MYRS­KY­LÄ, KIR­KON­KY­LÄ Val­koi­sin kuk­ka­sar­join kuk­ki­va ku­mi­na (Ca­rum car­vi) on va­kiin­nut­ta­nut ase­man­sa yh­te­nä maam­me pel­to­vil­je­lys­kas­veis­ta. Sitä vil­jel­lään noin 24 000 heh­taa­ril­la, ja sato me­nee lä­hes ko­ko­naan vien­tiin. Noin nel­jän­nes maa­il­mal­la käy­te­tys­tä ku­mi­nas­ta vil­jel­lään Suo­mes­sa.

Ku­mi­na­sa­to on val­mis­tuu hei­nä–elo­kuun vaih­tees­sa. Kas­vi me­nes­tyy maam­me poh­joi­sin­ta osaa myö­ten.

– La­jik­keet ovat ja­los­tu­neet vii­me vuo­si­na hie­man myö­häi­sem­mik­si ja sa­mal­la ne ei­vät ole niin va­ri­se­mis­herk­kiä, lä­hes kym­me­nen vuot­ta ku­mi­naa vil­jel­lyt myrs­ky­lä­läi­nen Toni Lindq­vist sa­noo.

Hän toi­mii isän­sä, si­vu­toi­mi­se­na vil­je­li­jä­nä palk­ka­työn ohes­sa toi­mi­neen Mika Lindq­vis­tin ja­lan­jäl­jis­sä.

– Isäl­lä oli vil­je­ly­kier­ros­sa sie­men­vil­je­lys­tä ja mo­ni­vuo­tis­ta ti­mo­tei­tä hei­nän­tuo­tan­nos­sa. Ku­mi­na on tul­lut nii­den ti­lal­le.

Nuo­ren isän­nän en­si vuo­den vil­je­ly­suun­ni­tel­maan kuu­lu­vat ko­ri­an­te­ri, syys­veh­nä, ku­mi­na, her­ne ja öl­jy­hamp­pu. Tänä vuon­na pel­loil­la kas­voi ku­mi­nan li­säk­si syys- ja ke­vät­veh­nää, vä­hän ruis­ta sekä syys­rap­sia.

»» Kat­so vi­de­ok­lip­pi trak­to­rin ra­tin ta­ka­na rik­ka­kas­vin tor­jun­ta-ai­net­ta ruis­kut­ta­mas­sa

Ku­mi­nan sie­me­net käy­te­tään pää­sään­töi­ses­ti maus­tee­na

Ku­mi­na on aro­mil­taan voi­ma­kas. lä­hes anis­mai­nen.

– Al­kuun jän­ni­tim­me sitä, voi­ko ku­mi­naa lait­taa syk­syl­lä sa­maan kui­vu­riin ja sii­loon kuin vil­jat. En­sim­mäi­set seit­se­män vuot­ta kui­va­sin ku­mi­nat hank­ki­mas­sa­ni toi­sen maa­ti­lan kui­vu­ris­sa, Lindq­vist ker­too.

Ko­ti­ti­lan kui­vu­ris­sa on kol­mat­ta syk­syä hake ener­gi­a­muo­to­na.

– Nyt kui­vaan ku­mi­nat siel­lä, mut­ta jou­dum­me sii­vo­a­maan kui­vu­rin huo­lel­li­ses­ti, jot­ta ku­mi­naa ei pää­dy elin­tar­vi­ke­vil­jan se­kaan.

Ku­mi­nan sie­me­net käy­te­tään pää­sään­töi­ses­ti maus­tee­na. Se on maa­il­mal­la ylei­nen lei­von­ta­maus­te sekä maus­te­lie­mien ja ma­ri­na­dien ai­ne­so­sa. Sie­me­nis­tä pu­ris­tet­ta­vaa öl­jyä käy­te­tään raa­ka-ai­nee­na kos­me­tiik­ka- ja lää­ke­te­ol­li­suu­des­sa.

Ku­mi­nan sie­men­ten käyt­tö roh­dos- ja lää­ke­kas­vi­na sekä eri­tyi­ses­ti maus­tee­na syn­nyt­ti Suo­meen jo 1800-lu­vul­la mer­kit­tä­vää vien­ti­toi­min­taa. Täl­löin kä­sin ke­rät­tyä vil­li­nä kas­va­nut­ta ku­mi­naa toi­mi­tet­tiin lai­va­rah­ti­na vuo­sit­tain jopa sa­to­ja ton­ne­ja Kes­ki-Eu­roop­paan.

Ku­mi­nan ny­ky­vil­je­ly juon­taa juu­ren­sa ta­ka­vuo­sien ke­san­noin­ti­vel­voit­tee­seen, jol­loin ke­san­to­pel­loil­la saat­toi kas­vat­taa muu­ta kuin vil­jaa. Tämä kan­nus­ti isän­tiä ko­kei­le­maan ku­mi­naa, kun kas­vi tuli vaih­to­eh­dok­si.

– Ky­sees­sä on kas­vu­ta­ri­na, kun muu­ta­mas­ta pa­ket­ti­au­tol­la vie­dys­tä pa­rin­kym­me­nen ki­lon sä­kis­tä ku­mi­naa on kas­va­nut mil­joo­na­bis­nes, Lindq­vist sa­noo.

Tänä vuon­na ku­mi­naa noin 100 heh­taa­ria

En­sim­mäi­sis­sä ku­mi­na­la­jik­keis­sa oli ris­ki sie­men­ten mer­kit­tä­väl­le va­ri­se­mi­sel­le pel­toon en­nen kor­juu­ta var­sin­kin ko­van sa­teen ai­ka­na.

– Nyt us­kal­taa odot­taa elo­kuun puo­lel­le, et­tä vii­mei­set­kin ku­mi­nat val­mis­tu­vat – il­man, et­tä en­sim­mäi­set pu­to­a­vat pel­toon, Lindq­vist sa­noo.

Tänä vuon­na ku­mi­naa kas­voi 100 pel­to­heh­taa­ril­la. Lindq­vist odot­taa en­si vuon­na ku­mi­na­sa­toa noin 70 heh­taa­ril­ta. Yleen­sä pel­lois­ta kuu­de­so­sa on ku­mi­nal­la, tänä vuon­na pe­rä­ti kol­ma­so­sa.

Su­ku­ti­lal­la on yh­teen­sä vä­hän yli 300 vil­jel­tyä pel­to­heh­taa­ria. Toni Lindq­vist jat­kaa vaa­rin­sa 1950-lu­vul­la pe­rus­ta­man kan­ta­ti­lan toi­min­taa. Su­ku­pol­ven­vaih­dos ti­lal­la on ta­pah­tu­nut vai­heit­tain 2014–2024.

– En­sim­mäi­set tu­ki­ha­ke­muk­sen jä­tin vuok­ra­pel­lois­ta opis­ke­lu­ai­ka­na vuon­na 2011. Os­tin ko­ti­ti­las­ta­ni puo­let vuon­na 2014, jol­loin jäin pää­toi­mi­sek­si vil­je­li­jäk­si. Ke­vääl­lä 2024 os­tin lop­puo­san ti­las­ta it­sel­le­ni.

Kyl­vö­vuon­na ku­mi­na ei tuo­ta sa­toa

Ku­mi­na ta­saa hy­vin vil­ja­ti­lan puin­nin ai­ka­tau­lu­ja.

– Hei­nä­kuun vii­mei­sel­lä ja elo­kuun en­sim­mäi­sel­lä vii­kol­la ei juu­ri­kaan ole mi­tään muu­ta pui­ta­vaa.

Mi­kä­li ku­mi­nan kyl­vää puh­taa­na, sen voi teh­dä tou­ko­kuun lo­pus­sa vii­meis­ten mui­den kyl­vö­jen jäl­keen. Ku­mi­na eh­tii hy­vin kas­vaa riit­tä­vän isok­si en­nen tal­vea.

– Olen hyö­dyn­tä­nyt ku­mi­naa, et­tä kyl­vän sen jon­kun muun kas­vin – ku­ten her­neen – kans­sa sa­maan ai­kaan, jol­loin ku­mi­na kas­vaa toi­sen kas­vin al­la. Sa­mal­la sääs­tyy yh­del­tä kyl­vö­työl­tä, Lindq­vist ker­too.

Kyl­vö­vuon­na ku­mi­na ei tuo­ta sa­toa, vaan kas­vat­taa vih­re­än kas­vus­ton ja pork­ka­na­mai­sen paa­lu­juu­ren, jon­ka avul­la se tal­veh­tii.

– Ku­mi­nan täy­tyy en­sim­mäi­se­nä vuon­na kas­vaa riit­tä­vän isok­si, et­tä te­kee sa­toa seu­raa­va­na vuon­na, Lindq­vist ker­too.

Sa­toa kor­ja­taan tä­män jäl­keen yleen­sä kah­te­na seu­raa­va­na vuon­na.

– En­sim­mäi­nen kesä me­nee rik­ka­kas­vien tor­jun­ta-ai­net­ta ruis­kut­ta­es­sa, hän sa­noo trak­to­rin ra­tin ta­ka­na rei­lu kol­men heh­taa­rin ko­e­loh­kol­la, jos­sa ai­em­min kas­voi ku­mi­nan suo­ja­vil­ja­na hei­koh­koa syys­veh­nää.

»» Kat­so Trans Farm Oy:n tuot­ta­ma vi­deo ku­mi­nan­vil­je­lyn edel­ly­tyk­sis­tä

Ku­mi­nat Trans Farm Oy:n kaut­ta maa­il­mal­le

Lindq­vis­tin maa­ta­lou­sy­ri­tys toi­mit­taa ison osan ku­mi­na­sa­dos­taan rii­hi­mä­ke­läi­sel­le Trans Farm Oy:lle, joka kä­sit­te­lee ja ja­los­taa ku­mi­nat toi­mi­tet­ta­vak­si maa­il­mal­le. Yri­tyk­sel­lä on Suo­mes­sa noin 800 so­pi­mus­vil­je­li­jää.

Rii­hi­mä­ke­läi­syh­ti­ön li­säk­si när­pi­ö­läi­nen Ca­ra­way Fin­land Oy toi­mii suo­ma­lais­ten so­pi­mus­vil­je­li­jöi­den kas­vat­ta­man ku­mi­nan ja­los­ta­ja­na. Yri­tyk­sil­lä on yh­tei­nen vien­tiyh­tiö, joka vas­taa ku­mi­nan vien­nis­tä. Alan van­hin vie­jäy­ri­tys on Arc­tic Tas­te Hä­meen­lin­nas­sa.

Lindq­vis­tin maa­ti­la kuu­luu noin vii­den tuot­ta­jan muo­dos­ta­maan eri­kois­ryh­mään, jon­ka ku­mi­nat Trans­farm vie Sak­saan. Sak­sa­lai­sy­ri­tys val­mis­taa kas­vi­poh­jai­sia ​​tee­laa­tu­ja, juo­mia, uut­tei­ta ja kas­vi­pe­räi­siä ai­nei­ta.

– Vas­tuul­li­sem­pi vil­je­ly­oh­jel­ma an­taa suun­ta­vii­vo­ja sii­hen, mi­hin tu­ki­vaa­ti­muk­set ovat me­nos­sa esi­mer­kik­si 10 vuo­den pääs­tä. Näin olem­me ryh­mäs­sä etu­lin­jas­sa.

Toni Lindq­vist: "Suo­mi kil­pai­lee laa­dul­la"

Myrs­ky­lä­läi­nen aloit­ti ku­mi­nan­vil­je­lyn hy­vän ka­ve­rin­sa, vil­je­ly­neu­vo­ja ja Trans Farm Oy:n vil­je­ly­kon­sult­ti Sa­mu­li Jus­si­lan suo­si­tuk­ses­ta.

– Ku­mi­na on sa­vi­maan maan pa­ran­ta­ja vah­van juu­ris­ton­sa an­si­os­ta sekä hyvä väli- ja esi­kas­vi vil­joil­le. Vil­jat­kin an­ta­vat kar­ke­as­ti tu­hat ki­loa pa­rem­min sa­don seu­raa­va­na vuon­na, kun kyl­väm­me ne ku­mi­nan, ei­kä sa­man vil­jan pe­rään, Lindq­vist sa­noo.

Suo­mi on 25–30 pro­sen­tin osuu­del­la maa­il­man ku­mi­na­sa­dos­ta suu­rin yk­sit­täi­nen tuot­ta­ja­maa. Suo­ma­lai­set it­se käyt­tä­vät ku­mi­naa vä­hän.

– Pit­kät päi­vät kas­vu­ai­ka­na te­ke­vät ku­mi­naan poik­keuk­sel­li­sen hy­vät aro­mit. Eli kil­pai­lem­me laa­dul­la. Mark­ki­noil­la tot­ta­kai hin­ta­kin rat­kai­see; suo­ma­lai­ses­ta ku­mi­nas­ta voi saa­da pa­rem­paa hin­taa kuin Bal­ti­as­sa tai Kes­ki-Eu­roo­pas­sa tuo­te­tus­ta.

As­ko­lan Mon­nin­ky­läs­sä si­jait­se­van Pel­to-Ul­jaan ti­lan tis­laa­mo- ja pa­ni­mo­mes­ta­ri Ilk­ka Ul­jas käyt­tää vien­ti­mark­ki­noil­le täh­tää­vis­sä laa­tu­gi­neis­sä (Itä­väy­lä 26.7.2025) maus­tee­na ku­mi­naa.

Ku­mi­na tuot­ta­ja­hin­nal­taan 2020-lu­vun kas­vien kär­jes­sä

Ku­mi­nan tuot­ta­ja­hin­ta on ol­lut Lindq­vis­tin mu­kaan ai­na­kin 2020-lu­vul­la kat­teel­li­sem­paa kuin vil­jan hin­ta.

– Kun on oi­kein kui­va ja au­rin­koi­nen ke­sä­kuun al­ku, ku­mi­na naut­tii ja tyk­kää. Sinä vuo­si­na tu­lee hy­vin myös sa­toa. Vil­jal­le se on ol­lut ka­tast­ro­faa­li­sem­pi, kos­ka vet­tä ei ole tul­lut sil­loin, kun tar­vi­taan ja maa­pe­räs­sä eri ole riit­tä­väs­ti kos­teut­ta.

Ku­mi­na ja vil­ja tu­ke­vat toi­si­aan.

– Tänä vuon­na oli toi­sin­päin, sil­lä saim­me 2020-lu­vun par­haat vil­ja­sa­dot ja ku­mi­na oli huo­no, kos­ka ke­sä­kuu oli vii­leä ja kos­tea.

Täl­lä het­kel­lä ku­mi­nas­ta saa­ta­va hin­ta on ol­lut kol­mat­ta vuot­ta las­kus­sa, mikä vaa­tii hy­vää on­nis­tu­mis­ta.

– 2020-lu­vun vil­je­ly­kas­veis­ta kes­ki­ar­vol­la mi­tat­tu­na se on ol­lut hin­nal­taan par­hai­den jou­kos­sa, Lindq­vist sa­noo.

Ku­mi­nal­la on ol­lut oma hin­ta­syk­li joh­tu­en sii­tä, et­tä jos vil­jan hin­ta maa­il­mal­la las­kee, vil­je­li­jät maa­il­mal­la­kin ha­ke­vat mui­ta vaih­to­eh­to­ja.

– Sil­loin ku­mi­nan vil­je­ly­a­lat nou­se­vat ja hin­ta las­kee. Kun vil­jan hin­ta läh­tee nou­suun, ku­mi­nan vil­je­ly­a­la maa­il­mal­la las­kee ja ku­mi­nan hin­ta nou­see. Ne ovat men­neet ris­tiin, mut­ta nyt niis­sä­kin on sama suh­dan­ne ja kaik­ki ovat tul­leet vä­hän alas, MTK:n Öl­jy- ja val­ku­ais­kas­vit -ver­kos­ton pu­heen­joh­ta­ja­na toi­mi­va Toni Lindq­vist avaa hin­ta­ke­hi­tys­tä.

Ku­mi­na on lo­gis­ti­ses­ti ja ki­lo­hin­nal­taan kus­tan­nuk­sia aja­tel­len hel­pom­pi tuo­te vie­dä maa­il­mal­le.

– Toi­mi­tuk­set ovat ai­na myös pie­nem­piä, jol­loin rah­ti ei ole niin mer­kit­tä­väs­sä suh­tees­sa lop­pu­hin­nas­sa. Pe­rus­bulk­ki­vil­jan kans­sa se mei­naa ol­la haas­te; vil­ja pi­täi­si en­nem­min pyr­kiä ja­los­ta­maan tääl­lä kuin vie­dä maas­ta ja tuo­da esi­mer­kik­si kau­ra­kek­sei­nä ta­kai­sin, Lindq­vist jat­kaa.

Hä­nen mu­kaan kau­ras­sa oli­si ku­mi­nan­kal­tai­sia mah­dol­li­suuk­sia me­nes­tyä Suo­mes­sa.

– Kau­ras­ta tu­lee pal­jon pai­na­vam­paa tääl­lä kuin Kes­ki-Eu­roo­pas­sa. Kau­ra on laa­duk­kaam­paa meil­lä. Toi­vot­ta­vas­ti se osat­tai­siin hyö­dyn­tää pa­rem­min mark­ki­noin­nis­sa. Poik­keuk­sel­li­sen suur­ta hin­ta­e­roa ei var­mas­ti ole saa­ta­vis­sa, mut­ta kau­ral­la oli­si hel­pom­pi teh­dä kaup­paa, jos kil­pai­lu­ti­lan­ne on tiuk­ka, Lindq­vist poh­tii trak­to­rin ra­tin ta­ka­na.

Lindq­vis­til­lä on hy­viä ko­ke­muk­sia myös ko­ri­an­te­ris­ta, jon­ka Eu­roo­pan mark­ki­noil­la on pys­tyt­ty kor­vaa­maan ve­nä­läis­tä ko­ri­an­te­ri­öl­jyä.

Myrs­ky­lä­läis­vil­je­li­jä uran­sa haas­ta­vim­man ti­lan­teen edes­sä

Myrs­ky­lä­läi­nen on en­sim­mäis­tä ker­taa ural­laan haas­ta­vim­man ti­lan­teen edes­sä val­mis­tau­tu­es­saan tu­le­vaan kas­vu­kau­teen.

– Suo­mes­sa on var­mas­ti täl­lä het­kel­lä maa­il­man hal­vin vil­jan hin­ta ja maa­il­man kal­leim­mat lan­noit­teet. Se joh­tuu osit­tain Uk­rai­nan ti­lan­tees­ta ja EU-po­li­tii­kas­ta, kos­ka ve­nä­läi­sen lan­noit­teen tuon­tia Eu­roop­paan on ra­joi­tet­tu, Lindq­vist sa­noo.

Ti­lan­ne on joh­ta­nut sii­hen, et­tä EU-alu­een mark­ki­noil­ta puut­tuu mer­kit­tä­vä mää­rä lan­noit­tei­ta.

– Lan­noi­te pi­tää tuo­da jos­tain muu­al­ta, kos­ka maam­me lan­noi­tus­te­ol­li­suu­del­la ei ole joko ka­pa­si­teet­tia nos­taa val­mis­tus­ta tai se ei ole ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, kos­ka typ­pi­lan­noi­tet­ta jou­dut­tai­siin te­ke­mään kal­liis­ta eu­roop­pa­lai­ses­ta kaa­sus­ta.

Maa­il­man­ti­lan­tees­ta kär­si­vät en­nen kaik­kea vil­je­li­jät.

– Kun olem­me tääl­lä saa­ri­val­ti­os­sa, jos­sa kaik­ki va­ras­to­pai­kat ovat nyt täyn­nä vil­jaa, jou­dum­me yli­mää­räi­sen vie­mään pois. Itä­me­ri on meil­le mel­ko kal­lis etap­pi ver­rat­tu­na vaik­ka­pa sak­sa­lai­seen vil­je­li­jään.

Vii­mek­si 2010-lu­vul­la oli ma­ta­lan vil­jan­hin­nan kau­sia, mut­ta sil­loin myös pa­nos­tuk­set – lan­noit­tei­den ja polt­to­öl­jyn hin­ta – oli­vat edul­li­sel­la ta­sol­la.

– Sil­loin vil­je­li­jä saat­toi ris­kil­lä läh­teä tuot­ta­maan sii­lot täy­teen ja yrit­tää myy­dä vil­jan vas­ta vuo­den tai kah­den pääs­tä, jos sii­loi­hin on mah­tu­nut ja kas­sa­ti­lan­ne on kes­tä­nyt. Nyt ei ole ha­lua ot­taa sa­man­lais­ta ris­kiä kal­liil­la lan­noit­teel­la, kos­ka voit­to­mah­dol­li­suus on niin mi­ni­maa­li­nen.

Vil­je­li­jän elä­mä ei ole kos­kaan ol­lut help­poa.

– Nyt myös il­mas­to haas­taa enem­män kuin kos­kaan ai­kai­sem­min, sa­moin kuin maa­ta­lous­po­li­tiik­ka. 2010-lu­vul­la huo­no­ja ja hy­viä vuo­sia oli vuo­ro­tel­len, jol­loin hyvä sa­to­vuo­si paik­ka­si huo­noa. Vil­jan osal­ta meil­lä on ol­lut seit­se­män huo­noa vuot­ta put­keen. On­nek­si her­ne ja ku­mi­na kui­vi­na vuo­si­na ta­sa­si­vat ti­lan­net­ta, Lindq­vist sa­noo.

Myrs­ky­lä­läis­ti­lal­la lä­hel­lä glu­tee­ni­ton­ta vil­je­ly­kier­toa

Vil­je­ly­kier­rol­lis­ten syi­den ta­kia vil­jan vil­je­lyä ei ole jär­ke­vää lo­pet­taa.

– Pah­ka­ho­meen isän­tä­kas­ve­ja ovat ku­mi­na, her­ne ja rap­si sekä öl­jy­hamp­pu. Tar­vit­sen vil­jan kat­kai­se­maan pah­ka­ho­meen syn­tyä. Toi­saal­ta vil­jan tau­te­ja kat­kai­se­maan tar­vit­sen eri­kois­kas­ve­ja, Lindq­vist sa­noo.

Myrs­ky­lä­läis­vil­je­li­jä on to­del­la lä­hel­lä glu­tee­ni­ton­ta vil­je­ly­kier­toa, jos­sa vil­jel­lään ja myy­dään esi­mer­kik­si puh­das­kau­raa.

– Käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa, et­tä vil­jan se­as­sa ei saa ol­la muun vil­jan kuin kau­ran pö­lyä ja sie­me­niä.

Lindq­vis­tin vil­je­ly­oh­jel­mas­sa ole­va syys­veh­nä on vil­je­ly­kas­vi, jos­ta hän ei raas­ki­si vie­lä täl­lä het­kel­lä luo­pua ja vaih­taa pel­käs­tään ke­vät­kyl­vöi­seen kau­raan.

– Jos sen pe­li­liik­keen te­ki­sin, mi­nul­la oli­si kaik­ki glu­tee­nit­to­mia kas­ve­ja. Syys­veh­nä on ol­lut sen ver­ran vil­je­ly­var­mem­pi ja ta­saa ke­vät­kii­ret­tä.

Vil­je­li­jä lait­taa ai­vot na­rik­kaan kau­ka­lo­pal­lo­ken­täl­lä

Lindq­vis­tin maa­ti­la­y­ri­tys työl­lis­tää va­ki­tui­ses­ti vain maan­vil­je­li­jän it­sen­sä. Vil­je­lyn li­säk­si yri­tys teki ai­em­min myös maan­siir­to­töi­tä ja lu­me­nau­rauk­sia.

– Opis­ke­len täl­lä het­kel­lä lii­ke­ta­lout­ta (tra­de­no­mi) Hä­meen am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lus­sa, Lindq­vist ker­too.

Hän ku­vai­lee, et­tä tal­vi on ny­kyi­sin pa­laut­ta­vam­pi.

– En­nen ke­säy­öt tuli val­vot­tua ruis­kut­ta­mas­sa, syy­syöt val­vot­tua kui­vu­ril­la ja tal­vel­la olin au­raa­mas­sa tei­tä. Nuo­rem­pa­na sitä jak­soi ja osa­si nuk­kua myös päi­väl­lä, tänä vuon­na 34 vuot­ta täyt­tä­vä mies hy­mäh­tää.

Ku­lu­van syk­syn jäl­keen maa­ti­lal­la riit­tää maa­ta­lous­ko­nei­den ja kui­vu­rin huol­to­töi­tä.

– Jou­lu tu­lee vas­taan en­nen kuin räs­ti­töi­den lis­ta on saa­tu teh­tyä, Lindq­vist jat­kaa.

Myrs­ky­lä­läi­sen oma hen­ki­rei­kä maan­vil­je­lyn ja luot­ta­mus­teh­tä­vien ohes­sa on kau­ka­lo­pal­lo, jota hän käy pe­laa­mas­sa Lo­vii­sas­sa.

– Kau­si al­koi äs­ket­täin. Kos­ken­ky­län ja Pu­ka­ron ky­lä­jouk­ku­ei­den har­ven­tu­nei­siin ri­vei­hin mah­tui jo­ke­ri Myrs­ky­läs­tä. Sii­nä ai­vot pää­se­vät na­rik­kaan, kun saa luis­ti­met jal­kaan, Lindq­vist sa­noo.

FAK­TA
Toni Lindq­vist
» Syn­ty­nyt Myrs­ky­läs­sä vuon­na 1991.
» Val­mis­tu­nut maa­seu­tu­y­rit­tä­jäk­si Keu­dan Saa­ren kar­ta­nol­ta Mänt­sä­läs­tä. Li­säk­si "viit­tä vail­le" ag­ro­lo­gi.
» Vil­je­lee isoi­sän­sä pe­rus­ta­maa maa­ti­laa isän­sä Mika Lindq­vis­tin jäl­keen.
» Toi­mii MTK:n Öl­jy- ja val­ku­ais­kas­vit -ver­kos­ton pu­heen­joh­ta­ja­na ja pel­to­kas­vit-va­li­o­kun­nan jä­se­ne­nä, MTK Itä-Uu­si­maan joh­to­kun­nas­sa sekä Osuus­kun­ta Vil­ja-Ta­vas­ti­an hal­li­tuk­ses­sa.
» Per­hee­seen kuu­luu lo­mit­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä avo­vai­mo ja 5-vuo­ti­as ty­tär.
» Pe­laa va­paa-ajal­laan kau­ka­lo­pal­loa ja har­ras­taa hir­ven­met­säs­tys­tä.

»» Lue myös: As­ko­la­lai­nen jalo juo­ma ihas­tut­taa maa­il­mal­la – Lon­toos­sa tup­la­pal­kit­tu tyr­ni­poh­jai­nen gini Ara­bie­mi­raat­tei­hin ja Vä­li­me­ren luk­sus­jah­deil­le