Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
–¿Äidille kaikki tanssituntilaiset olivat hänen tyttöjään. Monet kutsuivatkin häntä ”äidiksi”, Porvoon Tanssiopiston rehtori Taina Schorin-Keltto kertoo.
Merja Forsman
PORVOO, KESKUSTA Lähes 60-vuotiaan Porvoon Tanssiopiston rehtori Taina Schorin-Keltto suosittelee tanssia kenelle tahansa, varsinkin kehittyvälle lapselle. Oman tanssilajin löytämiseen tarvitaan hitunen tutkivaa journalismia.
–?Tanssi kerää aktiivisuusrannekkeen pisteitä, Porvoon Tanssiopiston nykyinen rehtori ja Suomen toiseksi suurimman tanssikoulun, Footlightin, perustaja, Taina Schorin-Keltto kertoo.
–?Tanssissa liikutat koko kehoa. Se on varsinkin kasvavalle lapselle mahtava liikuntamuoto, sillä siinä missä monet kilpalajit vievät kehoa äärirajoilla, tanssissa tutustutaan kehoon ja hankitaan ylevyyttä.
Lisäksi tanssi kohottaa tehokkaasti itsetuntoa ja kehittää sosiaalisia taitoja.
–?Tanssissa et häviä tai voita, kehityt. Lapset saavat positiivista palautetta, mutta myös negatiivista. Oppilaamme jopa pyytävät rakentavaa palautetta, sillä he ovat oppineet ymmärtämään, että kyse ei ole moittimisesta vaan kehittymisestä. Itsetunto on kehittynyt, kun lapsi miettii: ”Olin hyvä, mutta miten voisin olla vielä parempi?”.
Laji sopii kenelle vain ikään, sukupuoleen ja kehoon katsomatta.
–?Tanssi on 15 prosenttia lahjakkuutta, loput työtä. Tanssissa ei ole rajoja. Lisäksi se on ihan järjettömän hauskaa! Schorin-Keltto sanoo.
Ritva Kuusinen-Schorin (kuvassa) perustama tanssikoulu pyöri aluksi Grandin filmirullavarastossa.
Merja Forsman
"Äitimme toi tanssin Porvooseen"
”Mikäs paikka tämä on? Onko täällä balettikoulua, onko lapsille harrastuksia?” Näin mietti balettitanssija Ritva Kuusinen-Schorin 1950-luvun lopulla kulkiessaan Porvoon läpi Kotkaan.
Kuusinen–Schorin laittoi paikalliseen lehteen ilmoituksen ja sai pian ensimmäiset balettioppilaansa Porvoosta.
Porvoon Tanssiopisto käynnistyi.
–?Voisi melkein sanoa, että äitimme toi Porvooseen tanssin, Ritvan tytär, Taina Schorin-Keltto kertoo.
Ensimmäinen tanssikoulu pyöri kulttuuritalo Grandin alakerrassa, silloisen elokuvateatterin filmivarastossa.
–?Siirsimme filmikelat sivuun ja kasasimme pöydät reunoille tanssin ajaksi. Peilejä ei ollut, vain tangot. Osa tanssijoista käytti pöydän jalkoja tankoina. Äitimme oli kekseliäs nainen, ei ollut tilannetta, josta hän ei olisi selvinnyt!
Ritvan viisi tytärtä pyöri alusta asti mukana tunneilla. Elämä balettiopettajan tyttärenä oli täynnä yllätyksiä.
– Vaikka elämämme ei ollut taloudellisesti loistokasta, muuten se oli. Tanssi oli iso osa lapsuuttamme, ja tanssiin liittyi aina maagisuutta: perhosen siipiä, satuja, musiikkia,... Taina Schorin-Keltto maalailee.
Tytär Niina aloitti baletin opettamisen Porvoon Tanssiopistossa vuonna 1978. Pikkusiskot Taina ja Jaana toivat vuonna 1984 tanssikoulun valikoimiin stepin ja nykytanssin sekä jazz-tanssin.
Tanssi kehittää avaruudellista hahmotuskykyä.
Merja Forsman
Kolmas sukupolvi ottaa tanssikoulun haltuun
Vuonna 1986 toiminta siirtyi WSOY:n taloon ja yritys tyttärille.
–?Renor auttoi salin rakentamisessa. Silloin 1980-luvulla kenelläkään täällä ei ollut mitään tällaista! Se oli iso juttu Porvoossa. Nykyäänhän tämä on aika pieni paikka, mutta emme lähtisi täältä edes kantopommilla, tämä on niin meidän paikkamme!
Nyt, kun lähes 60-vuotiaiden sisarusten tanssiaskel on hidastunut, paikkaamaan on tullut kolmannen sukupolven tanssijat: omat tyttäret.
–?Tyttäreni Enni ja Jaanan tytär Anni ottavat Tanssiopiston käsiinsä, toiminta jatkuu perheyrityksenä.
Porvoon Tanssiopistossa on tanssitettu porvoolaisia 1950-luvun lopulta lähtien. Koulussa toimii tällä hetkellä seitsemän opettajaa. Oppilaita on noin 400.
Porvoon Tanssiopisto
"Harrastuksista on tullut irtokarkkikauppaa"
Schorin-Keltto on nähnyt Porvoon tanssiharrastuksen muutoksen omin silmin.
–?Omassa lapsuudessani, jos jollain oli harrastus, se oli ”vau”, tanssiopettajienkin piti hakea koulutus ulkomailta.
1980-luvulla tanssiharrastus nousi vahvasti. Lajivalikoimiin tulivat nykytanssi, jazz ja steppi. 1990-luvulla katutanssi ja show-tanssi valtasivat tanssisalit ja miehet rohkaistuivat tanssimaan.
Myös harrastamisen kulttuuri muuttui.
–?1980–90-luvulla ihmiset sitoutuivat harrastuksiinsa vahvasti. Nyt on kummallinen aika, harrastuksista on tullut irtokarkkikauppaa. Mikään ei enää riitä, harrastuksia vaihdetaan kesken vuoden.
Schorin-Keltto muistuttaa, että tanssiharrastus on jatkumo.
–?Vaikka välillä jokin treeni tuntuisi tylsältä, sille on syy, miksi sitä tehdään. Aluksi pitää rakentaa pohja. Mitä vahvempi kivijalka, sitä paremmin voi laajentaa oppimista.
Harrastuksen vaihtelemiseen on myös Schorin-Kelton mukaan toinen syy: keskittymiskyvyn puute.
–?Keittiöpsykologialla väitän, että syy on kännyköissä. Siksi harjoittelemme täällä paljon myös keskittymistä.
Tanssin nimeä tärkeämpää on lukea opetussisällöt
Mistä sitten tietää, mikä tanssilaji itselle sopii?
–?Pieni tutkiva journalismi on kannattavaa. Tanssin nimeä tärkeämpää on lukea opetussisällöt. Lue eri palveluntuottajien kuvaukset ja tee sen perusteella valinta.
Jazz- ja nykytanssi ovat hyviä alkulajeja, sillä monet muut tanssit käyttävät näiden tanssien teknistä pohjaa perustanaan.
Sitoutumista vahventaa opettajan ja oppilaan välille syntyvä yhteys, joka kantaa vielä vuosikymmenien päähän.
–?Lapseen pitää rakentaa luottamus. Kun tanssijalla on kontakti aikuiseen, tanssista tulee ikuista!
MERJA FORSMAN
toimitus@itavayla.fi
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot