Pois­ta­mal­la vie­ras­la­jit ta­lo­yh­tiö edis­tää luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta ja täyt­tää sa­mal­la vel­vol­li­suu­ten­sa hä­vit­tää ta­lo­yh­ti­ön pi­hal­la esiin­ty­vät hai­tal­li­set kas­vi­la­jit.

Vie­ras­la­jit ovat to­del­li­nen uh­ka ja ka­ven­ta­vat suo­ma­lais­ta al­ku­pe­räis­tä kas­vis­toa ja eli­ös­töä, sa­noo Isän­nöin­ti­lii­ton vies­tin­tä- ja kou­lu­tus­pääl­lik­kö Ann-Mari Sand­holm.

– Moni muis­taa lap­suu­den mo­ni­vä­ri­set nii­tyt ja tei­den ojan­var­ret, nyt ne ovat vaih­tu­neet lu­pii­nie­siin­ty­miin.

Hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien osal­ta ylei­sim­piä ta­lo­yh­ti­öi­den pi­hoil­la ovat lu­pii­ni, jät­ti­put­ket, kurt­tu­ruu­su ja jät­ti­pal­sa­mi, joka on le­vin­nyt no­pe­as­ti ja pal­jon.

Luon­non mo­ni­muo­toi­suus mah­dol­lis­taa tär­keil­le pö­lyt­tä­jä­hyön­tei­sil­le so­pi­via kas­ve­ja ja ra­vin­toa. Ta­lo­yh­ti­ös­sä voi­daan tu­kea pi­han mo­ni­muo­toi­suut­ta va­lit­se­mal­la ko­to­pe­räi­siä eri ai­kaan kuk­ki­via kas­ve­ja, li­sää­mäl­lä pui­ta ja pen­sai­ta sekä jät­tä­mäl­lä nur­mik­koa leik­kaa­mat­ta tai is­tut­ta­mal­la ti­lal­le niit­tyä.

Hai­tal­li­sia vie­ras­la­je­ja ei saa tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti kas­vat­taa si­ten, et­tä se voi le­vi­tä ym­pä­ris­töön. Jos kyse ei ole tar­koi­tuk­sel­li­ses­ta kas­vat­ta­mi­ses­ta, eri­tyis­tä pois­to­vel­voi­tet­ta ei ole, el­lei laji sit­ten ai­heu­ta mer­kit­tä­vää va­hin­koa luon­non mo­ni­muo­toi­suu­del­le tai ai­heut­taa vaa­raa ter­vey­del­le tai tur­val­li­suu­del­le. Mo­lem­mat ovat poik­keuk­sel­li­sia ti­lan­tei­ta, ker­too Sand­holm.

– Eh­dot­to­man suo­si­tel­ta­vaa hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien pois­ta­mi­nen kui­ten­kin on. Asi­as­ta vas­taa kiin­teis­tön omis­ta­ja eli ta­lo­yh­ti­ön ta­pauk­ses­sa hal­li­tus. Isän­nöit­si­jä to­teut­taa hal­li­tuk­sen pää­tök­siä asi­as­ta esi­mer­kik­si jär­jes­tä­mäl­lä vie­ras­la­jien hä­vi­tys­tal­koot yh­ti­ös­sä tai ti­laa­mal­la puu­tar­ha-am­mat­ti­lai­sen kit­ke­mään kas­ve­ja.

Läh­de liik­keel­le kar­toi­tuk­ses­ta

En­sin kan­nat­taa tun­nis­taa oman ta­lo­yh­ti­ön pi­han kas­vit. Jos vie­ras­la­je­ja löy­tyy, kan­nat­taa tu­tus­tua kas­vin oi­kea-ai­kai­seen ja oi­ke­an­lai­seen kit­ke­mi­seen.

– Esi­mer­kik­si jät­ti­pal­sa­mi pi­täi­si kit­keä en­nen kuk­ki­mis­ta, jot­ta sie­me­net ei­vät le­viä.

En­nen kas­vien pois­ta­mis­ta, tu­lee ot­taa sel­vää, mi­ten la­jia tor­ju­taan ja mi­ten sen le­vi­ä­mi­sen voi es­tää.

– Li­säk­si kan­nat­taa käyt­tää suo­ja­hans­ko­ja ja -va­rus­tei­ta, osa kas­veis­ta voi ol­la vaa­ral­li­sen polt­ta­via, ku­ten jät­ti­put­ki. Sen osal­ta tu­lee­kin pe­reh­tyä en­nen kit­ken­tää tar­kas­ti, mitä suo­ja­va­rus­tei­ta tar­vi­taan ja mi­ten pois­to teh­dään hal­li­tus­ti il­man ris­ke­jä.

Kos­ka kas­vit ei­vät tun­ne tont­tien ra­jo­ja, on pois­to-ope­raa­ti­os­sa syy­tä ol­la yh­tey­des­sä ja teh­dä yh­teis­työ­tä lä­hi­a­lu­een mui­den ta­lo­yh­ti­öi­den ja ton­ti­no­mis­ta­jien kans­sa, jot­ta kaik­ki te­ki­si­vät pois­to­toi­men­pi­teet sa­ma­nai­kai­ses­ti ja te­hok­kaas­ti, ke­hot­taa Sand­holm.

Kit­ke­mi­sen jäl­keen tu­lee huo­leh­tia kit­ket­ty­jen kas­vien asi­an­mu­kai­ses­ta hä­vi­tyk­ses­tä, kom­pos­tiin nii­tä ei saa lait­taa, Sand­holm sa­noo.

– Vie­ras­la­ji­ha­vain­nos­ta ei tar­vit­se il­moit­taa vi­ra­no­mai­sil­le, mut­ta vie­ras­la­ji­por­taa­liin ha­vain­to kan­nat­taa il­moit­taa.

Lupiinin kukinta-aika on kesä–heinäkuussa.

Depositphotos

Tal­koil­la toi­meen

Vie­ras­la­jit le­vi­ä­vät hel­pos­ti ja nii­den kit­ke­mi­nen vaa­tii usein ai­kaa ja pit­kä­jän­tei­syyt­tä, jot­ta niis­tä pääs­tään lo­pul­li­ses­ti eroon. Työ voi tun­tua toi­vot­to­mal­ta, jos naa­pu­rin puo­lel­la hai­tal­li­sia kas­ve­ja ei kit­ke­tä ja sie­me­net kul­keu­tu­vat oman ta­lo­yh­ti­ön pi­hal­le jat­ka­en ei toi­vo­tun kas­vin le­vi­ä­mis­tä, Sand­holm sa­noo.

– Oli­si­kin tosi hie­noa ja te­ho­kas­ta, jos ta­lo­yh­ti­öt tai asui­na­lu­eet pi­täi­si­vät yh­tei­siä tal­koi­ta.

Ylei­sin vir­he lie­nee se, et­tei hai­tal­li­sia vie­ras­la­je­ja tun­ne­ta ei­kä ryh­dy­tä toi­men­pi­tei­siin nii­den pois­ta­mi­sek­si. Toi­nen epä­tie­toi­suus liit­tyy ta­lo­yh­ti­ön ton­tin ja kä­ve­ly­tien vä­liin jää­vään kais­ta­lee­seen tai ojan­penk­kaan, se kuu­luu myös ta­lo­yh­ti­ön vas­tuul­le ja sii­tä pi­täi­si vie­ras­la­jit hä­vit­tää myös, Sand­holm muis­tut­taa.

Jos vie­ras­la­jien an­taa jat­kaa kas­va­mis­taan, la­jit ja eli­ös­tö köyh­ty­vät sekä la­jien kir­jo ka­pe­nee. Kun ta­lo­yh­tiö ak­tii­vi­ses­ti li­sää mo­ni­muo­toi­suut­ta tu­ke­via kas­ve­ja ja kit­kee mah­dol­li­set vie­ras­la­jit pois, to­den­nä­köi­ses­ti piha hou­kut­te­lee enem­män pö­lyt­tä­jiä ja per­ho­sia.

– Nii­tä on kiva seu­ra­ta ja huo­ma­ta, et­tä pie­nil­lä­kin te­oil­la voi saa­da pal­jon hy­vää ai­kaan. Jos ta­lo­yh­ti­ön pi­hal­la ei ole mo­nen ke­sään nä­ky­nyt enää esi­mer­kik­si per­ho­sia, on val­ta­van haus­kaa, jos ja kun nii­tä al­kaa kas­vien myö­tä nä­ky­mään jäl­leen.

Lap­set voi­vat as­kar­rel­la hyön­teis­ho­tel­le­ja ja pie­nil­lä­kin toi­mil­la voi­daan saa­da koko ta­lo­yh­ti­ön yh­tei­nen pro­jek­ti, joka myös li­sää yh­tei­söl­li­syyt­tä ja asu­mis­viih­tyi­syyt­tä, sa­noo Sand­holm.

Li­sä­tie­toa tor­jun­ta­toi­mis­ta on saa­ta­vil­la run­saas­ti myös ne­tis­tä esi­mer­kik­si vie­ras­la­jit.fi ja mar­tat.fi si­vus­toil­ta.