kamień Pomorskin kanssa ja yhteistyötä suurlähetystön kanssa.
Merkityksellisiä tapahtumia olivat mmyös vuosina 1982–1985 Puolan hyväksi järjestetyt keräykset.
– Puolassa oli silloin erittäin vaikeat ajat poliittisesti ja taloudellisesti. Lähetimme sinne yli 20 rekkalastillista vaatteita, jalkineita, hygieniatuotteita, ruokasäilykkeitä ja leikkikaluja. Olimme koko Suomen aktiivisin yhdistys Puolan auttamisessa, Laxell kertoi.
Porvoossa asuvan puolalaistaiteilija Ewa Kobylarczykin teoksia on tällä hetkellä esillä muun muassa Porvoon kaupunginkirjastossa ja Porvoon tuomiokirkon pihalla. Teemana niissä on luonto.
Merja Forsman
Puolalaistaitelijan teoksia kirjastossa ja kirkon pihalla
Puolalainen taiteilija Ewa Kobylarczyk haki lapsena 1980-luvulla avustuspaketteja Gdańskin kirkolta.
– En tiedä, olivatko ne Suomesta, mutta ne olivat meille tärkeitä. Siksi oli mielenkiintoista kuulla tänään tarinoita porvoolaisten lahjoituksista, hän kertoi.
Porvoossa vuodesta 2010 lähtien asunut Kobylarczyk tutustui Suomeen jo opiskeluaikoina, kun hän teki maisterintyötä, joka liittyi Suomeen ja Kalevalaan. Porvooseen hän muutti avioliiton kautta.
Hänen teoksiaan on tällä hetkellä esillä Porvoon tuomiokirkon pihalla ja Porvoon kaupunginkirjastossa.
– Kun tulin Suomeen, Puolasta ajateltiin, että se on vähän sama kuin Venäjä. Nyt tilanne on muuttunut. Suomalaisia ja puolalaisia yhdistävät monet asiat, kuten historia, Kobylarczyk sanoo.
Tällä hetkellä Kobylarczykon Porvoonseudun Suomi-Puola-yhdistyksen nuorin aikuisjäsen.
– Maailma on nyt auki eri tavalla kuin ennen, ehkä nyt koetaan, ettei tällaisia yhdistyksiä enää tarvita. Minusta tämä on hieno paikka kohdata vanhempaa sukupolvea, hän sanoo.
Porvoonseudun Suomi-Puola-yhdistyksen puheenjohtaja Virpi Koho nosti maljan yhdistyksen 50-vuotiselle historialle.
Merja Forsman
Puola-kärpäsen purema
Porvoonseudun Suomi-Puola-yhdistyksen keski-ikä on tällä hetkellä noin 70 vuotta. Kuten monet yhdistykset Suomessa, sen on ollut vaikea houkutella nuoria jäseniä.
– Joukostamme putoaa jäseniä, sille ei voi mitään, eikä uusia jäseniä liity. On selvä, ettei yhdistys jatka enää pitkään, yhdistyksen puheenjohtaja Virpi Koho sanoi.
Koho teki ensimmäisen Puolan-matkansa 1973 ja tuli omien sanojensa mukaan “Puola-kärpäsen puremaksi”. Hän opetteli kieltä ja toimi lomillaan välillä matkaoppaanakin.
– Ei silloin 70-luvulla niin vain matkusteltu, ja usein matka oli sukellus tuntemattomaan, hän kertoo.
Porvoonseudun Suomi-Puola-yhdistyksen jäsenet juhlivat yhdistyksen 50-vuotisjuhlia Levinin kellarissa. Tilaisuudessa jaettiin kunniakirjoja ja diplomeja.
Merja Forsman
Osallistujamäärät retkille ja matkoille ovat vuosien edetessä huvenneet ja menokin seestynyt.
– Luulen, että Puolan-matkat loppuvat viimeistään silloin, kun kaikille osallistujille pitäisi tilata avustuspalvelu viemään joukko autolla Helsinki-Vantaan lähtöportille. Sitten kun nämä menot loppuvat, voimme tavata kerran kuussa vaikka lasillisella, muistella menneitä ja palata hetkestä virkistyneenä kotiin. 50 vuotta on pitkä rupeama sekä yhdistyksen että jokaisen ihmisen elämässä. Ystävät ja kontaktit, jotka ovat vuosien varrelta kertyneet, ovat korvaamattomia.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot