Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Minna Tuominen on ollut kamala teini ja nyt hän on kamala äiti. – Vanhempien kuuluu olla kamalia välillä. Se on meidän tehtävämme teini-ikäisten vanhempina, Tuominen sanoo.
Merja Forsman
PORVOO, GAMMELBACKA Asuuko teilläkin räjähtelevä murkku? Kamalat äidit -vertaistukiryhmissä jaetaan vinkkejä ja keskustellaan samassa tilanteessa olevien äitien kanssa. Suosiota niittänyt Kamalat äidit -vertaistoiminta jalkautui ensi kertaa Porvooseen.
–?Hei, olen neljän lapsen kamala äiti.
–?Hei, olen ADHD-lapsen yksinhuoltajaäiti, ja meillä on jatkuvasti napit vastakkain.
–?Minä olen kolmen pojan äiti, ja varmasti kamalin meistä kaikista. Olen myös kamala vaimo!
–?Hei olen Minna Tuominen. Minulla oli raju teini-ikä ja nyt olen 9- ja 14-vuotiaiden poikien äiti, toinen ohjaajista esittelee itsensä.
Gammelbackan seurakuntakeskuksessa on käynnistynyt Porvoon ensimmäinen Kamalat äidit -vertaistukiryhmä.
Kamalat äidit on murrosikäisten lasten äideille tarkoitettua maksutonta vertaistoimintaa, jossa keskustellaan luottamuksellisesti ja joustavasti erilaisista teini-ikäisen kasvattamiseen ja vanhemmuuteen liittyvistä teemoista.
Teemoja voivat olla esimerkiksi irti päästäminen, some, seksuaalisuus, vanhempien oma nuoruus, arjen haasteet ja aikuistuminen.
Ryhmissä keskustellaan erilaisista teini-ikäisen kasvattamiseen ja vanhemmuuteen liittyvistä teemoista.
Merja Forsman
Murrosikä voi olla raskasta aikaa vanhemmille
Murrosikä voi olla hämmentävää ja raskasta aikaa vanhemmille. Siksi Oulun NNKY:ssä päätettiin vuonna 2005 kokeilla Kamalat äidit -ryhmää.
–?Muutamat äidit miettivät, että murrosikäisten lasten äidit saattavat olla yksinäisiä mahdollisine nuoreen liittyvine huoline ja murheineen, eikä äideille ole luontevia paikkoja toistensa kohtaamiseen. He päättivät kutsua äitejä koolle, ja paikalle tulikin useita kymmeniä äitejä! Kamalat äidit -koordinaattori Vaula Hacklin kertoo.
Nykyään Kamalat äidit -toiminta on rekisteröity tavaramerkki, ja toiminta on levinnyt valtakunnalliseksi. Tänä vuonna käynnistyy yli 40 ryhmää noin 30 eri paikkakunnalla.
–?Kysyntää on ollut todella paljon, Hacklin painottaa.
Kamalat äidit on rekisteröity tavaramerkki, joka tarjoaa eri puolelle Suomea toimiville ryhmille valmiin sapluunan toiminnan pyörittämiseen.
Merja Forsman
NNKY koordinoi Kamalat äidit -toimintaa
Kamalat äidit -toimintaa koordinoi NNKY, ja se saa tukea sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta. Ryhmiä vetävät vapaaehtoiset ja vertaiset, Porvoossa paripsykoterapeutti, Porvoon seurakunnan pappi Minna Tuominen ja Johanna Vaittinen.
–?Omien kokemusteni ja tutkimusten mukaan vertaisryhmät ovat toimiva tapa käsitellä vaikeita asioita. Vaikka Kamalat äidit -toiminta ei ole terapiaa, se voi olla terapeuttista. Nämä ryhmät sopivat kaikille. Ei vain kamalille äideille, Tuominen vinkkaa.
"Tässä olen minä, väsynyt äiti"
Pöydälle on levitetty kuvakortteja. Kukin seitsemästä äidistä valitsee kolme korttia, jotka kuvaavat parhaiten heidän vanhemmuuttaan.
–?Tässä olen minä, väsynyt äiti, yksi äideistä esittelee. – Hoidan kaiken. Haluaisin vinkkejä arkeen. Miten saada lapsi osallistumaan ja tekemään? Ilmeisesti puhun kiinaa, kun lapsi ei ymmärrä.
–?Sama, täällä!
–?Välillä olla sirkustirehtööri, että asiat menevät eteenpäin.
–?Miten muilla voi olla niin siistiä? Meillä ei ole. Meidän 13-vuotiaamme vie astioita huoneeseensa, vaikka se on kiellettyä, ja löydän jatkuvasti homeisia lautasia kaapeista ja sängyn alta. En enää mene siihen huoneeseen! Enkä kanna astioita keittiöön!
–?Hyvä! Sitten se ei ainakaan muutu, toinen kannustaa.
Kamalat äidit valitsivat kolme korttia, jotka kertoivat heidän vanhemmuudestaan. Kortit auttavat sanoittamaan tunteita ja herättävät keskustelua.
Merja Forsman
"Minua ahdistaa negatiivinen kommunikaatiokulttuuri"
Äitien valitsemissa korteissa toistuvat samat aiheet: jaksaminen, kuulluksi tuleminen, oman ajan ottaminen ja huono omatunto omasta suuttumisesta.
–?Minua ahdistaa välillä, miten negatiivinen kommunikaatiokulttuuri meillä on. Puhun rumasti miehelleni ja kuulen, miten lapseni puhuvat toisilleen samalla tavalla. Se on ihan hirveää.
Esille nousee kipeitäkin aiheita.
–?Olen miettinyt eroa. En tiedä, kauanko olemme enää yhdessä, tunneside puuttuu. Olen yrittänyt vaikka mitä, että suhteemme olisi parempi, mutta mies ei tule vastaan, yksi äideistä kertoo.
–?Ihan kuin puhuisit minun suullani!
–?Minä olen ihan kamala vaimo. Sain kotoa dominoivan naismallin ja joudun taistelemaan, etten jyräisi.
Muut nyökkäilevät ymmärtäväisesti. Kun ongelmat kasautuvat, tulee välillä ylilyöntejä, niin aikuisille kuin lapsille.
–?Teini-iässä nuorten aivotoiminta romahtaa, Tuominen kertoo.
Porvoon-ryhmän toinen koordinaattori, paripsykoterapeutti, Porvoon seurakunnan pappi Minna Tuominen, on kokenut vertaisryhmien vetäjä.
Merja Forsman
Etuotsalohko säätelee toiminnan ohjausta
Vasta murrosiässä kehittyy etuotsalohko, joka säätelee toiminnan ohjausta. Nuoren tunteet voivat heitellä laidasta laitaan. Tunnemylläköistä huolimatta vanhemman pitäisi pysyä vahvana, rakastaa, laittaa rajoja ja olla läsnä. Siinä auttaa vertaistuki.
–?Vanhempien kuuluu olla kamalia välillä. Se on meidän tehtävämme teini-ikäisten vanhempina, Tuominen summaa.
Lähes kaikissa teini-ikäisten perheissä kamppaillaan ihan samojen asioiden kanssa, ja jo sen tietäminen on iso helpotus.
MERJA FORSMAN
toimitus@itavayla.fi
– Tässä kuvassa on äiti, joka loikoilee. Voisinko minäkin vain joskus loikoilla tuntematta huonoa omatuntoa?
Merja Forsman
FAKTALAATIKKO
Valtaosa porvoolaisnuorista tyytyväisiä elämäänsä
• THL:n Kouluterveyskyselyn mukaan porvoolaisista 8.–9.-luokkalaisista 26,7 prosenttia on erittäin tyytyväisiä ja 44,9 prosenttia melko tyytyväisiä elämäänsä.
• 4,9 prosenttia kyselyyn vastanneista oli melko ja 3,7 prosenttia erittäin tyytymättömiä elämäänsä.
• Lähde: THL – Tutkimustuloksia – Vuoden 2019 kuntakohtaiset Kouluterveyskyselyn tulokset
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot